elco kirjoitti:urpiainen kirjoitti: he eivät osanneet identifioitua yhteisöönsä, vaan kokivat itsensä ulkopuolisiksi vihamieliseen ja vieraaseen yhteisöön verrattuna. Vähän kuin Elcon ase-argumentti.
No ei edes sinne päinkään. En puhunut yhteisöönsä identifioitumisongelmista vaan yhteiskunnasta, joka saavuttaa itsetarkoituksellisuuden ja alkaa tappamaan ja orjuuttamaan jäseniään. Esimerkki moisesta systeemistä löytyy alle 20 vuoden takaa lähinaapurista. Ei ole itsestäänselvyys, ettei moinen systeemi koskaan enää palaa nykyiseen Länsi-Eurooppaan.
Näen tarkoittamasi eron. Minä taas tarkoitin, että tuollainen järjestelmä on omiaan tuottamaan näissä ongelmatapauksissa, joissa järjestelmän tarkoitus vinoutuu syrjäytyvässä mielessä, ikäviä seurauksia. Frederik K:n tapaan suosisin siis muita keinoja avoimen yhteiskunnan suojelemiseksi. Vähän kuin se, että vaikka näen tasoryhmäerottelupointtisi osittaisen järkevyyden, kaikki asiaan liittyvät seikat huomioiden olen taipuvainen, selittämistäni syistä, vastustamaan ehdotusta.
Monsieur Manala kirjoitti:Jos motiivia ja tahtoa on, ruumiita kyllä tulee, oli lupa-asiat sitten miten vittumaiseksi tahansa tehtyjä.
Ei kukaan ulkopuolinen voi ottaa vastuuta 22-vuotiaan aikuisen ihmisen häiriökäyttäytymisestä, ellei kyseisen ihmisen arkikäytös vaadi näkyvästi pakkohoitoa.
Millaista johtopäätöstä tällä argumentaatiolla koetat perustella? Kuulostaa vähän siltä, että kieltäydyt näkemästä tässä asiassa mitään rakenteellista/yhteiskunnallista ongelmaa: jotkut pahat ihmiset vain tekevät pahoja tekoja, emmekä sille mitään voi?
Minusta tämä keskustelu on ollut ihan järkevää. Sanot "jos motiivia ja tahtoa on". Keskeinen kysymys on ollutkin, miten noin vieraita ja tuhoisia "motiiveja ja tahtoa" pääsee syntymään nyky-yhteiskunnassa. Pelkkä bushilainen poikkeusyksilöihin vetoaminen ei oikein vakuuta, kun motiiveissa ja tahdossa näyttäisi olevan yhtäläisyyksiä aika lailla. Tällöin on aika luontevaa kysyä, mikä tällaista ajassamme tuottaa ja miten siitä päästäisiin eroon.
Mitä pelkkään saatavuuden rajoittamiseen tulee, niin potentiaalisesti vahingollisen tavaran X saatavuuden rajoittaminen vähentää tilastollisesti erittäin tehokkaasti X:illä aiheutettujen vahinkojen määrää, vaikka jokaisessa yksittäistapauksessa onkin totta, että on silti keinoja hankkia X vaikka laittomasti. Tämä pätee alkoholiin, aseisiin, Kitinään jne. Kyse on vain siitä, onko hankaloittamisella saavtettu etu suurempi kuin aiheutettu vaiva. Koska elitistisesti en pidä
Gattacan ase-egobuustauksia kovin korkeassa arvossa, olen taipuvainen ottamaan aseiden saatavuuden rajoittamisesta seuraavat marginaaliset haittavaikutukset vastaan ilolla.
Ja viimeiseksi, tuskin kukaan hakee 22-vuotiaan käytökseen vastuullista tahoa jostain muualta, vaan vain sellaisia keinoja, joilla vastaavia tapauksia voitaisiin mahdollisesti estää/vaikeuttaa jatkossa. Siitä, että idioottivarmaa (kirjaimellisesti) keinoa ei avoimessa yhteiskunnassa ole, ei nähdäkseni seuraa, ettei sitten kannata tehdä mitään.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Hyvä kommentti Nibalta! Ajattelin nimittäin lampsia hakemaan kahvia.
Kyllä tuli hyvä mieli, sitä on kestänyt tähän päivään asti.