James Potkukelkka kirjoitti:kyllähän maailmassa rynkkyjä ja räjähteitä riittää. Oh gosh.
Mua kanssa vähän huolettaa tämä. Nämä Irakin, Afganistanin ja Arabikevään länsioperaatiot eivät viimeisinä vuosina ja vuosikymmeninä ole olleet mitenkään erityisen menestyksekkäitä terrorin kitkennässä. Melkein tuntuu, että kaikki aseellisen ylivoiman tuoman välittömän menestyksen jälkeen tuleva vaikea työ on sössitty aika majesteetillisesti, ja terrorin uhka on terrorin vastaisen sodan jäljiltä aika korkea.
Mä olen ollut lukevinani, että tällä palstalla on päästy ala-arvoisessa argumentaatiossa jo niin pitkälle, että on jopa keskusteltu siitä, kiusasivatko muslimit kristittyjä jo ennen ristiretkiä ikään kuin sillä oletuksella, että keskustelu olisi jotenkin relevanttia sen suhteen, mikä on tai ei ole länsimaiden moraalinen vastuu nykytilanteessa. Jos tällaista vanhoista tapahtumista ammentavaa kollektiivisen vastuun ja velvollisuuksien diskurssia jostain syystä halutaan ylläpitää, niin luontevampi lähtökohta voisi olla nimenomaan tämä aseellisen puuttumisen jälkihoito. Tai vaikkapa se, miten vielä ainakin Reaganin hallinto motivoi islamistien tukemisen Afganistanissa sillä, että tuetaan uskonnollisesti motoivoituneita aateveljiä ateistihallintoa vastaan (vaikka kyllä toki Neukutkin olivat hihhuleita ihan valmiita tukemaan, kun vastapooli oli sopiva, kuten esim. Iranissa).
Lisähuolena tässä on vielä tämä, että kun Putsku nykyään kaveeraa niin kovasti Assadin kanssa, niin Isis saa kohta vastaansa Venäjän. Ja kuten historiasta ja Brechtiltä tiedämme, niin sotilaan vaimon saamat tuliaiset muuttuvat, kun sotilas suuntaa katseensa Venäjälle, minkä kaikki nämä uutta maailmanjärjestystä haikailevat häiriköt kuitenkin aina jossain vaiheessa tekevät. Ja Putinia tuskin jälkihoito kiinnostaa senkään vertaa. Kaikki yhteen ääneen:
https://www.youtube.com/watch?v=XKuAbD7MQBI"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
