Kitinä

James Potkukelkka kirjoitti: 17.05.2021 9:16

nokkaelain kirjoitti: 16.05.2021 10:27 Saattaa olla yksi Kitinän rimanalituksista eikä ehkä pitäisi kertoa: IS:n vaalikone näytti parhaat ja huonoiten sopivat ehdokkaat. Tunnen vähiten sopivan ehdokkaan - raamatullisessa mielessä.

Joo. Kun Nokkaeläin vielä selvästi osaa kirjoittaa, hänellä on aina auki tämä urasuunnitelma b alkaa kirjoittaa autofiktiota viinaanmenevän it-nörtin seikkailuista Turun yössä. Jonkinlainen insinöörihtävästi akateeminen, varsinaissuomalainen versio Charles Bukowskin kertomuksista rakennustyömaista.

So Hard kirjoitti: 15.05.2021 22:46

urpiainen kirjoitti: 15.05.2021 22:28Aika oudolta kuulostaa ajatus, että maailman parhaan peruskoulun ja erinomaisen kasvatustieteen maassa kunnallispoliitikot lisäisivät kurinpitoa kouluissa poliittisella päätöksellä

Ei se ole enää maailman paras ja sen tulokset koko ajan heikkenevät. Tiedätkö sä yhtään, mikä meno kouluissa nykyään on? Jokainen tuntemani opettaja haluaisi kurinpidon parantamista isolla kädellä.

Mä mietin vaalikoneita täyttäessä, että mitä tää kuri konkreettisesti on. Mä toivon, että luokassa on kaikilla turvallista ja opiskelurauha. Se vaatii, että on tarpeeksi aikuisia, ja kaikki oppilaat on koulukuntoisia. Mä en toivo, että sitä ylläpidetään uhkaillen tai rangaisten, mihin omassa päässä sana "kuri" viittaa. Mutta haluaisin, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa olisi sillä tavalla resursseja, että opettajien ei tarvitsisi yrittää ratkoa niitä haasteita siellä opetustilanteissa. Mutta toivonko mä tällöin kuria kouluihin?

exsu kirjoitti: 17.05.2021 10:37

So Hard kirjoitti: 15.05.2021 22:46

urpiainen kirjoitti: 15.05.2021 22:28Aika oudolta kuulostaa ajatus, että maailman parhaan peruskoulun ja erinomaisen kasvatustieteen maassa kunnallispoliitikot lisäisivät kurinpitoa kouluissa poliittisella päätöksellä

Ei se ole enää maailman paras ja sen tulokset koko ajan heikkenevät. Tiedätkö sä yhtään, mikä meno kouluissa nykyään on? Jokainen tuntemani opettaja haluaisi kurinpidon parantamista isolla kädellä.

Mä mietin vaalikoneita täyttäessä, että mitä tää kuri konkreettisesti on. Mä toivon, että luokassa on kaikilla turvallista ja opiskelurauha. Se vaatii, että on tarpeeksi aikuisia, ja kaikki oppilaat on koulukuntoisia. Mä en toivo, että sitä ylläpidetään uhkaillen tai rangaisten, mihin omassa päässä sana "kuri" viittaa. Mutta haluaisin, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa olisi sillä tavalla resursseja, että opettajien ei tarvitsisi yrittää ratkoa niitä haasteita siellä opetustilanteissa. Mutta toivonko mä tällöin kuria kouluihin?

Kurin konsepti on aika simppeli:

1) Oppilaat ja opettajat eivät joudu väkivallan ja kiusaamisen kohteeksi
2) Opetusta ei tunneilla häiritä
3) Niihin, jotka eivät pysty kohtia 1 ja 2 toteuttamaan, siirretään erityistoimien kohteeksi kiusaamasta ja häiritsemästä.

Toivottuihin keinoihin kuuluu mm. opettajien oikeus takavarikoida esineitä, poistaa luokasta vaikka fyysisin keinoin, erottaa oppilaita määräajaksi ja pysyvästi sekä pahimmille ongelmatapauksille ihan koulukodit.

exsu kirjoitti: 17.05.2021 10:37

So Hard kirjoitti: 15.05.2021 22:46

urpiainen kirjoitti: 15.05.2021 22:28Aika oudolta kuulostaa ajatus, että maailman parhaan peruskoulun ja erinomaisen kasvatustieteen maassa kunnallispoliitikot lisäisivät kurinpitoa kouluissa poliittisella päätöksellä

Ei se ole enää maailman paras ja sen tulokset koko ajan heikkenevät. Tiedätkö sä yhtään, mikä meno kouluissa nykyään on? Jokainen tuntemani opettaja haluaisi kurinpidon parantamista isolla kädellä.

Mä mietin vaalikoneita täyttäessä, että mitä tää kuri konkreettisesti on. Mä toivon, että luokassa on kaikilla turvallista ja opiskelurauha. Se vaatii, että on tarpeeksi aikuisia, ja kaikki oppilaat on koulukuntoisia. Mä en toivo, että sitä ylläpidetään uhkaillen tai rangaisten, mihin omassa päässä sana "kuri" viittaa. Mutta haluaisin, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa olisi sillä tavalla resursseja, että opettajien ei tarvitsisi yrittää ratkoa niitä haasteita siellä opetustilanteissa. Mutta toivonko mä tällöin kuria kouluihin?

No mun mielestä on aika selvää, että sä kuvailet tuossa aika päinvastaisen tien kuin ne kuria vaativat hahmot. Kuri tarkoittaa (paitsi niille, joille kuri on liberalismia, mutta sellainen outous voitaneen tässä sivuuttaa) auktoriteetin ylläpitämää järjestystä, tottelevaisuutta, selkeitä komentosuhteita, kuuliaisuutta, valvontaa, kaiken kaikkiaan ylhäältä päin tulevaa pakottamista tiettyyn järjestykseen. Kurin tiukentaminen on komennon koventamista, rajumpia rangaistuksia ja ylipäänsä hierarkian vahvistamista. Sä puhut oppilaiden paremmasta ja monipuolisemmasta tuesta sen varmistamiseksi, että heillä on mahdollisuus järkevään koulunkäymiseen. Näkökulma on melkein päinvastainen.

Vaikka kuria perinteisessä mielessä tarvitaan myös, koska kouluissa ei ole kyse tasa-arvoisesta ja demokraattisesta yhteisöstä, ja tietyssä mielessä kuri myös lisää turvallisuutta korostamalla aikuisen tilanteenhallintaa, niin on valtava ja minusta aivan selkeä ero siinä, halutaanko kuntapoliitikoilta tukea mainitsemiisi resursseihin, joita kasvatuksen ammattilaiset voivat käyttää erilaisten oppijoiden erilaisten tarpeiden huomioimiseksi ja oppimisympäristön tukemiseksi, vai keskittyvätkö kuntapoliitikot kovempien kurinpitotoimien ajamiseen. Kyllä tämä kysymys erottelee hyvin liberaalin suuntautumisen autoritäärisestä suuntautumisesta.

exsu kirjoitti: 17.05.2021 10:37 Mutta toivonko mä tällöin kuria kouluihin?

Täytyy sanoa, etten itsekään tiedä mitä koulukurilla yleisesti tarkoitetaan. Se tuntuu olevan sellainen helppo termi, minkä voi huoletta liikkeelle työntää ja yleensä kaikki ovat sen kannalla. Mielestäni koulukurin tulisi sisältää oikeastaan lähinnä opettajien riittävän jämäkän keinovalikoiman kurittomuuksien varalle. Paras koulukuri on riittävä kotikuri.

^ Mieti hommaa siis jalkapallon kautta. Onko kova kuri sellaista, että tullaan treeneihin ja tehdään mitä käsketään. Peleiin ja turnauksiin pyritään tulemaan, jos vain voidaan, eikä missään nimessä jäädä ilmoittamatta pois. Valmentajalle ei haistatella, eikä myöskään joukkuekavereille. Joukkuekaverin turpaan vetämisestä tai puukotuksesta seuraa joukkuuesta erottaminen

^ Ei sun mulle täydy asiaa mistään rautalangasta vääntää. Ei tässä siitä ole kyse. Koulukuri terminä nyt vaan on useimmiten populistinen ja ontto. Ikäänkuin asiat koulukuria parantamalla kohenisivat. Yhtälö on paljon monisyisempi ja vaatii ehdottomasti laajan ja synkronoidun orkesterin eri tahoja.

^ sen takia voi vastata "en osaa sanoa"

Kun kaikkeen vastaa EOS, niin Espoossa paras mätsi on Piraattipuolue: 84%.
https://www.vaalikone.fi/kunta2021/is?_ ... 1594364012

Jos kerran tykkäätte erityisesti IS:n vaalikoneesta, niin tässä vielä tiedoksi oikeat vastaukset Espoon osalta:

1 / 30
Helsingistä Turkuun suunnitellun Tunnin junan reitti kulkisi Länsi-Espoon metsien läpi. Myntinmäkeen ja Histaan suunnitellaan juna-asemia ja asuinalueita. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita ei tarvita, vaan Espoon pitäisi rakentaa entistä tiiviimmin sellaisille alueille, joilla on jo palveluita ja raideyhteyksiä.

Ihan ei ole selvääm, mihin tässä otetaan kantaa. Tunnin juna on hyvä, vaikka halkaisisi Länsi-Espoon suurmaanomistajien alueita ja heikentäisi Svensk Finlandin eläväisyyttä siirtämällä painopistettä Karjaalta Lohjalle. Juna- ja metroasemien yhteyteen on hyvä rakentaa tiiviisti, eikä kokonaan uusia kanikoppilähiöitä ilman järkevää joukkoliikennettä kannata rakentaa, ainakaan nyt.

2 / 30
Espoo aikoo säästösyistä keskittää kirjastopalveluita suuriin aluekirjastoihin. Se tietäisi pienten lähikirjastojen karsimista. Pieniä lähikirjastoja voidaan lakkauttaa, jos se parantaa suurien kirjastojen palveluita.

Kirjastoissa on tärkeämpää lähiyhteisön arjen kohtauspaikkana toimiminen erityisesti lapsille, eläkeläisille ja sen sellaisille, ei mahdollisimman kattava palveluvalikoima ilmalaivavuokraamoineen. Siis mieluummin lukuisia pieniä lähikirjastoja kuin Isoon Omenaan maailman suurin kirjasto.

3 / 30
Palvelut ovat siirtyneet Espoossa yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin. Uusille asuinalueille ei välttämättä ole rakennettu esimerkiksi ravintolaliiketiloja kivijalkoihin. Kauppakeskuksia ei tarvita lisää, vaan kaupunkia pitää suunnitella siten, että yritystoimintaa syntyy myös rakennusten kivijalkoihin.

Kivijalkaa joo niille uusille tiiviille alueille. Urheilupuiston aukio Putteineen, baareineen ja ruokakauppoineen on aika hyvä malli.

4 / 30
Espoo aikoo kasvattaa kouluistaan aiempaa suurempia yksiköitä. Se saattaa johtaa myös pienten koulujen sulkemiseen. Koulujen oppilasmääriä voi kasvattaa ja pieniä kouluja sulkea, jos kaupunki pystyy siten säästämään rahaa.

Toisin kuin kirjastoissa, tässä vähät resurssit sisältöihin eikä seiniin. Mieluummin suuria yksiköitä kattavalla kielitarjonnalla, kerhoilla, terveydenhoitajapäivystyksellä jne, kun romanttisia kyläkouluja.

5 / 30
Helsinki siirtyi 2017 pormestarimalliin, jossa kaupungin ykkösjohtaja valitaan valtuutettujen joukosta. Espoon kaupungin johto pitäisi jatkossa valita ns. pormestarimallilla.

Hirveän innostunut en ole pormestarimallista, kun se kaupunginjohtaja nyt kuitenkin on ihan oikea johtamistehtävä eikä poliittinen luottamustoimi. Mutta toisaalta, tuo se kuntaa lähemmäs kuntalaisia, eivätkä ne nykyisetkään kaupunginjohtajat mitään johtamisen ihmekykyjä ole olleet. Erityisesti kokkarisuhmurointi-Espooseen pormestarimalli olisi parannus nykytilanteeseen, jossa apulaiskaupuinginjohtajat ovat muka epäpoliittisia ammattijohtajia, mutta jotenkin ne vaan käytännössä ovat niitä urheilukokoomusäijiä.

6 / 30
Hallitus on säätämässä ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavaa lakia kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan. Ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön kaupunkiseuduilla.

Kokemukset ruuhkamaksuista ovat hyviä oikeastaan kaikkialla, missä niitä on otettu käyttöön. Toisaalta, pks on yhä pienio tuppukylä, eli ehkä hirveää kiirettä ei ole. Voisi kyllä olla yksi julkisen liikenteen rahoitusmuoto.

7 / 30
Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 1,55 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.

Hiilidioksipäästöistä pitää maksaa, eli ilman muuta polttomoottorisikailu kallistuu.

8 / 30
Helsinki julisti syyskuussa ilmastohätätilan, joka alleviivaa kunnan vastuuta hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kotikuntani tulee julistaa alkavalla valtuustokaudella ilmastohätätila.

Periaatteessa tällainen dramaattisuus on minusta hankalaa, ja koko hätätilan käsite uhkaa vesittyä, jos ei sitten kuitenkaan tehdä mitään. Mut jos julistus auttaisi edes vähän, kun siihen voisi vedota, niin se olisi sen arvoista. Sitä paitsi, tulevaisuusennuste on niin synkkä, että olisi kiva, jos tulevat sukupolvet voisivat todeta, että kyllä nuo urpot sentään ymmärsivät, että on hätätila, vaikka eivät osanneet kovin järkevästi toimiakaan.

9 / 30
Luxemburg pyrkii vähentämään yksityisautoilua maksuttomalla julkisella liikenteellä. Myös Tallinnassa julkinen liikenne on maksutonta alueen asukkaille. Kotikuntani pitää siirtyä maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, vaikka se nostaisi veroäyriä.

En usko, että julkisen kalleus yksityisautoiluun verrattuna on suuri tekijä autoilun edistämisessä, eli ilmaisuus ei ehkä kovin hyvin vähentäisi autoilua, vaikka saattaisikin lisätä julkisten käyttöä siihen rinnalle. Käsittääkseni on näyttöä, että ilmaisuus vähentää intoa investoida juliseen liikenteeseen (samalla kun lisä käyttöä), eli palvelutaso varmaan huonontuisi. Sitä paitsi ei se oikeasti ole ilmaista, vaan maksaa. Jos julkiseen halutaan käyttää enemmän rahaa, käytetään palvelutason parantamiseen eikä maksuttomuuteen.

10 / 30
Kuntien taloutta on avitettu koronatuella, mutta koronakriisin todellinen hintalappu paljastuu vasta viipeellä. Kotikunnassani on kiristettävä ennemmin veroja kuin leikattava menoja talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen.

Varmaan on menoja, joita voidaan leikata, mutta voi hyvin olla, että koronan tuhojen - ajattelen vaikka pahiten kärsineiden ekonomista, sosiaalista, psyykkistä ja somaattsta hyvinvointia - korjaamisessa tarvitaan myös veronkorotuksia. AInakin monista palveluista on vaikea leikata, koulut varmaan tarvivat entistä enemmän tukea.

11 / 30
Kuntien kiinteistöverotulot ovat noin kaksi miljardia euroa. Vaikeutuva taloustilanne voi tuoda paineita nostaa kiinteistöveroprosentteja. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.

Kiinteistövero taitaa olla veroteoreetikkojen suosikkivero. Eli ehkä tätä voitaisiin harkita kohdassa 10 puhutuista syistä.

12 / 30
Väestökato koettelee Suomessa kovimmalla kädellä alle 5 000 asukkaan kuntia. Osalle kunnista lakisääteisistä tehtävistä suoriutuminen tulee olemaan vaikeaa. Siitä huolimatta koko Suomi on pidettävä asuttuna ja pienten kuntien on pystyttävä pysymään itsenäisinä.

Aivan kahjoa tekohengittää kaupunkikorttelia pienempiä kuntia.

13 / 30
Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, eivätkä pääomatuloilla elävät siten osallistu kunnallisten palvelujen maksamiseen. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Kuulostaisihan se oikeudenmukaiselta, mutta verotusta on aina mietittävä kokonaisuutena, yhden osan säätäminen voi tuottaa kummia seurauksia. Esim. kummia insentiivejä kaupunkikehittämisessä koettaa houkutella lisää suurrikkaita. Voi olla parempi, että pääomatulot verotetaan valtionverotuksessa.

14 / 30
Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Ei tässä oikein kannata olla yleisesti mitään mieltä. Jos on painavia perusteita uskoa, että ulkoistaminen parantaa laatua ja tehokkuutta, niin sen kun. Mutta ei itseisarvoisesti

15 / 30
Sukupuolitietoinen budjetointi ottaa huomioon talousarvion ja julkisen talouden päätösten vaikutukset eri sukupuoliin. Toimintatapaa on pilotoinut Suomessa Helsinki. Kuntani tulee ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi.

Tiedämme Helsingin kokemuksista, että tämä on nostanut vaikutusarviointien monipuolisuutta ja laatua.

16 / 30
Kouluissa tapahtuvasta väkivallasta puhutaan yleisesti koulukiusaamisena. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, vähätteleekö termi raaempia tekoja. Koulukiusaamisen sijaan kotikunnassani tulee siirtyä käyttämään lainvastaisista teoista termiä kouluväkivalta

Periaatteessa on hyvä suosia tarkkaa kielenkäyttöä: kiusaamisella ja väkivallalla voi olla ero. Mutta ei kaikki aikuisten maailmassa lainvastainen toiminta ole automaattisesti kouluväkivaltaa, kyllä lapsilla on vähän eri säännöt.

17 / 30
Koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei käytetä rikos-termiä. Kouluissa oppilaaseen kohdistuvat selvästi lainvastaiset teot pitää siirtää suoraan poliisin ja/tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Tiedä nyt siitä poliisista, mutta toki esim. vakava väkivalta on merkki siitä, että apua tarvitaan ja viranomaiset kannattaa ottaa mukaan. Mutta samalla lapset siis vasta opettelevat autonomisiksi kansalaisiksi, joihin lainvastaisuus soveltuu terminä, joten kyllä heille on eri säännöt kuin aikuisille. Siinä missä 16 kallistui ehkä jaa-puolelle, tämä melkein eihin.

18 / 30
Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. Opetushallitus on nostanut yhtenä keinona esiin miesopettajien määrän lisäämisen. Mieskiintiöt pitää palauttaa opettajankoulutukseen, sillä mies on pojille koulussa parempi roolimalli kuin nainen.

Kyllä nainen voi tietysti olla hyvä roolimalli pojillekin.

19 / 30
Pienenevät ikäluokat luovat painetta lopettaa kouluja entisestään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on pitänyt 5 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Pienet koulut tulee säilyttää, vaikka se tulisi kunnalle kalliimmaksi.

Vähän sama kuin kysymys 4. Tapauskohtaista, mutta monesti suurempi yksikkö on koululaisillekin parempi.

20 / 30
Koulujen ja kirjastojen wc-tiloja on muutettu Suomessakin sukupuolineutraaleiksi trans- ja muunsukupuolisten tasavertaisen kohtelun takia. Kotikuntani tulee muuttaa koulujen ja kirjastojen wc-tilat sukupuolineutraaleiksi tulevan valtuustokauden loppuun mennessä.

Joo, en mä ymmärrä, keneltä tämä olisi pois. Parempi, että koko kapasiteetti on kaikkien käytössä eikä naisten tarvitse jonottaa tyhjien miestenvessojen vieressä.

21 / 30
Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin. Kasvukeskuksissa kysyntä pienille sinkkujen ja lapsettomien parien asunnoille on kasvanut. Pienten asuntojen rakentamista tulee lisätä kuntien asumiskeskuksissa ja kaupunkien keskusta-alueilla perheasuntojen kustannuksella.

Eiks rakennuttajat yleensä halua rakentaa pieniä asuntoja, koska niissä on korkeammat neliöhinnat, ja päättäjät pikemminkin ohjaavat rakentamaan myös suurempia perheasuntoja? Sitä paitsi, suuri osa yksinasujista on jättiasunnoissa asuvia leskiä.

22 / 30
Yksineläjistä suuri osa on nuoria ja ikääntyneitä. Asunnon ostaminen esimerkiksi Helsingistä voi olla vaikeaa yksineläjille. Pienituloisille yksineläjille pitäisi maksaa sinkkulisää.

No en kyllä oikein näe tätä.

23 / 30
Kunnan on mahdollista maksaa kotihoidontukeen kuuluvan hoitorahan ja -lisän päälle kuntalisää, mutta suuri osa kunnista ei sitä maksa. Kotikuntani pitää maksaa kotihoidon kuntalisää.

Järkevät perhevaapauudistusmallit tekevät tämän tarpeettomaksi. Mutta ehkä lähtökohtaisesti ajattelen, että tuetaan mieluummin päivähoitomaksuja pienemmiksi kuin tuetaan työstä pois pysymistä.

24 / 30
Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.

No, onko se nyt varmasti paras ja millä kriteereillä, mutta kannatettava nyrkkisäntö kuitenkin.

25 / 30
Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Vähän vaikea tästäkään on tehdä ideologista periaatekysymystä. Tapauskohtaisesti, jos toimii.

26 / 30
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien harteille. Talousvaikeuksissa kuntien leikkauslistat kohdistuvat pakon edessä sote-uudistuksen jälkeen yhä useammin koulutukseen.

Mitä tässä kysytään? En kyllä innostu koulutusleikkauksista.

27 / 30
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kunnissa on yleistynyt, mutta läheskään kaikki eivät sitä tarjoa. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Kotikuntani pitää tarjota ilmaista ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Espoo kai jo toimii näin. Käsittääkseni näyttö on hyvää, eli jatketaan samaan malliin.

28 / 30
Monissa maissa valvotut pistotilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Huumeiden valvotut käyttötilat ovat hyvä keino torjua huumeongelmaa.

Käytön näkeminen rikoksena on urpoa, eli sikäli ihan hyvä linja. Toisaalta huumeidenkäyttö on Suomessa sen verran marginaalista (vai onko?), että yhteiskunnan ei pidä sitä liikaa normalisoida. Kaiken maailman ruiskunvaihtopalvelut jees, ja ehkä tämäkin.

29 / 30
Kuntien energiantuotanto on murroksessa hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Kotikuntani pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä, vaikka se tarkoittaisi kallistuvaa energiaa tai korkeampaa verotusta.

Näin se kyllä on. Eikä se nyt päästökauppa-aikoina välttämättä edes kallista?

30 / 30
Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Kaikki riippuu "liian" sanan tulkinnasta. Jos minä määrittelen, niis täysin samaa mieltä, jos joku randompersu, niin täysin eri mieltä.

Iltalehden kone tarjoili vain änkyräpersuja.

Bluntly kirjoitti: 17.05.2021 17:07 Iltalehden kone tarjoili vain änkyräpersuja.

Sä olet kyllä erikoinen tapaus. Kokeilin IL:n konetta, ja sikäli se tuntuu toimivan, että sijoittaa mut ääriliberaaliin laitaan poliittiseen keskustaan vähän vasemmalle keskiviivasta. Kuten tavallista, tällä saa kärkeen kasan vihreitä ja jonkun rkp:n nuorisolaisen - ja persut kaikkein kauimmaiseksi.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 18:09Sä olet kyllä erikoinen tapaus.

Normaalein heittäköön ensimmäisen kiven.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 1 / 30
Helsingistä Turkuun suunnitellun Tunnin junan reitti kulkisi Länsi-Espoon metsien läpi. Myntinmäkeen ja Histaan suunnitellaan juna-asemia ja asuinalueita. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita ei tarvita, vaan Espoon pitäisi rakentaa entistä tiiviimmin sellaisille alueille, joilla on jo palveluita ja raideyhteyksiä.

Ihan ei ole selvääm, mihin tässä otetaan kantaa. Tunnin juna on hyvä, vaikka halkaisisi Länsi-Espoon suurmaanomistajien alueita ja heikentäisi Svensk Finlandin eläväisyyttä siirtämällä painopistettä Karjaalta Lohjalle. Juna- ja metroasemien yhteyteen on hyvä rakentaa tiiviisti, eikä kokonaan uusia kanikoppilähiöitä ilman järkevää joukkoliikennettä kannata rakentaa, ainakaan nyt.

Epäselvä kysymys tosiaan. Jos kerrostalot halutaan rakentaa aina raideyhteyksien varteen, niin Hista on ihan hyvä mesta edullisemmille kämpille. Espooseen mahtuu noiden kerrostalojen lisäksi vallan hyvin myös lisää pientaloja teslakuskeille. Kaavoitetaan ihan pirusti ja katsotaan mitä markkina haluaa rakentaa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 2 / 30
Espoo aikoo säästösyistä keskittää kirjastopalveluita suuriin aluekirjastoihin. Se tietäisi pienten lähikirjastojen karsimista. Pieniä lähikirjastoja voidaan lakkauttaa, jos se parantaa suurien kirjastojen palveluita.

Kirjastoissa on tärkeämpää lähiyhteisön arjen kohtauspaikkana toimiminen erityisesti lapsille, eläkeläisille ja sen sellaisille, ei mahdollisimman kattava palveluvalikoima ilmalaivavuokraamoineen. Siis mieluummin lukuisia pieniä lähikirjastoja kuin Isoon Omenaan maailman suurin kirjasto.

Olen vähän vanhanaikainen, enkä niin tykkää näistä elämyskeskuskirjastoista, jotka oletettavasti ovat kalliimpia kuin tylsät kirjastot. Luettavien fyysisten kirjojen lainaaminen on se kirjaston pihvi. Fyysisiä kirjoja pitää saada kävelyetäisyydelta, vaikka sitten kirjastoautosta.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 3 / 30
Palvelut ovat siirtyneet Espoossa yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin. Uusille asuinalueille ei välttämättä ole rakennettu esimerkiksi ravintolaliiketiloja kivijalkoihin. Kauppakeskuksia ei tarvita lisää, vaan kaupunkia pitää suunnitella siten, että yritystoimintaa syntyy myös rakennusten kivijalkoihin.

Kivijalkaa joo niille uusille tiiviille alueille. Urheilupuiston aukio Putteineen, baareineen ja ruokakauppoineen on aika hyvä malli.

Kivijalka kitui Kampisssakin. Voisiko ne kivijalkojen tilat jättää markkinoiden päätettäväksi? Jos kivijalkatiloille on kysyntää, niin kyllähän taloyhtiölle vuokrat kelpaavat. Jos vuokralaisia ei sitten järkihintaan tule, niin tilat voisi vuokrata asukkaille vaikka harrikan korjaamista varten.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 4 / 30
Espoo aikoo kasvattaa kouluistaan aiempaa suurempia yksiköitä. Se saattaa johtaa myös pienten koulujen sulkemiseen. Koulujen oppilasmääriä voi kasvattaa ja pieniä kouluja sulkea, jos kaupunki pystyy siten säästämään rahaa.

Toisin kuin kirjastoissa, tässä vähät resurssit sisältöihin eikä seiniin. Mieluummin suuria yksiköitä kattavalla kielitarjonnalla, kerhoilla, terveydenhoitajapäivystyksellä jne, kun romanttisia kyläkouluja.

Espoossa on sen verran väkeä, että ei isojenkaan koulujen alueet ole mitään valtavia. Isot koulut ovat oikeinhyviä, kun niistä tehdään hyviä yhdessä opettajien kanssa. Meidän 500 oppilaan koulu on Espoon suurimpien joukossa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 5 / 30
Helsinki siirtyi 2017 pormestarimalliin, jossa kaupungin ykkösjohtaja valitaan valtuutettujen joukosta. Espoon kaupungin johto pitäisi jatkossa valita ns. pormestarimallilla.

Hirveän innostunut en ole pormestarimallista, kun se kaupunginjohtaja nyt kuitenkin on ihan oikea johtamistehtävä eikä poliittinen luottamustoimi. Mutta toisaalta, tuo se kuntaa lähemmäs kuntalaisia, eivätkä ne nykyisetkään kaupunginjohtajat mitään johtamisen ihmekykyjä ole olleet. Erityisesti kokkarisuhmurointi-Espooseen pormestarimalli olisi parannus nykytilanteeseen, jossa apulaiskaupuinginjohtajat ovat muka epäpoliittisia ammattijohtajia, mutta jotenkin ne vaan käytännössä ovat niitä urheilukokoomusäijiä.

Pormestari on ihan pölhö systeemi. Todennäkäisyys sille, että valtuutettujen joukosta löytyy kyvykäs johtaja on aika heikko. Ammattijohtaja kunnon sopparilla on parempi kuin pormestari. Tämmöiselle kaverille voi (pitää voida) antaa kenkää nanosekunnissa, jos meno ei miellytä.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 6 / 30
Hallitus on säätämässä ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavaa lakia kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan. Ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön kaupunkiseuduilla.

Kokemukset ruuhkamaksuista ovat hyviä oikeastaan kaikkialla, missä niitä on otettu käyttöön. Toisaalta, pks on yhä pienio tuppukylä, eli ehkä hirveää kiirettä ei ole. Voisi kyllä olla yksi julkisen liikenteen rahoitusmuoto.

Tällä hetkellä tekniikka ei mahdollista ruuhkamaksujen keräämistä kustannustehokkaasti. Ajatus on hyvä, mutta toteutuksella ei ole mitään kiirettä. Suomen ei kannata lähteä verovaroin kehittelemään mitään. Eikä Espoossa edes ole ruuhkia.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 7 / 30
Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 1,55 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.

Hiilidioksipäästöistä pitää maksaa, eli ilman muuta polttomoottorisikailu kallistuu.

Autoiluun kohdistuvat haittaverot pitää kuitenkin pitää oikeassa suhteessa. Jos autoa rokotetaan hiilipäästöistä paljon enemmän kuin mitä noiden päästöjen neutralisointi tai päästöoikeudet maksavat, niin alkaa epäilyttää, että ollaan ideologian puolella. Sähkörobottitaksit ovat pian jo täällä.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 8 / 30
Helsinki julisti syyskuussa ilmastohätätilan, joka alleviivaa kunnan vastuuta hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kotikuntani tulee julistaa alkavalla valtuustokaudella ilmastohätätila.

Periaatteessa tällainen dramaattisuus on minusta hankalaa, ja koko hätätilan käsite uhkaa vesittyä, jos ei sitten kuitenkaan tehdä mitään. Mut jos julistus auttaisi edes vähän, kun siihen voisi vedota, niin se olisi sen arvoista. Sitä paitsi, tulevaisuusennuste on niin synkkä, että olisi kiva, jos tulevat sukupolvet voisivat todeta, että kyllä nuo urpot sentään ymmärsivät, että on hätätila, vaikka eivät osanneet kovin järkevästi toimiakaan.

Espoolla on jo nyt tavoite olla "hiilineutraali" vuoteen 2030 mennessä. Tuo tavoite on aivan riittävä, eikä sitä tarvitse sen enempää vouhottaa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 9 / 30
Luxemburg pyrkii vähentämään yksityisautoilua maksuttomalla julkisella liikenteellä. Myös Tallinnassa julkinen liikenne on maksutonta alueen asukkaille. Kotikuntani pitää siirtyä maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, vaikka se nostaisi veroäyriä.

En usko, että julkisen kalleus yksityisautoiluun verrattuna on suuri tekijä autoilun edistämisessä, eli ilmaisuus ei ehkä kovin hyvin vähentäisi autoilua, vaikka saattaisikin lisätä julkisten käyttöä siihen rinnalle. Käsittääkseni on näyttöä, että ilmaisuus vähentää intoa investoida juliseen liikenteeseen (samalla kun lisä käyttöä), eli palvelutaso varmaan huonontuisi. Sitä paitsi ei se oikeasti ole ilmaista, vaan maksaa. Jos julkiseen halutaan käyttää enemmän rahaa, käytetään palvelutason parantamiseen eikä maksuttomuuteen.

Ilmainen myös vähentää jalankulkua ja pyöräilyä johtaen liikumattomien läskien suomalaisten terveydenhoitokulujen kasvuun työkyvyttömyydestä puhumattakaan.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 10 / 30
Kuntien taloutta on avitettu koronatuella, mutta koronakriisin todellinen hintalappu paljastuu vasta viipeellä. Kotikunnassani on kiristettävä ennemmin veroja kuin leikattava menoja talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen.

Varmaan on menoja, joita voidaan leikata, mutta voi hyvin olla, että koronan tuhojen - ajattelen vaikka pahiten kärsineiden ekonomista, sosiaalista, psyykkistä ja somaattsta hyvinvointia - korjaamisessa tarvitaan myös veronkorotuksia. AInakin monista palveluista on vaikea leikata, koulut varmaan tarvivat entistä enemmän tukea.

Pärjäämme nykyisellä veroasteella. Jos Espoo ei pärjää, niin ei sitten kukaan. Ruikuttamisen sijaan Espoon pitää käydä aktiivista keskustelua kuntien tehtävistä. Tällä hetkellä pakolliset tehtävät rajoittavat pahasti monien kuntien liikkumavaraa, jolloin koko kunnan toiminta menee kärvistelyksi: mitä seuraavaksi jätämme tekemättä ja missä fuskaamme. Vanhusten hoidon ulkoistus ja valvonnan laimpinlyönti on hyvä esimerkki.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 11 / 30
Kuntien kiinteistöverotulot ovat noin kaksi miljardia euroa. Vaikeutuva taloustilanne voi tuoda paineita nostaa kiinteistöveroprosentteja. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.

Kiinteistövero taitaa olla veroteoreetikkojen suosikkivero. Eli ehkä tätä voitaisiin harkita kohdassa 10 puhutuista syistä.

Kiinteistöveroa voisi nostaa ja kunnallisveroa laskea yhtä paljon.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 12 / 30
Väestökato koettelee Suomessa kovimmalla kädellä alle 5 000 asukkaan kuntia. Osalle kunnista lakisääteisistä tehtävistä suoriutuminen tulee olemaan vaikeaa. Siitä huolimatta koko Suomi on pidettävä asuttuna ja pienten kuntien on pystyttävä pysymään itsenäisinä.

Aivan kahjoa tekohengittää kaupunkikorttelia pienempiä kuntia.

Eiväthän kunnat enää muutenkaan pysy itsenäisenä, jos sote siirtyy maakuntiin. Päiväkodit voidaan jättää yksityisten hoidettavaksi, jolloin "kuntiin" jää kaavoitus ja perusopetus. Kituva kunta ei kummoisia kaavoita ja ei niitä lapsiakaan oikein ole koulutettavaksi. Lopputulos: ei kuolevalla kunnalla ole mitään tehtävää, jota se hoitaisi, vaikka joku antaisi rahaa. Pakkoliitetään.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 13 / 30
Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, eivätkä pääomatuloilla elävät siten osallistu kunnallisten palvelujen maksamiseen. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Kuulostaisihan se oikeudenmukaiselta, mutta verotusta on aina mietittävä kokonaisuutena, yhden osan säätäminen voi tuottaa kummia seurauksia. Esim. kummia insentiivejä kaupunkikehittämisessä koettaa houkutella lisää suurrikkaita. Voi olla parempi, että pääomatulot verotetaan valtionverotuksessa.

Pääomatulot myös heiluvat pirusti enemmän kuin kunnallisvero tai kiinteistövero. Herlin tekee diilit ja Kirkkonummen kadut päällystetään kullalla, joka sitten seuraavana vuonna revitään ylös panttilainaamoon vietäväksi.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 14 / 30
Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Ei tässä oikein kannata olla yleisesti mitään mieltä. Jos on painavia perusteita uskoa, että ulkoistaminen parantaa laatua ja tehokkuutta, niin sen kun. Mutta ei itseisarvoisesti.

Ulkoistusta pitää kokeilla kaikkialla itseisarvoisesti. Jos vertailevaa hintatietoa ei vielä ole, niin sitä kannattaa hankkia. On parempi lähteä edistämään kokeiluja potentiaalisimmasta päästä aika kevyillä selvityksillä kuin pohtia asioita kymmeniä vuosia konsulttien kanssa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 15 / 30
Sukupuolitietoinen budjetointi ottaa huomioon talousarvion ja julkisen talouden päätösten vaikutukset eri sukupuoliin. Toimintatapaa on pilotoinut Suomessa Helsinki. Kuntani tulee ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi.

Tiedämme Helsingin kokemuksista, että tämä on nostanut vaikutusarviointien monipuolisuutta ja laatua.

Jos tällä budjetoinnilla pystytään myös vähentämään miesten syrjäytymistä ja nostamaan miesten eliniän odotetta, niin sukupuolinen budetointi kuulostaa fiksulta.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 16 / 30
Kouluissa tapahtuvasta väkivallasta puhutaan yleisesti koulukiusaamisena. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, vähätteleekö termi raaempia tekoja. Koulukiusaamisen sijaan kotikunnassani tulee siirtyä käyttämään lainvastaisista teoista termiä kouluväkivalta

Periaatteessa on hyvä suosia tarkkaa kielenkäyttöä: kiusaamisella ja väkivallalla voi olla ero. Mutta ei kaikki aikuisten maailmassa lainvastainen toiminta ole automaattisesti kouluväkivaltaa, kyllä lapsilla on vähän eri säännöt.

Väkivallan hyssyttely on sairasta, eikä johda mihinkään hyvään kenenkään kannalta. Lapset voivat leikkia rajujakin leikkeja ja esim. poikien pitäisi saada leikkiä nykyistäkin rajumpiakin leikkejä, mutta yhteisillä pelisäännöillä. Kiusaamisen kohdalla taas oleellista on opettaa lapset ymmärtämään mikä on kiellettyö kiusaamista ja mikä taas on normaaliin elämään kuuluvaa mielipahaa. Tämän päivän vihapuhekeskustelun perusteella monet aikuiset pitäisi palauttaa meidän kermapersekoulunpenkille.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 17 / 30
Koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei käytetä rikos-termiä. Kouluissa oppilaaseen kohdistuvat selvästi lainvastaiset teot pitää siirtää suoraan poliisin ja/tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Tiedä nyt siitä poliisista, mutta toki esim. vakava väkivalta on merkki siitä, että apua tarvitaan ja viranomaiset kannattaa ottaa mukaan. Mutta samalla lapset siis vasta opettelevat autonomisiksi kansalaisiksi, joihin lainvastaisuus soveltuu terminä, joten kyllä heille on eri säännöt kuin aikuisille. Siinä missä 16 kallistui ehkä jaa-puolelle, tämä melkein eihin.

Minusta selvästi lainvastaiset teot ovat jo merkki koulun epäonnistumisesta ja silloin uhrin oikeus suojeluun on suurempi kuin tekijän oikeus viettää vapaata lapsuutta.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 18 / 30
Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. Opetushallitus on nostanut yhtenä keinona esiin miesopettajien määrän lisäämisen. Mieskiintiöt pitää palauttaa opettajankoulutukseen, sillä mies on pojille koulussa parempi roolimalli kuin nainen.

Kyllä nainen voi tietysti olla hyvä roolimalli pojillekin.

Ei kiintiöitä Suomeen, ei kiintiöitä minnekään. Miesopettajien houkuttelu palkallakin olisi parempi vaihtoehto kuin kiintiöt. Tarvittavan palkanlisän suuruus kertoisi selkeästi kuinka suuri "haluttavuusero" koulutuksella on naisten ja miesten välillä, jolloin työn sisällöstä ehkä löytyisi oikean tasoisia korjauskohteita. En tosin kannata miesopejen lisäpalkkaakaan, koska en näe naisopettajien osuutta minään ongelmana. Ammattitaitoiset naisopet ymmärtävät myös poikien erityispiirteet.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 19 / 30
Pienenevät ikäluokat luovat painetta lopettaa kouluja entisestään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on pitänyt 5 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Pienet koulut tulee säilyttää, vaikka se tulisi kunnalle kalliimmaksi.

Vähän sama kuin kysymys 4. Tapauskohtaista, mutta monesti suurempi yksikkö on koululaisillekin parempi.

Ei pienten koulujen säilyttämisessä ole järkeä, etenkään Espoossa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 20 / 30
Koulujen ja kirjastojen wc-tiloja on muutettu Suomessakin sukupuolineutraaleiksi trans- ja muunsukupuolisten tasavertaisen kohtelun takia. Kotikuntani tulee muuttaa koulujen ja kirjastojen wc-tilat sukupuolineutraaleiksi tulevan valtuustokauden loppuun mennessä.

Joo, en mä ymmärrä, keneltä tämä olisi pois. Parempi, että koko kapasiteetti on kaikkien käytössä eikä naisten tarvitse jonottaa tyhjien miestenvessojen vieressä.

Minulla on se käsitys, että moni nainen ei tykkää kauttaa miesten kanssa samoja vessakoppeja tai -tiloja. Minulle on ihan yksi lysti, kunhan löytyy pisuaari ruuhkaisista mestoista. Ei haittaa vaikka akat katsovat vierestä lorottelua. Käytön myös transgrillaajana jo nyt sujuvasti invavessoja.

Vakavasti: On ihan umpityperää rakentaa suomea marginaalisten vähemmistöjen ehdoilla. Sen takiahan meillä enemmistö päättää, että me halutaan suomesta paras paikka nimenomaan enemmistölle. Joo, tosi epistä joillekin, mutta jos heidän kärsimyksensä on ihan mitätöntä enemmistön saamaan hyötyyn nähden, niin voi voi. Enkä ymmärrä miksei se transnainen voi käyttää invavessaa, jos kerran tämmöinen transgrillaajakin käy siellä roiskimassa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 21 / 30
Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin. Kasvukeskuksissa kysyntä pienille sinkkujen ja lapsettomien parien asunnoille on kasvanut. Pienten asuntojen rakentamista tulee lisätä kuntien asumiskeskuksissa ja kaupunkien keskusta-alueilla perheasuntojen kustannuksella.

Eiks rakennuttajat yleensä halua rakentaa pieniä asuntoja, koska niissä on korkeammat neliöhinnat, ja päättäjät pikemminkin ohjaavat rakentamaan myös suurempia perheasuntoja? Sitä paitsi, suuri osa yksinasujista on jättiasunnoissa asuvia leskiä.

Itsekään en ymmärtänyt mistä tässä oli kyse. Espoon pitäisi nostaa kiinteistöveroa, niin jengiä muuttaisi pois ylisuurista kämpistä. Samaan aikaan Espoo saisi lobata varallisuusveron poiston puolesta, jotta asuntomarkkinaan ja muuttoliikkeeseen saataisiin vauhtia. Itse tosin epäilen tonttipulan nostavan hintoja ja sitä kautta pienentävän ihmisten hakemia neliöitä. Suomessa olisi fiksumpaa kaavoittaa reippaasti, koska meillä tätä maata piisaa. katsotaan sitten mihin se neliöiden hinta asettuu ja paljonko jengi niitä neliöitä kaipaa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 22 / 30
Yksineläjistä suuri osa on nuoria ja ikääntyneitä. Asunnon ostaminen esimerkiksi Helsingistä voi olla vaikeaa yksineläjille. Pienituloisille yksineläjille pitäisi maksaa sinkkulisää.

No en kyllä oikein näe tätä.

Saksassa on sinkkuvero. Sitä voisi harkita?

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 23 / 30
Kunnan on mahdollista maksaa kotihoidontukeen kuuluvan hoitorahan ja -lisän päälle kuntalisää, mutta suuri osa kunnista ei sitä maksa. Kotikuntani pitää maksaa kotihoidon kuntalisää.

Järkevät perhevaapauudistusmallit tekevät tämän tarpeettomaksi. Mutta ehkä lähtökohtaisesti ajattelen, että tuetaan mieluummin päivähoitomaksuja pienemmiksi kuin tuetaan työstä pois pysymistä.

Espoo maksaa jo Espoo-lisää. Ilmeisesti joissakin tapauksissa tulee kaupungille edullisemmaksi, että lapsia hoidetaan kotona kuin että lapset viedään tarhaan. En ole ihan vakuuttunut, että dynaamisessa maailmassa kotihoito olisi kaupungin etu pitkässä juoksussa.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 24 / 30
Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.

No, onko se nyt varmasti paras ja millä kriteereillä, mutta kannatettava nyrkkisäntö kuitenkin.

Mitäs jos annettaisiin markkinoiden päättää? Minun on vaikea nähdä miksi YIT ei tekisi kovan rahan gryndikämppia samalle alueelle kuin minne Kojamo rakentaa vuokrakämppiä. Jospa kaupunkivain möisi kerrostalotontin ja antaisi ostajan päättää, myydäänkö vai vuokrataanko asunnot? Kaupungin ei kuitenkaan tule sekaantua lainkaan vuokra-asuntojen omistamiseen nykyisten omistusten lisäksi.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 25 / 30
Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Vähän vaikea tästäkään on tehdä ideologista periaatekysymystä. Tapauskohtaisesti, jos toimii.

Kannatan palveluseteleitä, mutta samalla pitää ymmärtää jonojen toimivan kysynnän rajoittajana. Jos jonoja poistetaan tarjoamalla palveluseteleitä, niin terveydenhuollon kustannukset aluksi raketoivat, vaikka yksityisellä ehkä tehtäisiin hoidot tehokkaammin. Pitkässä juoksussa kaupunki voi sitten voittaakin paremmalla terveydenhuollolla, jos ihmisten työkyky paranee. Tämä on kuitenkin ihan pirun vaikea ongelma ja onsääli, että poliitikot käsittelevät tätä aihetta niin surkeasti.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 26 / 30
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien harteille. Talousvaikeuksissa kuntien leikkauslistat kohdistuvat pakon edessä sote-uudistuksen jälkeen yhä useammin koulutukseen.

Mitä tässä kysytään? En kyllä innostu koulutusleikkauksista.

Minäkään en ymmärtänyt kysymystä. Koulutusta voisi siirtää lainapohjaiseen suuntaan, mutta tuo ei ole kunnallisvaaliasia.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 27 / 30
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kunnissa on yleistynyt, mutta läheskään kaikki eivät sitä tarjoa. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Kotikuntani pitää tarjota ilmaista ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Espoo kai jo toimii näin. Käsittääkseni näyttö on hyvää, eli jatketaan samaan malliin.

25v on vähän korkea ikä holhoamiseen, muttajos hyödyt ylittävät selkeästi kustannukset, niin mikäs siinä.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 28 / 30
Monissa maissa valvotut pistotilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Huumeiden valvotut käyttötilat ovat hyvä keino torjua huumeongelmaa.

Käytön näkeminen rikoksena on urpoa, eli sikäli ihan hyvä linja. Toisaalta huumeidenkäyttö on Suomessa sen verran marginaalista (vai onko?), että yhteiskunnan ei pidä sitä liikaa normalisoida. Kaiken maailman ruiskunvaihtopalvelut jees, ja ehkä tämäkin.

En ole nähnyt Espoossa koskaan narkkaria. Se on tämä lähiö. Jos piikittäjät ovat jossain paikoin ongelma, niin käyttötilat ovat luultavasti ihan jees. Kampissa asuessa oli vähän hassua istua illallisella kuin kadun toisella puolella pusikossa nistit piikittää. Joku piikkiluola olisi kai vetänyt nistit pois silmistä.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 29 / 30
Kuntien energiantuotanto on murroksessa hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Kotikuntani pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä, vaikka se tarkoittaisi kallistuvaa energiaa tai korkeampaa verotusta.

Näin se kyllä on. Eikä se nyt päästökauppa-aikoina välttämättä edes kallista?

Edetään kuitenkin järkevällä tahdilla ja järkevillä keinoilla. Jos päästöjen neutralisointi on halvempaa kuin fossiilisista luopuminen, niin miksi ei neutralisoitaisi?

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 30 / 30
Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Kaikki riippuu "liian" sanan tulkinnasta. Jos minä määrittelen, niis täysin samaa mieltä, jos joku randompersu, niin täysin eri mieltä.

Nyt puhutaan Espoosta. Ei tuulivoimaa Espooseen. Sähkö osaa liikkua piuhoja pitkin sieltä persjönsteristä Espooseen. Eikä puolustusvoimat anna espooseen mitään myllyjä rakentaa muutenkaan.

^ No ni, kyllä tuosta vielä kompromissi saadaan sorvattua. Mun listalla kärki meni kokonaan vihreille, sun erilaiset painotukset varmaan laskevat vihreitä ja nostavat kokoomusta. Kuvittelisi kuitenkin persumörköjen pysyvän siellä pohjalla.

Pari huomiota kuitenkin:

Jos kerrostalot halutaan rakentaa aina raideyhteyksien varteen, niin Hista on ihan hyvä mesta edullisemmille kämpille. Espooseen mahtuu noiden kerrostalojen lisäksi vallan hyvin myös lisää pientaloja teslakuskeille. Kaavoitetaan ihan pirusti ja katsotaan mitä markkina haluaa rakentaa.

Joo, ehkä näin. Kaavoitus ei vain oikein riitä, vaan asukkaat tuppaavat haluamaan kunnalta lisäksi teitä, kunnallistekniikkaa, kouluja, bussiyhteyksiä, ja ties mitä. Ja laajalle levittäytyvä pientalomatto ei ole kovin tehokasta näiden näkökulmasta. Helsingissä tällainen on kai helpompi nähdä investointina, kun tonttimaan hinta nousee, mutta näillä Espoon saloilla kai tyypillisesti kaupunki ei omista maata. Ja jo olemassaolevien investointien takia kaupunki lienee maan velkaantuneimpia. Mut joo, sinänsä mun mielestä kaavalla voisi hyvin sallia paljonkin pientalorakentamista, mutta sen muu tukeminen ei ole kovin korkea prioriteetti.

Voisiko ne kivijalkojen tilat jättää markkinoiden päätettäväksi? Jos kivijalkatiloille on kysyntää, niin kyllähän taloyhtiölle vuokrat kelpaavat. Jos vuokralaisia ei sitten järkihintaan tule, niin tilat voisi vuokrata asukkaille vaikka harrikan korjaamista varten.

Tässä en näe suurta eroa. Kaavan pitää mahdollistaa tilojen käyttö erilaiseen liiketoimintaan sekä käytön sujuva muokkaaminen tarpeen mukaan. En ajatellut, että kaupungin pitäisi harrastaa kivijalkaliiketoimintaa itse, vaan muokata säännösympäristö tukemaan sen mahdollisuutta.

Pärjäämme nykyisellä veroasteella. Jos Espoo ei pärjää, niin ei sitten kukaan.

Niin, tän toinen puoli on sitten se, että Espoossa on myös Manner-Suomen matalimpia kunnallisveroasteita, eli tarvittaessa Espoolla on korotusvaraakin, jos esimerkiksi niiden koronatuhojen pitkäaiakisvaikutusten torjumiseksi tarvitaan.

Minun on vaikea nähdä miksi YIT ei tekisi kovan rahan gryndikämppia samalle alueelle kuin minne Kojamo rakentaa vuokrakämppiä. Jospa kaupunkivain möisi kerrostalotontin ja antaisi ostajan päättää, myydäänkö vai vuokrataanko asunnot? Kaupungin ei kuitenkaan tule sekaantua lainkaan vuokra-asuntojen omistamiseen nykyisten omistusten lisäksi.

Tässä mulla ei ole vahvaa näkemystä. Voi tosiaan olla, että kaavoitus asuinkerrostaloksi riittää, antaa sitten ostajan päättää käyttö. Ihan takapuolituntumalta sanoisin, että kaupungin omistamista vuokra-asunnoista voi kuitenkin olla hyötyä ajatellen vaikkapa joidenkin matalapalkkaisten mutta välttämättömien työpaikkojen täyttämistä (sairaanhoitajat, lastentarhanopettajat). Mutta usein tuntuma osoittautuu vääräksi kun paneutuu tarkemmin, eli tässä minulla tosiaan ei oikein ole kantaa.

Mitä vielä? Ehkä merellä ja osin muuallakin voisi ollakin tuulivoimaa, mutta en myöskään pidä tätä hirveän isona juttuna Espoossa. Koulukurissa olen, kuten tiedämme, silleen periaatteellisesti aika eri linjoilla, mutta ehkä siinäkin voisi käytännössä ihan hyvä kompromissi löytyä.

Bluntly kirjoitti: 17.05.2021 20:02

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 18:09Sä olet kyllä erikoinen tapaus.

Normaalein heittäköön ensimmäisen kiven.

No joo, mut mun kuplani näkökulmasta persut on jonkinlainen vaalikoneiden teoreettinen artefakti, eli tarvitaan joku kuvitteellinen taho, joka olisi melkein kaikessa aivan järjettömällä kannalla, vaikka sitä ei tietenkään kukaan oikeasti kannatakaan (persujen kuvat vaalikoneissa eivät erityisesti vähennä tämän tulkinnan vetoavuutta...). Sä olet kuitenkin varmaan ainoa mun jollain tasolla tietämä tyyppi, joka persuvisiota johdonmukaisesti kannattaa. Olisi kiva, jos jaksaisit käydä läpi esim. noi mun ja sivustahuutajan perustelut IS:n vaalikonevastauksille ja selittää, millä ajatusketjulla niissä kysymyksissä valitseekin persuvaihtoehdon?

urpiainen kirjoitti: 18.05.2021 9:25 Joo, ehkä näin. Kaavoitus ei vain oikein riitä, vaan asukkaat tuppaavat haluamaan kunnalta lisäksi teitä, kunnallistekniikkaa, kouluja, bussiyhteyksiä, ja ties mitä. Ja laajalle levittäytyvä pientalomatto ei ole kovin tehokasta näiden näkökulmasta. Helsingissä tällainen on kai helpompi nähdä investointina, kun tonttimaan hinta nousee, mutta näillä Espoon saloilla kai tyypillisesti kaupunki ei omista maata. Ja jo olemassaolevien investointien takia kaupunki lienee maan velkaantuneimpia. Mut joo, sinänsä mun mielestä kaavalla voisi hyvin sallia paljonkin pientalorakentamista, mutta sen muu tukeminen ei ole kovin korkea prioriteetti.

Jos pientaloalueiden infra on muka jotenkin kalliimpaa, niin lasketaan se hintaero, kaavoitetaan alueita ja lätkäistään tontielle maankäyttömaksu. Sitten huutokaupataan tontit ja katsotaan mitä markkina haluaa. Laskenta avataan kaikelle kansalle, jotta luvut ovat tarkistettavissa ja keskusteltavissa.

urpiainen kirjoitti: 18.05.2021 9:25 Tässä en näe suurta eroa. Kaavan pitää mahdollistaa tilojen käyttö erilaiseen liiketoimintaan sekä käytön sujuva muokkaaminen tarpeen mukaan. En ajatellut, että kaupungin pitäisi harrastaa kivijalkaliiketoimintaa itse, vaan muokata säännösympäristö tukemaan sen mahdollisuutta.

"Saa rakentaa liiketiloja kivijalkaan, jos haluaa, mutta ei ole pakko" kuulostaa hyvältä säännöltä.

urpiainen kirjoitti: 18.05.2021 9:25 Tässä mulla ei ole vahvaa näkemystä. Voi tosiaan olla, että kaavoitus asuinkerrostaloksi riittää, antaa sitten ostajan päättää käyttö. Ihan takapuolituntumalta sanoisin, että kaupungin omistamista vuokra-asunnoista voi kuitenkin olla hyötyä ajatellen vaikkapa joidenkin matalapalkkaisten mutta välttämättömien työpaikkojen täyttämistä (sairaanhoitajat, lastentarhanopettajat). Mutta usein tuntuma osoittautuu vääräksi kun paneutuu tarkemmin, eli tässä minulla tosiaan ei oikein ole kantaa.

Miksi ihmeessä kaupungin pitäisi tarjota vuokra-asuntoja alle markkinahinnan? Kaupungilla on kaavoitusmonopoli. Jos kaupunki haluaa laskea vuokra-asumisen hintaa, niin kaupunki vain kaavoittaa lisää tontteja. Toki nykyinen asuntovaranto on jo niin suuri, että ei sillä yhden tai kahden tontin lisäyksellä saavuteta mitään hintavaikutusta. Siispä pitää kaavoittaa tuhat, jos kerran edullisuutta kaivataan.

urpiainen kirjoitti: 18.05.2021 9:25 Ehkä merellä ja osin muuallakin voisi ollakin tuulivoimaa, mutta en myöskään pidä tätä hirveän isona juttuna Espoossa.

Ei tuulivoiman rakentamisessa tiheään asutuille alueille ole mitään järjen hiventäkään. Ei Espooseen kannata ydinvoimalaakaan rakentaa, vaikka muuten kuinka suosisi ydinvoimaa. Halvempaa maata on muualla. Lisäksi puolustusvoimat tuskin sallii espooseen nykyisiä tehokkaita korkeita tuulivoimaloita, koska ne haittaavat tutkien toimintaa. Suomen tuulivoimalat tulevat jatkossakin sijoittumaan länsirannikolle.

sivustahuutaja kirjoitti: 17.05.2021 23:10

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 30 / 30
Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Kaikki riippuu "liian" sanan tulkinnasta. Jos minä määrittelen, niis täysin samaa mieltä, jos joku randompersu, niin täysin eri mieltä.

Nyt puhutaan Espoosta. Ei tuulivoimaa Espooseen. Sähkö osaa liikkua piuhoja pitkin sieltä persjönsteristä Espooseen. Eikä puolustusvoimat anna espooseen mitään myllyjä rakentaa muutenkaan.

Koska tuulivoima on vihreää sähköä, niin se pitää rakentaa sinne missä on eniten vihreitä Siis Helsingin edustan luodot ja saaret täyteen myllyjä. Ei niillä tarvi persjönsterin rantoja ja maisemia pilata.

1 / 30
Helsingistä Turkuun suunnitellun Tunnin junan reitti kulkisi Länsi-Espoon metsien läpi. Myntinmäkeen ja Histaan suunnitellaan juna-asemia ja asuinalueita. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita ei tarvita, vaan Espoon pitäisi rakentaa entistä tiiviimmin sellaisille alueille, joilla on jo palveluita ja raideyhteyksiä.

Junarata menee yli asuinalueiden tarpeen, mutta ehdottomasti tarvitaan uusia omakotitaloalueita Espoon perämetsiin houkuttelemaan Helsingistä poislähteviä nettomaksajia ja Espoon ghettoutuvien alueiden parempaa väkeä. Itsekkin voisin muuttaa moiseen.

2 / 30
Espoo aikoo säästösyistä keskittää kirjastopalveluita suuriin aluekirjastoihin. Se tietäisi pienten lähikirjastojen karsimista. Pieniä lähikirjastoja voidaan lakkauttaa, jos se parantaa suurien kirjastojen palveluita.

Espoon kaltaisessa hajautettujen asuinalueiden paikassa ei joka nurkalla kannata pitää pientä pientä yksikköä. Olisi kuitenkin syytä kehittää kunnolliset ratkaisut niille, jotka ei pääse isoon yksikköön.

3 / 30
Palvelut ovat siirtyneet Espoossa yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin. Uusille asuinalueille ei välttämättä ole rakennettu esimerkiksi ravintolaliiketiloja kivijalkoihin. Kauppakeskuksia ei tarvita lisää, vaan kaupunkia pitää suunnitella siten, että yritystoimintaa syntyy myös rakennusten kivijalkoihin.

Kauppakeskuksia ei tarvita lisää, vanhoja voidaan kehittää. Kivijalkaputiikkeja olisi kuitenkin hyvä saada uusillekkin alueille.

4 / 30
Espoo aikoo kasvattaa kouluistaan aiempaa suurempia yksiköitä. Se saattaa johtaa myös pienten koulujen sulkemiseen. Koulujen oppilasmääriä voi kasvattaa ja pieniä kouluja sulkea, jos kaupunki pystyy siten säästämään rahaa.

Isot koulut on ihan ok kunhan niiden sisäiset yksiköt saadaan riittävän pieniksi ja toimiviksi.

5 / 30
Helsinki siirtyi 2017 pormestarimalliin, jossa kaupungin ykkösjohtaja valitaan valtuutettujen joukosta. Espoon kaupungin johto pitäisi jatkossa valita ns. pormestarimallilla.

En näe mitään etua pormestarimallissa.

6 / 30
Hallitus on säätämässä ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavaa lakia kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan. Ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön kaupunkiseuduilla.

Ruuhkamaksuilla vaikeutetaan entisestään työssäkäyntiä alueen ulkopuolelta julkisen liikenteen ollessa lähinnä vitsi.

7 / 30
Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 1,55 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.

Ilmastotoimet kannattaisi kohdistaa asioihin, joilla on oikeasti merkitystä kokonaismäärissä.

8 / 30
Helsinki julisti syyskuussa ilmastohätätilan, joka alleviivaa kunnan vastuuta hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kotikuntani tulee julistaa alkavalla valtuustokaudella ilmastohätätila.

Katso kohta 7

9 / 30
Luxemburg pyrkii vähentämään yksityisautoilua maksuttomalla julkisella liikenteellä. Myös Tallinnassa julkinen liikenne on maksutonta alueen asukkaille. Kotikuntani pitää siirtyä maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, vaikka se nostaisi veroäyriä.

Kannatan maksutonta joukkoliikennettä. Vähentäisi autoilua, helpottaisi matalapalkkaisten elämää kun nämä kuitenkin joutuvat eniten julkisia käyttämään ja voisi lisätä muutenkin työssäkäyntiä. Ainakin voisi kokeilla jossain mittakaavassa.

10 / 30
Kuntien taloutta on avitettu koronatuella, mutta koronakriisin todellinen hintalappu paljastuu vasta viipeellä. Kotikunnassani on kiristettävä ennemmin veroja kuin leikattava menoja talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen.

Tämän hallituksen perseilyn jälkeen on tehtävä molemmat.

11 / 30
Kuntien kiinteistöverotulot ovat noin kaksi miljardia euroa. Vaikeutuva taloustilanne voi tuoda paineita nostaa kiinteistöveroprosentteja. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.

Iskisi taas matalapalkkaisiin eniten asumiskulujen nousulla ja vähentäisi kiinnostusta seudulla asumiseen

12 / 30
Väestökato koettelee Suomessa kovimmalla kädellä alle 5 000 asukkaan kuntia. Osalle kunnista lakisääteisistä tehtävistä suoriutuminen tulee olemaan vaikeaa. Siitä huolimatta koko Suomi on pidettävä asuttuna ja pienten kuntien on pystyttävä pysymään itsenäisinä.

Jos ei alue ole kykeneväinen selviämään tämän hallituksen kipatessa kustannukset kuntien niskaan niin kunta katoaa. Edes kuntavero ei auta kun näissä tuppaa veroluokka olemaan aika matala.

13 / 30
Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, eivätkä pääomatuloilla elävät siten osallistu kunnallisten palvelujen maksamiseen. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Söisi kiinnostuksen hankkia varallisuutta eli enemmän ihmisiä jäisi tukien varaan.

14 / 30
Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Jos laatu ja hinta on yksityisellä kilpailukykyistä niin sitten. Tätä tulee kuitenkin valvoa.

15 / 30
Sukupuolitietoinen budjetointi ottaa huomioon talousarvion ja julkisen talouden päätösten vaikutukset eri sukupuoliin. Toimintatapaa on pilotoinut Suomessa Helsinki. Kuntani tulee ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi.

En tunne asiaa.

16 / 30
Kouluissa tapahtuvasta väkivallasta puhutaan yleisesti koulukiusaamisena. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, vähätteleekö termi raaempia tekoja. Koulukiusaamisen sijaan kotikunnassani tulee siirtyä käyttämään lainvastaisista teoista termiä kouluväkivalta

Koulukiusaaja/väkivaltarikollinen on hoideltava niin ettei jatka muiden elämän vaikeuttamista

17 / 30
Koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei käytetä rikos-termiä. Kouluissa oppilaaseen kohdistuvat selvästi lainvastaiset teot pitää siirtää suoraan poliisin ja/tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Kyllä. Ongelma on hoidettava

18 / 30
Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. Opetushallitus on nostanut yhtenä keinona esiin miesopettajien määrän lisäämisen. Mieskiintiöt pitää palauttaa opettajankoulutukseen, sillä mies on pojille koulussa parempi roolimalli kuin nainen.

Jo tasa-arvon kannalta miehille tulisi tulla bonaria haussa.

19 / 30
Pienenevät ikäluokat luovat painetta lopettaa kouluja entisestään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on pitänyt 5 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Pienet koulut tulee säilyttää, vaikka se tulisi kunnalle kalliimmaksi.

Katso kohta 12.

20 / 30
Koulujen ja kirjastojen wc-tiloja on muutettu Suomessakin sukupuolineutraaleiksi trans- ja muunsukupuolisten tasavertaisen kohtelun takia. Kotikuntani tulee muuttaa koulujen ja kirjastojen wc-tilat sukupuolineutraaleiksi tulevan valtuustokauden loppuun mennessä.

Ei. cis-henkilöille tulee olla edes yksi turvallinen paikka.

21 / 30
Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin. Kasvukeskuksissa kysyntä pienille sinkkujen ja lapsettomien parien asunnoille on kasvanut. Pienten asuntojen rakentamista tulee lisätä kuntien asumiskeskuksissa ja kaupunkien keskusta-alueilla perheasuntojen kustannuksella.

On saatava rakentaa semmoisia asuntoja, joilla on markkinat eli poistettava typerä pakote rakentaa ylisuuria asuntoja.

22 / 30
Yksineläjistä suuri osa on nuoria ja ikääntyneitä. Asunnon ostaminen esimerkiksi Helsingistä voi olla vaikeaa yksineläjille. Pienituloisille yksineläjille pitäisi maksaa sinkkulisää.

Ei.

23 / 30
Kunnan on mahdollista maksaa kotihoidontukeen kuuluvan hoitorahan ja -lisän päälle kuntalisää, mutta suuri osa kunnista ei sitä maksa. Kotikuntani pitää maksaa kotihoidon kuntalisää.

En tunne tilannetta, mutta kuulostaa ihan järkevältä Espoossa. Kallis alue ja kakkatykkejä tarvitaan lisää.

24 / 30
Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.

Paras keino on keskittyä työperäiseen maahanmuuttoon ja poistaa ongelmatapaukset asap.

25 / 30
Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Jos se tutkitusti toimii niin siitä vain.

26 / 30
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien harteille. Talousvaikeuksissa kuntien leikkauslistat kohdistuvat pakon edessä sote-uudistuksen jälkeen yhä useammin koulutukseen.

Luomalla yhden himmelin lisää saadaan kustannuksia nostettua ja tämän idioottihallituksen muutkin 'päätökset' nostaa kuluja entisestään. Sote tulisi saada torpattua ettei kunnat joudu kaiken maksajiksi ilman kunnollista kompensaatiota valtiolta.

27 / 30
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kunnissa on yleistynyt, mutta läheskään kaikki eivät sitä tarjoa. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Kotikuntani pitää tarjota ilmaista ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Ehdottomasti. Heikoin aines tuossa lisääntyy ja kulut on eliniän pituisia. Yksi kumikin säästää valtavasti rahaa,

28 / 30
Monissa maissa valvotut pistotilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Huumeiden valvotut käyttötilat ovat hyvä keino torjua huumeongelmaa.

Kyllä, mutta ne voisi kuitenkin sijoittaa muualle kuin ihan keskustaan.

29 / 30
Kuntien energiantuotanto on murroksessa hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Kotikuntani pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä, vaikka se tarkoittaisi kallistuvaa energiaa tai korkeampaa verotusta.

Espoon tulisi ehdottomasti luopua fossiilisista polttoaineista ja keskittyä miniydinvoimaloihin, konesalien liittämiseen lämpöverkkoon ja reikiin maankuoreen.

30 / 30
Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Koska tuulivoima vaatii vastaavan määrän säätövoimaa niin pylväiden jälkeen olisi pakko jättää fossiiliset polttolaitokset toimimaan. Ei tuulivoimalle.

Kävin tekemässä IS:n vaalikoneen. Kokoomusta tarjoaa ykköseksi, niin kuin aina. Mussa on selvästi jotain peruskokoomuslaista. Mitä vasemmistolaisempi puolue, niin sitä alempana näyttää olevan listalla:

Kokoomus78%
Kristillisdemokraatit74%
Liike Nyt74%
Keskusta73%
Perussuomalaiset73%
Piraattipuolue70%
Ympäristöpuolue70%
RKP70%
SDP68%
Kristallipuolue65%
Vihreät61%
Vasemmistoliitto55%
Feministinen puolue55%
Eläinoikeuspuolue51%
Suomen Kommunistinen Puolue46%

Ok, kiitos Bluntly. Persujen nosto perustunee erityisesti lähinnä näkemykseen siitä, että ilmastonmuutosta ei ainakaan näillä keinoilla tarvitse torjua, koulukurin vaatimiseen ja käsitykseen, että LSVHM:t tarvitsevat jotain erityistä suojelua. Näistä ei varmaan päästä eteenpäin, mutta muista jutuista pari huomiota:

Junarata menee yli asuinalueiden tarpeen, mutta ehdottomasti tarvitaan uusia omakotitaloalueita Espoon perämetsiin houkuttelemaan Helsingistä poislähteviä nettomaksajia ja Espoon ghettoutuvien alueiden parempaa väkeä. Itsekkin voisin muuttaa moiseen.

Katsomalla asuntohinnoissa näkyvää oikeaa kysyntää tulee mieleen, että tässä on ihan faktuaalisesti väärä analyysi tilanteesta, jossa varmaan projisoidaan omia pelkoja ja preferenssejä yleiseksi politiikaksi.

Ruuhkamaksuilla vaikeutetaan entisestään työssäkäyntiä alueen ulkopuolelta

Mun käsittääkseni aika universaali empiirinen evidenssi osoittaa, että just työmatkaliikenne on ruuhkamaksujen suurin hyötyjä, kun "tarpeeton" autoilu vähenee, ruuhkat pienenevät, matka-ajat lyhenevät ja tulevat ennustettavammiksi.

Kannatan maksutonta joukkoliikennettä. Vähentäisi autoilua, helpottaisi matalapalkkaisten elämää kun nämä kuitenkin joutuvat eniten julkisia käyttämään ja voisi lisätä muutenkin työssäkäyntiä.

Mm. Mun epäilykseni siis on, että ei merkittäästi vähentäisi autoilua, mutta silti ruuhkauttaisi julkista ja alentaisi muutenkin palvelutasoa ja siten vaikeuttaisi työmatkaliikennettä.

Kiinteistövero skisi taas matalapalkkaisiin eniten asumiskulujen nousulla ja vähentäisi kiinnostusta seudulla asumiseen

Menisikö tämä näin? Ajattelin, että nousu kohdistuisi enemmän muiden kuin matalapalkkaisten kiinteistökuluihin.

Pääomatulojen kunnallisvero söisi kiinnostuksen hankkia varallisuutta eli enemmän ihmisiä jäisi tukien varaan.

Tuntuu oudolta. Mä ehkä ajattelin, että tässä ei otettu kantaa pääomatuloveron tasoon vaan jakautumiseen valtion- ja kunnallisverotukseen. Myös yhteys tukien varaan jäämiseen tuntuu vähän epäselvältä.

Mut joo, paljon oli myös asiaa, josta olen joko samaa mieltä, tai ainakin näen kantasi järkevyyden, vaikka itse toiselle puolelle kallistuisinkin.

Vagabondo kirjoitti: 18.05.2021 11:02 Kävin tekemässä IS:n vaalikoneen. Kokoomusta tarjoaa ykköseksi, niin kuin aina. Mussa on selvästi jotain peruskokoomuslaista. Mitä vasemmistolaisempi puolue, niin sitä alempana näyttää olevan listalla:

Kokoomus78%
Kristillisdemokraatit74%
Liike Nyt74%
Keskusta73%
Perussuomalaiset73%
Piraattipuolue70%
Ympäristöpuolue70%
RKP70%
SDP68%
Kristallipuolue65%
Vihreät61%
Vasemmistoliitto55%
Feministinen puolue55%
Eläinoikeuspuolue51%
Suomen Kommunistinen Puolue46%

Tosi oudolta taas vaikuttaa! Ei muuta kuin kahvikuppia käteen ja avaamaan vastaustesi logiikkaa Bluntlyn tapaan. Tässä ymmärrys kasvaa kohisten ja haitallinen polarisaatio katoaa!

urpiainen kirjoitti: 18.05.2021 11:12 Katsomalla asuntohinnoissa näkyvää oikeaa kysyntää tulee mieleen, että tässä on ihan faktuaalisesti väärä analyysi tilanteesta, jossa varmaan projisoidaan omia pelkoja ja preferenssejä yleiseksi politiikaksi.

Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Korkea hinta ei välttämättä kerro kovasta kysynnästä, vaan tarjonta voi olla hyvin niukkaa. Vastaavasti matala hinta ei automaattisesti kerro matalasta kysynnästä, vaan tarjonta voi olla hyvin runsasta.

Espoossa ei ole mitään selkeää keskustaa, eivätkä aluekeskuksetkaan rajoitu pöljästi mereen kuten helsingin keskusta. Kaikkien keskusten ympärillä on siis pirusti tilaa. Ja sitten sitä tilaa vasta onkin kun mennään yhtään syrjempään. Maan määrä lisääntyy etäisyyden neliönä. Jos ostaa kehä III:sen tienoilta asunnon, niin voi olla aika varma, että vastaavista tonteista ei tule koskaan olemaan pulaa, jos vain kaavoitus pelaa. Hinnat heijastelevat tuota.

Minusta Espoossa pitää kaavoittaa reilusti sekä kalliille, että halvalle maalle. Markkinat sitten kertovat mille on kysyntää.

urpiainen kirjoitti: 17.05.2021 16:40 Jos kerran tykkäätte erityisesti IS:n vaalikoneesta, niin tässä vielä tiedoksi oikeat vastaukset Espoon osalta:

1 / 30
Helsingistä Turkuun suunnitellun Tunnin junan reitti kulkisi Länsi-Espoon metsien läpi. Myntinmäkeen ja Histaan suunnitellaan juna-asemia ja asuinalueita. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita ei tarvita, vaan Espoon pitäisi rakentaa entistä tiiviimmin sellaisille alueille, joilla on jo palveluita ja raideyhteyksiä.

Ihan ei ole selvääm, mihin tässä otetaan kantaa. Tunnin juna on hyvä, vaikka halkaisisi Länsi-Espoon suurmaanomistajien alueita ja heikentäisi Svensk Finlandin eläväisyyttä siirtämällä painopistettä Karjaalta Lohjalle. Juna- ja metroasemien yhteyteen on hyvä rakentaa tiiviisti, eikä kokonaan uusia kanikoppilähiöitä ilman järkevää joukkoliikennettä kannata rakentaa, ainakaan nyt.

Jatkuva tiivistäminen pilaa Espoon. Vanhat hyvät alueet menee kryndäämisestä piloille, kun yhden talon tilalle rakennetaan 3. Parempi laajentaa asuttua aluetta. Myntinmäki ja Hista joutaa aivan hyvin rakennettavaksi junanradasta riippumatta.

2 / 30
Espoo aikoo säästösyistä keskittää kirjastopalveluita suuriin aluekirjastoihin. Se tietäisi pienten lähikirjastojen karsimista. Pieniä lähikirjastoja voidaan lakkauttaa, jos se parantaa suurien kirjastojen palveluita.

Kirjastoissa on tärkeämpää lähiyhteisön arjen kohtauspaikkana toimiminen erityisesti lapsille, eläkeläisille ja sen sellaisille, ei mahdollisimman kattava palveluvalikoima ilmalaivavuokraamoineen. Siis mieluummin lukuisia pieniä lähikirjastoja kuin Isoon Omenaan maailman suurin kirjasto.

Mä en kertakaikkiaan ymmärrä mitä palveluita isoihin kirjastoihin vielä kaivataan? Loistavasti toimiva varausjärjestelmä sen sijaan tuo hyvän valikoiman myös pienten sivukirjastojen ulottuville. Oikeastaan olisi modernimpaa luopua isoista yksiköistä.

3 / 30
Palvelut ovat siirtyneet Espoossa yhä enemmän suuriin kauppakeskuksiin. Uusille asuinalueille ei välttämättä ole rakennettu esimerkiksi ravintolaliiketiloja kivijalkoihin. Kauppakeskuksia ei tarvita lisää, vaan kaupunkia pitää suunnitella siten, että yritystoimintaa syntyy myös rakennusten kivijalkoihin.

Kivijalkaa joo niille uusille tiiviille alueille. Urheilupuiston aukio Putteineen, baareineen ja ruokakauppoineen on aika hyvä malli.

Kivijalka on kuollut muuten kuin ravintoloina, kahviloina ja baareina. Jossain Saunalahdessa esimerkiksi sellaiseen sopivaa tilaa on rakennettu liian vähän. Samoin mielestäni on kaavoituksellisesti typerää, ettei kivenlahden rannassa ole yhtään liiketilaa tarjolla. Oikea tasapaino liiketilan määrässä on selkeästi vielä hakusessa.

4 / 30
Espoo aikoo kasvattaa kouluistaan aiempaa suurempia yksiköitä. Se saattaa johtaa myös pienten koulujen sulkemiseen. Koulujen oppilasmääriä voi kasvattaa ja pieniä kouluja sulkea, jos kaupunki pystyy siten säästämään rahaa.

Toisin kuin kirjastoissa, tässä vähät resurssit sisältöihin eikä seiniin. Mieluummin suuria yksiköitä kattavalla kielitarjonnalla, kerhoilla, terveydenhoitajapäivystyksellä jne, kun romanttisia kyläkouluja.

Ei kantaa tähän, kun en tiedä mikä on taloudellisesti järkevää. Itse olen käynyt kouluni aika isoissa yksiköissä eikä se ollut ongelma.

5 / 30
Helsinki siirtyi 2017 pormestarimalliin, jossa kaupungin ykkösjohtaja valitaan valtuutettujen joukosta. Espoon kaupungin johto pitäisi jatkossa valita ns. pormestarimallilla.

Hirveän innostunut en ole pormestarimallista, kun se kaupunginjohtaja nyt kuitenkin on ihan oikea johtamistehtävä eikä poliittinen luottamustoimi. Mutta toisaalta, tuo se kuntaa lähemmäs kuntalaisia, eivätkä ne nykyisetkään kaupunginjohtajat mitään johtamisen ihmekykyjä ole olleet. Erityisesti kokkarisuhmurointi-Espooseen pormestarimalli olisi parannus nykytilanteeseen, jossa apulaiskaupuinginjohtajat ovat muka epäpoliittisia ammattijohtajia, mutta jotenkin ne vaan käytännössä ovat niitä urheilukokoomusäijiä.

Mitä poliitikkojen johtamiskyvyistä uutisoidaan, niin olisi varmaan parempi, jos niitä ei johtajiksi päästetä. Henkilöjohtamisen taidot tuntuvat olevan kovin puutteelisia monilla poliitikoilla.

6 / 30
Hallitus on säätämässä ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavaa lakia kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan. Ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön kaupunkiseuduilla.

Kokemukset ruuhkamaksuista ovat hyviä oikeastaan kaikkialla, missä niitä on otettu käyttöön. Toisaalta, pks on yhä pienio tuppukylä, eli ehkä hirveää kiirettä ei ole. Voisi kyllä olla yksi julkisen liikenteen rahoitusmuoto.

Ei ruuhkamaksuja! Autoilijoilta kupataan rahaa jo nykyisellään enemmän kuin kohtuullisesti.

7 / 30
Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 1,55 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.

Hiilidioksipäästöistä pitää maksaa, eli ilman muuta polttomoottorisikailu kallistuu.

Päästöt ne on bussissakin. Myös julkisenliikenteen käyttäjät saisivat maksaa osuutensa päästömaksuista.

8 / 30
Helsinki julisti syyskuussa ilmastohätätilan, joka alleviivaa kunnan vastuuta hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kotikuntani tulee julistaa alkavalla valtuustokaudella ilmastohätätila.

Periaatteessa tällainen dramaattisuus on minusta hankalaa, ja koko hätätilan käsite uhkaa vesittyä, jos ei sitten kuitenkaan tehdä mitään. Mut jos julistus auttaisi edes vähän, kun siihen voisi vedota, niin se olisi sen arvoista. Sitä paitsi, tulevaisuusennuste on niin synkkä, että olisi kiva, jos tulevat sukupolvet voisivat todeta, että kyllä nuo urpot sentään ymmärsivät, että on hätätila, vaikka eivät osanneet kovin järkevästi toimiakaan.

Typerää hyvesignalointia. Ei jatkoon.

9 / 30
Luxemburg pyrkii vähentämään yksityisautoilua maksuttomalla julkisella liikenteellä. Myös Tallinnassa julkinen liikenne on maksutonta alueen asukkaille. Kotikuntani pitää siirtyä maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, vaikka se nostaisi veroäyriä.

En usko, että julkisen kalleus yksityisautoiluun verrattuna on suuri tekijä autoilun edistämisessä, eli ilmaisuus ei ehkä kovin hyvin vähentäisi autoilua, vaikka saattaisikin lisätä julkisten käyttöä siihen rinnalle. Käsittääkseni on näyttöä, että ilmaisuus vähentää intoa investoida juliseen liikenteeseen (samalla kun lisä käyttöä), eli palvelutaso varmaan huonontuisi. Sitä paitsi ei se oikeasti ole ilmaista, vaan maksaa. Jos julkiseen halutaan käyttää enemmän rahaa, käytetään palvelutason parantamiseen eikä maksuttomuuteen.

Ei hyvä. Lisäisi vain lyhyitä matkoja julkisella liikenteellä, joka johtaisi kapasiteetin turhaan lisäämiseen.

10 / 30
Kuntien taloutta on avitettu koronatuella, mutta koronakriisin todellinen hintalappu paljastuu vasta viipeellä. Kotikunnassani on kiristettävä ennemmin veroja kuin leikattava menoja talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen.

Varmaan on menoja, joita voidaan leikata, mutta voi hyvin olla, että koronan tuhojen - ajattelen vaikka pahiten kärsineiden ekonomista, sosiaalista, psyykkistä ja somaattsta hyvinvointia - korjaamisessa tarvitaan myös veronkorotuksia. AInakin monista palveluista on vaikea leikata, koulut varmaan tarvivat entistä enemmän tukea.

Lisää lainaa. Talous pitää saada rullaamaan.

11 / 30
Kuntien kiinteistöverotulot ovat noin kaksi miljardia euroa. Vaikeutuva taloustilanne voi tuoda paineita nostaa kiinteistöveroprosentteja. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.

Kiinteistövero taitaa olla veroteoreetikkojen suosikkivero. Eli ehkä tätä voitaisiin harkita kohdassa 10 puhutuista syistä.

Kuten edellä. Mieluummin lisää lainaa paikkaamaan vajetta.

12 / 30
Väestökato koettelee Suomessa kovimmalla kädellä alle 5 000 asukkaan kuntia. Osalle kunnista lakisääteisistä tehtävistä suoriutuminen tulee olemaan vaikeaa. Siitä huolimatta koko Suomi on pidettävä asuttuna ja pienten kuntien on pystyttävä pysymään itsenäisinä.

Aivan kahjoa tekohengittää kaupunkikorttelia pienempiä kuntia.

Jos sotemaakunnat tulee, niin yksittäisen kunnan vastuut tulee kutistaa niin pieniksi, ettei kuntakoolla ole enää paljoa merkitystä.

13 / 30
Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, eivätkä pääomatuloilla elävät siten osallistu kunnallisten palvelujen maksamiseen. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Kuulostaisihan se oikeudenmukaiselta, mutta verotusta on aina mietittävä kokonaisuutena, yhden osan säätäminen voi tuottaa kummia seurauksia. Esim. kummia insentiivejä kaupunkikehittämisessä koettaa houkutella lisää suurrikkaita. Voi olla parempi, että pääomatulot verotetaan valtionverotuksessa.

En näe syytä miksi tätä pitäisi muuttaa.

14 / 30
Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

Ei tässä oikein kannata olla yleisesti mitään mieltä. Jos on painavia perusteita uskoa, että ulkoistaminen parantaa laatua ja tehokkuutta, niin sen kun. Mutta ei itseisarvoisesti

Yksityistäminen ei ole itseisarvo. Monopolien luominen on typerää, joten välttämättömät toimet kannattaa pitää julkisen palveluntarjoajan hyppysissä. Kuten nyt esimerkiksi vesi.

15 / 30
Sukupuolitietoinen budjetointi ottaa huomioon talousarvion ja julkisen talouden päätösten vaikutukset eri sukupuoliin. Toimintatapaa on pilotoinut Suomessa Helsinki. Kuntani tulee ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi.

Tiedämme Helsingin kokemuksista, että tämä on nostanut vaikutusarviointien monipuolisuutta ja laatua.

En tiedä mikä tämä on, enkä näe kovin oleelliseksi muodostaa omaa kantaa asiaan. Ihan sama.

16 / 30
Kouluissa tapahtuvasta väkivallasta puhutaan yleisesti koulukiusaamisena. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, vähätteleekö termi raaempia tekoja. Koulukiusaamisen sijaan kotikunnassani tulee siirtyä käyttämään lainvastaisista teoista termiä kouluväkivalta

Periaatteessa on hyvä suosia tarkkaa kielenkäyttöä: kiusaamisella ja väkivallalla voi olla ero. Mutta ei kaikki aikuisten maailmassa lainvastainen toiminta ole automaattisesti kouluväkivaltaa, kyllä lapsilla on vähän eri säännöt.

Ehkä kiusaamisen rinnalle olisi syytä tuoda astetta kovempi termi erottamaan pienet haukkumiset raaemmasta rääkkäämisestä. En tiedä. En ole aikaisemmin pohtinut moista asiaa.

17 / 30
Koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei käytetä rikos-termiä. Kouluissa oppilaaseen kohdistuvat selvästi lainvastaiset teot pitää siirtää suoraan poliisin ja/tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

Tiedä nyt siitä poliisista, mutta toki esim. vakava väkivalta on merkki siitä, että apua tarvitaan ja viranomaiset kannattaa ottaa mukaan. Mutta samalla lapset siis vasta opettelevat autonomisiksi kansalaisiksi, joihin lainvastaisuus soveltuu terminä, joten kyllä heille on eri säännöt kuin aikuisille. Siinä missä 16 kallistui ehkä jaa-puolelle, tämä melkein eihin.

Tämä ilmeisesti vaatisi sosiaalipuolen resulssien lisäämistä. Kannatettavaa, jos rahaa löytyy. Ongelmatapaukset pitäisi saada tehokkaamman tuen piiriin häiritsemästä luokkayhteisöjä.

18 / 30
Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. Opetushallitus on nostanut yhtenä keinona esiin miesopettajien määrän lisäämisen. Mieskiintiöt pitää palauttaa opettajankoulutukseen, sillä mies on pojille koulussa parempi roolimalli kuin nainen.

Kyllä nainen voi tietysti olla hyvä roolimalli pojillekin.

Vastusta kiintiöitä tasa-arvon vastaisina. Ehdottomasti eri mieltä.

19 / 30
Pienenevät ikäluokat luovat painetta lopettaa kouluja entisestään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on pitänyt 5 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Pienet koulut tulee säilyttää, vaikka se tulisi kunnalle kalliimmaksi.

Vähän sama kuin kysymys 4. Tapauskohtaista, mutta monesti suurempi yksikkö on koululaisillekin parempi.

Mulla oli koulukavereita joilla meni tunti suuntaansa koulumatkaan. Alkaa olla hyväksyttävän rajoilla. Kuntien pitäisi pystyä tekemään parempaa yhteistyötä koulupaikkojen suhteen, niin että oppilas voisi käydä myös toisen kunnan puolella, jos siellä on koulu merkittävästi lähempänä.

20 / 30
Koulujen ja kirjastojen wc-tiloja on muutettu Suomessakin sukupuolineutraaleiksi trans- ja muunsukupuolisten tasavertaisen kohtelun takia. Kotikuntani tulee muuttaa koulujen ja kirjastojen wc-tilat sukupuolineutraaleiksi tulevan valtuustokauden loppuun mennessä.

Joo, en mä ymmärrä, keneltä tämä olisi pois. Parempi, että koko kapasiteetti on kaikkien käytössä eikä naisten tarvitse jonottaa tyhjien miestenvessojen vieressä.

Valtuustokauden loppuun mennessä on typerä rajaus ja joissakin olemassa olevissa rakennuksissa yhteiskäytön toteutus saattaa olla haastavaa. Järkevintä olisi ottaa asia huomioon uudisrakentamisessa ja isommissa remonteissa. Muutoksesta hyötyjät on kuitenkin aika marginaalinen ryhmä ja pitää huolehtia ettei tytöt kärsi muutoksesta.

21 / 30
Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin. Kasvukeskuksissa kysyntä pienille sinkkujen ja lapsettomien parien asunnoille on kasvanut. Pienten asuntojen rakentamista tulee lisätä kuntien asumiskeskuksissa ja kaupunkien keskusta-alueilla perheasuntojen kustannuksella.

Eiks rakennuttajat yleensä halua rakentaa pieniä asuntoja, koska niissä on korkeammat neliöhinnat, ja päättäjät pikemminkin ohjaavat rakentamaan myös suurempia perheasuntoja? Sitä paitsi, suuri osa yksinasujista on jättiasunnoissa asuvia leskiä.

Noin yleisesti Suomessa asutaan älyttömän pienissä asunnoissa. Asuntokannan pienentämisen sijaan kannattaisi pyrkiä asuntojen neliöhinnan pienentämiseen.

22 / 30
Yksineläjistä suuri osa on nuoria ja ikääntyneitä. Asunnon ostaminen esimerkiksi Helsingistä voi olla vaikeaa yksineläjille. Pienituloisille yksineläjille pitäisi maksaa sinkkulisää.

No en kyllä oikein näe tätä.

Juu, ei tosiaan. Sinkkuuden tukeminen on typerää.

23 / 30
Kunnan on mahdollista maksaa kotihoidontukeen kuuluvan hoitorahan ja -lisän päälle kuntalisää, mutta suuri osa kunnista ei sitä maksa. Kotikuntani pitää maksaa kotihoidon kuntalisää.

Järkevät perhevaapauudistusmallit tekevät tämän tarpeettomaksi. Mutta ehkä lähtökohtaisesti ajattelen, että tuetaan mieluummin päivähoitomaksuja pienemmiksi kuin tuetaan työstä pois pysymistä.

Jos halutaan yhteiskunnan jatkuvuutta, niin lapsiperheiden pikkulapsivaiheen taloudellinen tukeminen on järkevää.

24 / 30
Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.

No, onko se nyt varmasti paras ja millä kriteereillä, mutta kannatettava nyrkkisäntö kuitenkin.

Mitä pienemmille alueille ongelmat kasautuvat, niin sitä isommalla alueella niitä ei ole? Yksittäisen kansalaisen kannalta segregaatio saattaa olla jopa hyvä. Ainakin jos on varaa muuttaa niihin parempiin kaupunginosiin.

25 / 30
Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Vähän vaikea tästäkään on tehdä ideologista periaatekysymystä. Tapauskohtaisesti, jos toimii.

Mä en oikein tunne aihetta. En osaa kommentoida. Mä käytän yksityisiä palveluita joko oman tai työantajan vakuutuksen laskuun ja ne julkiset joita käytän tuntuu toimivan hyvin.

26 / 30
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien harteille. Talousvaikeuksissa kuntien leikkauslistat kohdistuvat pakon edessä sote-uudistuksen jälkeen yhä useammin koulutukseen.

Mitä tässä kysytään? En kyllä innostu koulutusleikkauksista.
[/quote]

Yritetäänkö tässä sanoa, että maakuntamalli on haitallinen? En osaa kommenoida.

27 / 30
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kunnissa on yleistynyt, mutta läheskään kaikki eivät sitä tarjoa. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Kotikuntani pitää tarjota ilmaista ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Espoo kai jo toimii näin. Käsittääkseni näyttö on hyvää, eli jatketaan samaan malliin.

Ei tuntumaa aiheeseen. Tuskin kovin kallista, joten asian paremmin tuntevat saa päättää.

28 / 30
Monissa maissa valvotut pistotilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Huumeiden valvotut käyttötilat ovat hyvä keino torjua huumeongelmaa.

Käytön näkeminen rikoksena on urpoa, eli sikäli ihan hyvä linja. Toisaalta huumeidenkäyttö on Suomessa sen verran marginaalista (vai onko?), että yhteiskunnan ei pidä sitä liikaa normalisoida. Kaiken maailman ruiskunvaihtopalvelut jees, ja ehkä tämäkin.

Ei tuntumaa aiheeseen. Asian paremmin tuntevat saa päättää. En sinällään näe huumeiden käytön rangaistavuutta hyvänä ja mahdollisesti tukisin kannabiksen laillistamista jotta se eroaisi selkeämmin kovista huumeista eikä ohjaisi käyttäjiä rikollisten pariin.

29 / 30
Kuntien energiantuotanto on murroksessa hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Kotikuntani pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä, vaikka se tarkoittaisi kallistuvaa energiaa tai korkeampaa verotusta.

Näin se kyllä on. Eikä se nyt päästökauppa-aikoina välttämättä edes kallista?

En tunne Espoon energian tuotantoa. Ydinvoima ja aurinkovoima on suosikkejani. Jo rakennettu vesivoima ok. Hiilivoimasta olisi eroon päästävä ASAP. Turve kuolee itsekseen, kun keskusta saadaan pois hallituksesta.

30 / 30
Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Kaikki riippuu "liian" sanan tulkinnasta. Jos minä määrittelen, niis täysin samaa mieltä, jos joku randompersu, niin täysin eri mieltä.

Tuulivoima pitäisi rakentaa sinne missä sitä kannatetaan. Olen nähnyt euroopassa riittävästi näitä puistoja, että en halua niitä suomen rantoja pilaamaan. Ennemmin lisää ydinvoimaa Suomeen.

urpiainen kirjoitti: 18.05.2021 11:14

Vagabondo kirjoitti: 18.05.2021 11:02 Kävin tekemässä IS:n vaalikoneen. Kokoomusta tarjoaa ykköseksi, niin kuin aina. Mussa on selvästi jotain peruskokoomuslaista. Mitä vasemmistolaisempi puolue, niin sitä alempana näyttää olevan listalla:

Kokoomus78%
Kristillisdemokraatit74%
Liike Nyt74%
Keskusta73%
Perussuomalaiset73%
Piraattipuolue70%
Ympäristöpuolue70%
RKP70%
SDP68%
Kristallipuolue65%
Vihreät61%
Vasemmistoliitto55%
Feministinen puolue55%
Eläinoikeuspuolue51%
Suomen Kommunistinen Puolue46%

Tosi oudolta taas vaikuttaa! Ei muuta kuin kahvikuppia käteen ja avaamaan vastaustesi logiikkaa Bluntlyn tapaan. Tässä ymmärrys kasvaa kohisten ja haitallinen polarisaatio katoaa!

Ainahan mun puoluelista on ton näköinen. Erittäin tutunnäköinen. Keskusta ja kristilliset on lähempänä kokoomusta kuin vasemmistopuolueet. Tää sopii erinomaisesti siihen, että aina dissaan kommareita, eli kaikkia SDP:stä vasemmalle.

Mut joo, vastailin sun vaalikysymysanalyysiin. Sen tekeminen vaan otti aikansa.