Pappailu?

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Onslow

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Onslow »

daddykillkill kirjoitti:
Odotusaikana lueskelin kaikenlaista "vauvakuiskaamisesta" alkaen. .
Luitko tuon: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product ... -0-30102-7

Sain sen joululahjaksi mummolta, mutta en ole edes avannut kirjaa vielä, kuten en mitään muutakaan kirjaa aiheesta :P
daddykillkill

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja daddykillkill »

^ Ei ole tullut vastaan. Selosteen perusteella saattaisin lukaista, mutta on vähän sillä ja rajalla :)
daddykillkill

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja daddykillkill »

^ Ehkä sananvalinta oli huono. Sanotaan nyt sitten "supernanny" -> "self-proclaimed-uber-authority-on-child-upbringing"
daddykillkill

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja daddykillkill »

Nyt painoit oikeaa nappulaa:

K U K A V * T T U on keksinyt, että vanhemman pitäisi olla lapsensa kaveri? Sehän on suunnilleen toiseksi pahinta, mitä lapselleen voi tehdä. IMHO vanhemman on oltava se rakastava mutta tarvittava rajojen asettaja ja auktoriteetti, joka valmentaa skidin maailmaan. Ei "kaveri" voi käyttäytyä kuin "vanhempi". Aina kun vastaan tulee näitä "minä olen murrosikäisen lapseni paras kaveri", tekee mieli vetää avarilla vastapalloon kunnon mouhijärveläinen ja huutaa "HERÄÄ!". Mulkkuiässä skidi tarvitsee kotoa normit ja rajat. Kavereita sillä kyllä piisaa siellä ostoskeskuksen tupakkipaikalla ihan riittävästi.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

Kaveri kantsii olla siinä vaiheessa, kun lapsi ui rahoissa ja miettii, josko vanhuksille ostaisi palatsin Floridasta vai Siperiasta.

Vanhemmuus on joskus vaikeaa. Miten opettaa alle 2-vuotiaalle, että ei saa lyödä iskää ja äiskää, mutta toisaalta itseään voi puolustaa, jos toinen hoitolapsi läppäisee naamaan ja vie lelun kädestä? Meidän lapset ja muiden kakarat, näinhän se menee.
Paras päivä ikinä.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

exPertti kirjoitti:Kerro jos keksit vastauksen. Siis etummaiseen, jälkimmäisestä pitää huolen vanhemmilta peritty itsepäinen luonne. :)
Etummaiseen ei auttane kuin aika ja omassa tapauksessani useimmiten se, että olen selvästi hierarkiassa korkeammalla kuin äiti, jota voi rääkätä mielin määrin ja mennen tullen.

Jälkimmäiseen täytynee rehellisyyden nimissä todeta, että kyllä meidänkin viaton pikkukaritsa tietää, miten lelu otetaan kädestä. Ihminen on ihmiselle susi ja niin edelleen.
Paras päivä ikinä.
Rouva Pupu

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Mä en murehdi muuta kuin sitä miten kasvattaa lapsi poliittisesti vapaana yksilönä, silleen miten omatkin vanhempani ovat kasvattaneet vaikka ovat hyin aktiivisesti politiikassa olleet aikoinaan mukana. IRL olen hyvin poliittinen, aatteellinen ja toiminnallinen ihminen tällä saralla, joten.
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Pupu; tosta on hyvä olla murehtimatta, kun sillä miten kasvatat lasta _poliittisesti_ voi joko

a) olla hyvin paljon vaikutusta
b olla jonkin verran vaikutusta
c) ei ole mitään vaikutusta

Maailmoja syleilevän avarakatseisen lapsesta voi tulla umpimielinen rasisti ja päinvastoin.

Arvot joko periytyvät tai sitten eivät ;-) Yleisesti sanoisin, että enemmän periytyvät kuin eivät, mutta harvoin täydellisesti.
Prepare for the worstest.
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Riemumieli kirjoitti:Kaveri kantsii olla siinä vaiheessa, kun lapsi ui rahoissa ja miettii, josko vanhuksille ostaisi palatsin Floridasta vai Siperiasta.
Hehe, oisko vähän myöhästä tossa vaiheessa _alkaa_ kiltiksi ;-) Tai okei, kiltteys ja kaveruus on eri asiat. Itse olen myös "kaverivanhemmuutta" vastaan, vaikka nykyisin oman äidin kanssa keskustelut onkin usein myös ns. kaverikeskusteluja eikä pelkästään äiti-lapsi -keskusteluja. Tämä meinaa sitä, että äitikin saa höpöttää omia, toisinaan tylsiä juttuja ja kuuntelen niitä kohteliaisuudesta. Toisessa mallissa en kuuntele, vaan sanon et eiku nyt näitä mun asioista kun mä oon lapsi ja haluun tukee!1

Erään teiniaikojen bestikseni äiti oli täydellinen kaveriäiti. Silloin se oli meistä tosi siistiä, mutta nyt aikuisen vinkkelistä katsottuna lähinnä säälittävää. Minusta äitien ei kuulu tietää _kaikkea_, ja vaikka utelisivatkin niin terve teini vetää rajan siihen, mitä kertoo. Näin minusta.
Teinien maailma on liian rankka vanhemmille anyway. Orientoidun tähän jo nyt, mikäli oma nuppuseni aikoo kymmenen vuoden päästä tehdä jotain tuhmaa ja olla kertomatta minulle. Iik!1
Prepare for the worstest.
Avatar
saira
Kitisijä
Viestit: 3388
Liittynyt: 14.08.2005 19:47
Paikkakunta: Tampere

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja saira »

Onslow kirjoitti:
daddykillkill kirjoitti:
Odotusaikana lueskelin kaikenlaista "vauvakuiskaamisesta" alkaen. .
Luitko tuon: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product ... -0-30102-7

Sain sen joululahjaksi mummolta, mutta en ole edes avannut kirjaa vielä, kuten en mitään muutakaan kirjaa aiheesta :P
Ostin miehelle pari vuotta sitten: http://www.atenakustannus.fi/index.php? ... rja_id=122 . Tosin mä taisin lukea sen miehen puolesta... Ihan suurempaa muksua ajatellen siis.
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
daddykillkill

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja daddykillkill »

Kah, poika täyttää tänään 7 kk. Parhautta! Jumalialauta, miten nopeasti aika menee. Vastahan minä sen eilen laitokselta kotia ajelin..
Rouva Pupu

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

daddykillkill kirjoitti:Kah, poika täyttää tänään 7 kk. Parhautta! Jumalialauta, miten nopeasti aika menee. Vastahan minä sen eilen laitokselta kotia ajelin..
Oih. Tosiaan, aika menee nopeasti, vieläkin miellän sut just isäks tulleeks :) Kuin pitkä hän on? Haluun hiukka jotain osviittaa miten nopsaan nuo yleensä kasvaa. Mut joo, tajusin tänään et viimestä 10vkoa viedään, justhan mä vasta plussasin. Paniikki iskee, ois viel niin pal tekemist kämpän suhteen.
MGandhi

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Riemumieli kirjoitti: Vanhemmuus on joskus vaikeaa. Miten opettaa alle 2-vuotiaalle, että ei saa lyödä iskää ja äiskää, mutta toisaalta itseään voi puolustaa, jos toinen hoitolapsi läppäisee naamaan ja vie lelun kädestä? Meidän lapset ja muiden kakarat, näinhän se menee.
Siis ihanko tosissaan te opetatte lapsianne puolustamaan itseään ja lelujaan väkivalloin?
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

MGandhi kirjoitti:Siis ihanko tosissaan te opetatte lapsianne puolustamaan itseään ja lelujaan väkivalloin?
Ei tietysti tuon ikäiselle voi sellaista opettaa, mutta oikeus itsensä puolustamiseen on asia, joka jotenkin jossain vaiheessa on hyvä opettaa vaikka kenelle.
Paras päivä ikinä.
MGandhi

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Riemumieli kirjoitti:
MGandhi kirjoitti:Siis ihanko tosissaan te opetatte lapsianne puolustamaan itseään ja lelujaan väkivalloin?
Ei tietysti tuon ikäiselle voi sellaista opettaa, mutta oikeus itsensä puolustamiseen on asia, joka jotenkin jossain vaiheessa on hyvä opettaa vaikka kenelle.
No sehän nyt on selvä.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.
Onhan se, mutta toteuttaminen ei ole niin yksinkertaista. On oltava kiltti ja hyväkäytöksinen, mutta miten toimitaan silloin, kun toinen toimii toisella tavalla. Esimerkiksi metroissa tapahtuva häiriköinti yhden putsarin elämöidessä. Kukaan ei tee mitään, vaikka kaikkia vituttaa ja mieli tekisi vetää turpaan.
Paras päivä ikinä.
MGandhi

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Riemumieli kirjoitti:
MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.
Onhan se, mutta toteuttaminen ei ole niin yksinkertaista. On oltava kiltti ja hyväkäytöksinen, mutta miten toimitaan silloin, kun toinen toimii toisella tavalla. Esimerkiksi metroissa tapahtuva häiriköinti yhden putsarin elämöidessä. Kukaan ei tee mitään, vaikka kaikkia vituttaa ja mieli tekisi vetää turpaan.
No lähdetään ihan vaikka siitä, ettei vitutus vaan yksinkertaisesti ole riittävä peruste turpaan mättämiseen (väkivalta ehkä lopettaa vittuilun, mutta pitää olla aika pieni munainen siihen sortuakseen). Sitä ei ole edes vaikeata selittää lapselle. Ja kun ikää on riittävästi 'itsepuolustus' käsitteen ymmärtämiseen, voidaan piltti laittaa vaikka Judoon, jossa kurinalainen itsepuolustus opetetaan ja selitetään perinpohjin.
Onslow

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Onslow »

MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.
Sen sijaan on epäselvää, että mitä tekee vanhemmuutta pelkkänä ajatuksenakin vihaava kanki pappailu-ketjussa?
MGandhi

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Onslow kirjoitti:
MGandhi kirjoitti:No sehän nyt on selvä.
Sen sijaan on epäselvää, että mitä tekee vanhemmuutta pelkkänä ajatuksenakin vihaava kanki pappailu-ketjussa?
Äh... Sä olet ymmärtänyt väärin. Mä en vihaa vanhemmutta tai edes kammoksu sitä. Lähinnä mua vituttaa siitä niin ihmeellisen asian tekemisen. Mikään, siis mikään, ei ole enemmän maalaisjärjen käyttöä kuin vanhemmuus.

Mutta joo, ei mulla ole oikeutta tulla teille sanomaan, että huokaus kun onkin kiinnostavaa kuulla lapsesi ensimäisistä hampaista tai ekasta neuvolakäynnistä. Ehkä jotain tosiaan kiinnostaa vaikkakin epäilen silti vahvasti. Lähinnä odottavat vaan mahdollisuutta päästä kertomaan omasta ekasta neuvolakäynnistään, joka taas ei kiinnosta ketään muuta jne...
Onslow

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Onslow »

MGandhi kirjoitti:Mikään, siis mikään, ei ole enemmän maalaisjärjen käyttöä kuin vanhemmuus.
FYI. Tulet yllättymään enemmän kuin arvaatkaan :D
MGandhi

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Onslow kirjoitti:
MGandhi kirjoitti:Mikään, siis mikään, ei ole enemmän maalaisjärjen käyttöä kuin vanhemmuus.
FYI. Tulet yllättymään enemmän kuin arvaatkaan :D
En jaksa selittää, mutta tuskinpa tulen...
Onslow

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Onslow »

MGandhi kirjoitti: En jaksa selittää, mutta tuskinpa tulen...
En siis väitä lainkaan että homma olisi muuta kuin maalaisjärkeä, vaan sitä että "asia" iskee kuin miljoona volttia, eikä sitä voi kukaan lapseton itse tajuta. Se on vaan juttu joka täytyy kokea ihan itse.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

MGandhi kirjoitti:No lähdetään ihan vaikka siitä, ettei vitutus vaan yksinkertaisesti ole riittävä peruste turpaan mättämiseen.
No en tarkoittanut kirjaimellisesti vastapalloon iskemistä, vaan sitä, että kaikki tietävät, että asialle pitäisi tehdä, mutta kukaan ei uskalla, kun ns. normi-ihmiset ovat liian kilttejä. Samasta syystä ihmisiä kiusataan, hakataan kadulla ilman että ketään kiinnostaa, fundamentalistit meuhkaavat, sotia syyttää ja muuta skeidaa.
Paras päivä ikinä.
Zeb

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

^^Tai sitten sulle kävi niin ettet voinut tajuta ennen? Sinänsä kyllä tosi mieltä ylentävää kuulla isien hehkutuksia täällä, vaikken usko että ne toisten kersojen paskavaipat tai hampaat tulee itseäkään koskaan kiinnostamaan, lisääntymisstatuksestani riippumatta.
MGandhi

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Onslow kirjoitti:
En siis väitä lainkaan että homma olisi muuta kuin maalaisjärkeä, vaan sitä että "asia" iskee kuin miljoona volttia, eikä sitä voi kukaan lapseton itse tajuta. Se on vaan juttu joka täytyy kokea ihan itse.
Varmasti näinkin, mutta silti olen aika varma, ettei muiden lapsitarinat kiinnosta muita kuin kertojaansa. On toki jotain aiheita, joissa vertaistuki ja suorat neuvot ovatkin muita kiinnostavia, mutta nämä "lapseni konttasi tänään ensimäisen kerran" ei VAAN VOI kiinnostaa ketään.