No, mä en ole kovin kilpaurheiluhenkinen. Pikemminkin suhtaudun sellaisella vanhanaikasella, englantilaisen harrasteurheilun eetoksella kisailuun: soisin kannattamani urheilijan mieluummin häviävän kun rikkovan rehdin urheiluhengen (vaikka ei sääntöjen kirjainta olisi jonkuin konklaavin mukaan rikkonutkaan). Mun mielestä ihmisen on parempi olla elävältä syöty kiltti kuin kyynärpäätaktiikalla voittava mulkvisti.Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑25.01.2021 13:11En nyt kyllä, urppis, yhtään ymmärrä, mitä yllä oikein selität?!
Tää antiikin Rooman "terve sielu terveessä ruumiissa" on ymmärretty minusta aika yleisesti väärin kun ajatellaan, että ruumiin huoltaminen jotenkin lähtökotaisesti auttaa myös sielua. Tulkitsisin Juvenaliksen runoa mieluummin niin, että hän on vähän huolissaan fokusoimisesta ruumiin kulttuuriin ja on sitä mieltä, että tulee rukoilla, että toivottavasti siinä terveessä ruumiissa on sitten myös terve sielu (ja implisiittisesti siis sanoo, että ehkä kannattaisi vähän enemmän huolehtia siitä sielun kehittämisestä eikä vain ruumiin).
Mun mielestä suomalainen hiihtäjä teki nyt ruumiinkulttuurin nimissä hallaa sielulleen, ja koska kansakunnan identiteetti on sidoksissa maastohiihtoon, vahinko on kollektiivinen. Suomineidon ruumis voitti, mutta sielun puhtaus kärsi. On vältettävä sellaisen kulttuurin tukemista, jossa kiltit syödään elävältä ja siksi jokaisen tulee koettaa olla kovempi ja armottomampi. Suunnan pitäisi olla päinvastainen.