Kitinä

urpiainen kirjoitti: 12.02.2021 10:56

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 9:35 Joku fakiiri voi tehdä siitä esim. biodieseliä kilpailukykyiseen hintaan. Pikaisesti katsoen sellun ja dieselin kilohinta ovat samassa suuruusluokassa. Mutta jos fakiiri tekee kilon biodieseliä sellukiloa halvemmalla. Tai nanoälypaperia (keksi vielä joku kolmas hypetermi tähän).

Tässä on aika hyvä bullshit bingo -lista: https://yle.fi/uutiset/3-10668373

Sähköautojen akut puuttuvat!

^^ Daven kirjoituksesta saattoi saada sellaisen käsityksen, että olemme hävinneet sen korkean jalostusarvon bisneksen "jollekin muulle". Noinhan ei ole käynyt, vaan monen korkean jalostuarvon paperituotteen kysyntä on globaalisti sakannut. Jos Suomesta suljetaan painopaperilinja, niin ei korvaavaa linjaa avata missään muualla. Jonkun saksalaisen kierrätyskuitua käyttävän paperitehtaan jalostusarvo voi jäädä aika alhaiseksi verrattuna esim kemin tehtaaseen.

Se on kuitenkin ihan totta, että sellun viennin sijaan olisi hyvä, jos meillä olisi neitsytkuitua käyttäviä paperi ja kartonkitehtaita, joiden lopputuotteilla olisi hyvä kysyntä. Näin voitaisiin ehkä kokonaan välttää neitsytkuidun vienti kierrätyskuidun parantamiseen ja kierrätyskuitu saataisiin parannettua käyttämällä kerran käytetty kuitua. Noinhan homma meni aiemmin kun painopaperit ja toimistopaperit vietiin eurooppaan ja kierrätettiin siellä.

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:07

urpiainen kirjoitti: 12.02.2021 10:56
Tässä on aika hyvä bullshit bingo -lista: https://yle.fi/uutiset/3-10668373

Sähköautojen akut puuttuvat!

Minusta kaikkein suurin potentiaali liittyy muovin korvaamiseen pakkauksissa ja puurakentamiseen. Noissa molemmissa olisi voluumia ihan huolella. En usko lainkaan näihin pipetillä annosteltaviin juttuihin, koska puu on niin heterogeeninen raaka-aine. Jos jokin ihmeellinen biomateriaalia käyttävä sovellus kehitetään, niin luultavasti sitä raaka-ainetta kannattaa kasvattaa hyvin kontrolloiduissa oloissa. En jaksa uskoa, että kuusi, mänty ja koivu ovat juuri ne ihmekasvit. Jos puurakentamisen hiiltä sitova vaikutus saataisiin jotenkin päästökaupan piiriin, niin se olisi todella kova juttu. Hiilipohjaisten pakkausten haittaverot olisivat myös hyvä juttu.

Miten näet puurakentamisen mahdollisuuden vientituotteena? Rakennuselementtejä tai taloja ei vissiin kuljeteta maasta toiseen yleensä. Eli jääkö tässä kuitenkin Suomen osaksi sahatavaran vienti?

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:27 Miten näet puurakentamisen mahdollisuuden vientituotteena? Rakennuselementtejä tai taloja ei vissiin kuljeteta maasta toiseen yleensä. Eli jääkö tässä kuitenkin Suomen osaksi sahatavaran vienti?

Keski-Euroopassa liikkuu aika paljon omakotitaloelementtejä. Niissä valmiina eristeet, putket ja sähköt, kunhan lyödään kasaan.

Bluntly kirjoitti: 12.02.2021 11:30

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:27 Miten näet puurakentamisen mahdollisuuden vientituotteena? Rakennuselementtejä tai taloja ei vissiin kuljeteta maasta toiseen yleensä. Eli jääkö tässä kuitenkin Suomen osaksi sahatavaran vienti?

Keski-Euroopassa liikkuu aika paljon omakotitaloelementtejä. Niissä valmiina eristeet, putket ja sähköt, kunhan lyödään kasaan.

Niin. Kyllähän Suomessakin noita valmistaloja on paljonkin, mutta tosiaan kuinka kauas niitä kannattaa viedä. Harmi kun ollaan niin sivusta syrjässä. Mutta onhan talopaketti aika kallis, eli kuljetuskustannusten osuus lienee aika pieni.

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:27 Miten näet puurakentamisen mahdollisuuden vientituotteena?

Ihan perustasolla: raju kysynnän kasvu johtaisi sahatavaran hinnan nousuun. Tarjonta kun ei voi ihan lyttömästi lisääntyä, koska maata tarvitaan kaikkeen muuhunkin kuin puupelloiksi. Suomessa jänkhää piisaa.

Hypetystasolla: Tetra Pakin liikevaihto on 11 miljardia. Paljonko tuosta nyt sitten on vientiä mistä mihinkin, sitä en tiedä. Tetra Pak toimittaa pakkausten lisäksi tuotantolinjoja ja palveluja. Samalla logiikalla suomessakin voitaisin innovoida vaikka automatisoituja puuelementtilinjoja, joita sitten myytäisiin eurooppaan, samoin kuin linjoille optimoituja puukomponentteja.

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:39 Niin. Kyllähän Suomessakin noita valmistaloja on paljonkin, mutta tosiaan kuinka kauas niitä kannattaa viedä. Harmi kun ollaan niin sivusta syrjässä.

Rakennusmääräykset ja ostajien preferenssit ovat niin erilaisia, että puutalojen variointi joudutaan tekemään lähellä markkinoita.

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:39 Niin. Kyllähän Suomessakin noita valmistaloja on paljonkin, mutta tosiaan kuinka kauas niitä kannattaa viedä. Harmi kun ollaan niin sivusta syrjässä. Mutta onhan talopaketti aika kallis, eli kuljetuskustannusten osuus lienee aika pieni.

Valmistaloja kyllä löytyy, mutta elementtejä ei.

Suomen pitäisi tosiaan lobata eu-tasolla joku erikoisinsentiivi puurakentamiselle co2:ta sitovana mekanismina.

sivustahuutaja kirjoitti: 12.02.2021 11:23

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 11:07

urpiainen kirjoitti: 12.02.2021 10:56
Tässä on aika hyvä bullshit bingo -lista: https://yle.fi/uutiset/3-10668373

Sähköautojen akut puuttuvat!

Minusta kaikkein suurin potentiaali liittyy muovin korvaamiseen pakkauksissa ja puurakentamiseen. Noissa molemmissa olisi voluumia ihan huolella. En usko lainkaan näihin pipetillä annosteltaviin juttuihin, koska puu on niin heterogeeninen raaka-aine. Jos jokin ihmeellinen biomateriaalia käyttävä sovellus kehitetään, niin luultavasti sitä raaka-ainetta kannattaa kasvattaa hyvin kontrolloiduissa oloissa. En jaksa uskoa, että kuusi, mänty ja koivu ovat juuri ne ihmekasvit. Jos puurakentamisen hiiltä sitova vaikutus saataisiin jotenkin päästökaupan piiriin, niin se olisi todella kova juttu. Hiilipohjaisten pakkausten haittaverot olisivat myös hyvä juttu.

Pakkauksiin voisin toisaan uskoa. Lisäksi mä haluaisin ajatella, että noilla kangaskuiduilla voisi kanssa olla tulevaisuutta. Olen myös jostain saanut tosi epämääräisen käsityksen, että erilaisia fossiilipohjaisia teollisuuskemikaaleja voitaisiin ehkä valmistaa maa- ja metsätalouden sivuvirroista, ja niissä volyymi on myös suurehkoa.

^ Fossiileja ei valitettavasti käytetä puunjalostuksessa:-/

Itse en usko kankaisiin. Siis muuten kuin sivuvirtana. Puuvilla on keksitty jo. Miten puu olisi parempaa? Jos otan käteen puuvillatupsun ja koivuhalon, niin siitä tupsusta tuntuisi olevan helpompi jalostaa sitä lankaa kuin halosta.

Puuvillan viljely kuluttaa ihan saakutisti vettä, ilmaston lämpenemisen seurauksena voi käydä haastavaksi.

Kilo puuvilla taisi kuluttaa 11000 litraa vettä.

^ Onhan tuo joillain alueilla ongelma. Vettä kuitenkin sataa taivaalta lisää.

Kerro se Ural-järvelle.

sivustahuutaja kirjoitti: 12.02.2021 12:23 ^ Fossiileja ei valitettavasti käytetä puunjalostuksessa:-/

Itse en usko kankaisiin. Siis muuten kuin sivuvirtana. Puuvilla on keksitty jo. Miten puu olisi parempaa? Jos otan käteen puuvillatupsun ja koivuhalon, niin siitä tupsusta tuntuisi olevan helpompi jalostaa sitä lankaa kuin halosta.

Tarkoitin tietysti fossiilipohjaisia kemikaaleja korvaavia biopohjaisia tuotteita. Olen ollut ymmärtävinäni, että näissä voisi olla suurempikin tai ainakin vastaava lupaus kuin esim. biopohjaisissa liikennepolttoaineissa, joista pitkälti näkyy keskusteltavan.

Puuvillan veden- ja maankäytön lisäksi käsittääkseni argumenttina on, että jo nyt vaate- ja muu kangasteollisuus käyttää (puupohjaista?) viskoosia, ja nämä uudet kuidut korvaisivat puuvillan lisäksi tai jopa pääasiassa sitä. Uusien prosessien pitäisi olla ainakin myrkyttömämpiä. Mut joo, voi olla, että puhutaan lähinnä sivuvirtojen hyödyntämisestä, ja bulkkiraaka-aine pysyy päätuotteena. Mut edistystä kai sekin olisi.

Se on Araljärvi ja Ämmässuo!

Jotain myrkkykuoppia molemmat.

^^ Vaikea sanoa, miten markkinat toimivat. Minusta meidän pitäisi globaalisti lopettaa nimenomaan fossiilisten käyttö energiaksi ASAP. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä, jos fossiilien käyttöä jatketaan tovi muissa käyttötarkoituksissa. Vapautuvat hiilimäärät ovat ihan eri luokkaa noissa. Olemme epäonnistuneet, jos ilmastonmuutosta lähdetään torjumaan vähentämällä hiilen käyttöä kalliilla puuhastelulla.

Viskoosisellua Suomessa on tehty pitkään. Tästä huolimatta hinta ei vaikuta olevan niin hyvä, että raaka-aineena käytettävää koivua kannattaisi viljellä reilusti enemmän. Kuusi tuottaa paremmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uimaharjun_sellutehdas

urpiainen kirjoitti: 12.02.2021 12:50

sivustahuutaja kirjoitti: 12.02.2021 12:23 ^ Fossiileja ei valitettavasti käytetä puunjalostuksessa:-/

Itse en usko kankaisiin. Siis muuten kuin sivuvirtana. Puuvilla on keksitty jo. Miten puu olisi parempaa? Jos otan käteen puuvillatupsun ja koivuhalon, niin siitä tupsusta tuntuisi olevan helpompi jalostaa sitä lankaa kuin halosta.

Tarkoitin tietysti fossiilipohjaisia kemikaaleja korvaavia biopohjaisia tuotteita. .

Just kuule tänään päiväkävelylläni (huom! obs!) katselin autojen renkaita ja mietin, että kummallista, että noi eivät ole paljoa muuttuneet vuosisadassa (toki jossain kohtaa lopetettiin Belgian Kongossa käsien katkominen ja siirryttiin kautsusta petrokemiaan). Eikun koivuhalkoa renkaisiin!

Kitinä Consulting on nyt ratkaissut seuraavan Suomen Gummitehtaan aka Nokian arvoituksen!

^ Renkaathan ovat kehittyneet ihan sikana. Nykyisin renkailla pärjätään melkein missä vaan, kun ovat niin hyviä.

sivustahuutaja kirjoitti: 12.02.2021 13:07 ^ Renkaathan ovat kehittyneet ihan sikana. Nykyisin renkailla pärjätään melkein missä vaan, kun ovat niin hyviä.

Äläs nyt nyt ryhdy suolaamaan Suomen menestystarinaa!

Päivän knoppitietona: lentokoneiden renkaat on edelleen luonnonkumia, synteettiset ei kestä äkkikuumenemista.

Näin kun viimeksi tarkistin. Vapautan itseni väärän tiedon levittämisestä.

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 13:08 Äläs nyt nyt ryhdy suolaamaan Suomen menestystarinaa!

Laitan rahani puisiin anustappeihin. Niille on biologisten faktojen perusteella kysyntää 2 kertaa enemmän kuin puisille dildoille.

sivustahuutaja kirjoitti: 12.02.2021 13:17

James Potkukelkka kirjoitti: 12.02.2021 13:08 Äläs nyt nyt ryhdy suolaamaan Suomen menestystarinaa!

Laitan rahani puisiin anustappeihin. Niille on biologisten faktojen perusteella kysyntää 2 kertaa enemmän kuin puisille dildoille.

Puukengissä on myös valtavat markkinat, suurimmalla osalla ei ole niitä!