Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://kitina.net/
Kyllä se on mahdollista. EK kun antaisi liitoille kanneoikeuden niin 95% liitoista suostuisi lakkopelisääntöjen tiukentamiseen. AKT ja pari muuta änkyrää joiden touhuista muut eivät pidä eivät, mutta sou not - kyllä se heidänkin lakkoilunsa lakkaisi yhtä lailla kun alkaisi tulla isoa laskua ja vouti veisi lakkokassan vakuustakavarikkoon.James Potkukelkka kirjoitti:^pitäisi ja pitäisi, mutta mikä on realistisesti poliittisesi mahdollista. Toki lakkosakkojen korotus voisi onnistua jonkinlaisen koplauksen seurauksena. Aikoonaanhan ne kymmenkertaistettiin (sic!) jonkin lehmänkaupan seurauksena. Kymmenkertaistaminen toki kertoo siitä, että aiemmin ne olivat täysin nimellisiä, nyt ainoastaan naurettavia.
Tämä olisi joo mainitsemani kaltainen koplaus.So Hard kirjoitti:Kyllä se on mahdollista. EK kun antaisi liitoille kanneoikeuden niin 95% liitoista suostuisi lakkopelisääntöjen tiukentamiseen.James Potkukelkka kirjoitti:^pitäisi ja pitäisi, mutta mikä on realistisesti poliittisesi mahdollista. Toki lakkosakkojen korotus voisi onnistua jonkinlaisen koplauksen seurauksena. Aikoonaanhan ne kymmenkertaistettiin (sic!) jonkin lehmänkaupan seurauksena. Kymmenkertaistaminen toki kertoo siitä, että aiemmin ne olivat täysin nimellisiä, nyt ainoastaan naurettavia.
AKT kyllä lyö koko ajan lisää löylyä sille kiukaalle, että seuraava porvari tai porvaripersuhallitus antaa piutpaut kolmikannalle ja käskee SAK:n imeä kynttilää, muttaa sääntöjä ja katsoo onko pojilla kanttia lyödä löylyä lamaan yleislakkouhkauksilla. Minä en usko että on.James Potkukelkka kirjoitti:Tämä olisi joo mainitsemani kaltainen koplaus.
Minä uskon, että on. Jos muistan oikein, Esko Ahon hallitusta SAK uhkasi yleislakolla kolme kertaa ja joka kertaa hallitus perääntyi.So Hard kirjoitti:AKT kyllä lyö koko ajan lisää löylyä sille kiukaalle, että seuraava porvari tai porvaripersuhallitus antaa piutpaut kolmikannalle ja käskee SAK:n imeä kynttilää, muttaa sääntöjä ja katsoo onko pojilla kanttia lyödä löylyä lamaan yleislakkouhkauksilla. Minä en usko että on.James Potkukelkka kirjoitti:Tämä olisi joo mainitsemani kaltainen koplaus.
Käsittääkseni virallinen äidinkieli tosiaan vain ilmoitetaan väestörekisteriin. Opiskeluväyliin se ei tosin ymmärtääkseni vaikuta: niissä keskeistä lienee se, millä kielellä on koulunsä käynyt ja ylioppilastutkintonsa suorittanut, olipa virallinen äidinkieli mikä tahansa. Jos koulusivistyksensä on hankkinut suomeksi, niin ruotsinkielisiin kiintiöihin tie vie kielikokeen kautta, vaikka ruotsi virallinen äidinkieli olisikin. Luulen.James Potkukelkka kirjoitti:^Siis voiko umpisuomalainen vaihtaa äidinkielen ruotsiksi? Tämähän tarjoaisi helpon väylän päästä opiskelemaan. Siitäpä tulikin kyllä mieleeni, että lääkiksen ruotsinkielisten kiintiössä tuli kyllä sisään umpisuomalaisia...
No nyt tosiaan mennään aika muinaisilla tiedoilla, mutta siis ymmärtääkseni ruotsinkielisiin kiintiöihin tien avaava kielikoe on vaatimustasoltaan merkittävästi vaativampi kuin esimerkiksi virkamiesruotsin kielikoe (en tiedä, mitä suomenkielisen lääkärikoulutuksen saaneilta vaaditaan ruotsin osaamisen tasosta), koska tarkoituksena on tosiaan osoittaa ruotsinkielisestä koulusta saatua taitoa vastaava taito. Varmaan tämä googlaamalla selviäisi helposti, mutta ei nyt taivu.James Potkukelkka kirjoitti:^Sikäli kun enää näitä ennen sotia tapahtuneita asioita muistaa, niin nuo ruotsinkielisten kiintiössä lääkikseen tulleet suomenkieliset olivat tainneet tosiaan kielikokeen suorittaa. Toki meidän muidenkin piti sitten myöhemmin se joku kielikoe suorittaa, en tiedä, olikoi noiden kiintiön kautta tulleiden koe vaativampi. Tuskinpa.
Mulla on sellainen muistikuva, että lukiossa olisi kerrottu hyvän lukiotasoisen ruotsinkielentaidon riittävän kielikokeeseen ja sitä kautta ruotsinkielisiin opintoihin suomessa. Oma ruotsinkielentaitoni on luokkaa surkea, mutta silti YO:n virkamiesruotsi meni helposti läpi, joten olettaisin sen vaatimustasoltaan huomattavasti löysemmäksi.urpiainen kirjoitti:No nyt tosiaan mennään aika muinaisilla tiedoilla, mutta siis ymmärtääkseni ruotsinkielisiin kiintiöihin tien avaava kielikoe on vaatimustasoltaan merkittävästi vaativampi kuin esimerkiksi virkamiesruotsin kielikoe (en tiedä, mitä suomenkielisen lääkärikoulutuksen saaneilta vaaditaan ruotsin osaamisen tasosta), koska tarkoituksena on tosiaan osoittaa ruotsinkielisestä koulusta saatua taitoa vastaava taito.
Kurssillamme oli yksi suomenkielinen kaveri, joka vanhempien työn takia ei ollut koskaan ollut suomalaisessa koulussa ruotsia oppimassa. Kaveri ei siis osannut ruotsia yhtään. Pääsi silti läpi. Tenttijä antoi armon käydä oikeudesta. Mikä oli tietysti hyvä asia, olisihan se /c:stä, jos hemmon olisi yhtä koetta varten pitänyt lukiotasoinen ruotsi opiskella.Vagabondo kirjoitti:Oma ruotsinkielentaitoni on luokkaa surkea, mutta silti YO:n virkamiesruotsi meni helposti läpi, joten olettaisin sen vaatimustasoltaan huomattavasti löysemmäksi.
Ei voi olla. Totta helvetissä pistät sen tarran ja otat ne rahat! Eihän sillä tarralla ole mitään tekemistä sen kanssa osaatko ruotsia, mutta sillä on merkitystä siihen paljonko saat rahaa!Kottarainen kirjoitti:Mun ruotsi on surkeaa. Tulee keskimäärin joka 2. viikko selkeä dokumentaatio itselle tästä puutteesta töissä. En todella pistä nimilappuuni "Jag talar svenska" -tarraa, vaikka se kuulemma kuuluisi jokaiselle, joka selviää vastaanotosta ruotsiksi ilman tulkkia. Siitä tarrasta saisi siis parikymmentä euroa kuukaudessa, aika pieni hinta nöyryytyksestä. Aloitan yleensä puheenvuoroni sanomalla että förlåt mej at jag talar så dålig svenska. Niin joo, kirjoitin ruotsista ällän eikä siinä lääkiksen kielikokeessa ollut mitään ongelmaa, mutta enmä helvetti sitä osaa. Kaikki vähäkin on unohtunut. Kaikki sanat tulee mieleen vaan englanniksi, tai korkeintaan latinaksi.
Kyllä suomalaisessa kieltenopetuksessa on jotain todella pahasti vialla, kun tollaset L:n tytöt väittää ettei osaa kieltä.Kottarainen kirjoitti:Niin joo, kirjoitin ruotsista ällän eikä siinä lääkiksen kielikokeessa ollut mitään ongelmaa, mutta enmä helvetti sitä osaa.
Tunnen vastaavia monta. Kyse on siitä, että taito ruostuu käyttämättömänä.Vagabondo kirjoitti:Kyllä suomalaisessa kieltenopetuksessa on jotain todella pahasti vialla, kun tollaset L:n tytöt väittää ettei osaa kieltä.Kottarainen kirjoitti:Niin joo, kirjoitin ruotsista ällän eikä siinä lääkiksen kielikokeessa ollut mitään ongelmaa, mutta enmä helvetti sitä osaa.
Näin. Kyllä mä suoraan lukion jälkeen varmaan kohtuuhyvin ruotsia osasin, mutta kun sitä ei ole käyttänyt 20:een vuoteen käytännössä lainkaan, niin onhan se unohtunut. Toki jos alkaisi aktiivisesti käyttää, niin varmasti palautuisi.Ylermi Ylihankala kirjoitti:Tunnen vastaavia monta. Kyse on siitä, että taito ruostuu käyttämättömänä.Vagabondo kirjoitti:Kyllä suomalaisessa kieltenopetuksessa on jotain todella pahasti vialla, kun tollaset L:n tytöt väittää ettei osaa kieltä.Kottarainen kirjoitti:Niin joo, kirjoitin ruotsista ällän eikä siinä lääkiksen kielikokeessa ollut mitään ongelmaa, mutta enmä helvetti sitä osaa.
