Presidentinvaalit 2024

[urpiainen]

Veikkaan, että litra rasvatonta maitoa maksaa 2 euroa. Ei saa googlata!

Mä ostan vain luomua, se on vähän yli tuon. Ehkä. Veikkaisin, että ei-luomu-pirkkaa saa jollain 1,4 eurolla Ainoan K-marketissa?

Olen edelleen vähän yllättynyt, etteivät kitinäläiset tiedä kaikkien vaihtoehtojen hintoja. En kyllä osta yleensä maitoa, mutta cittarissa se rasvaton pirkka on on 85c.

Unohdin tarkentaa, että puhun laktoosittomista!

[Ylermi Ylihankala]

Käytän maitoa vain viikonloppuisin kahvissa. Nuo kestää avaamatta kauan.

Et sä kahvikermapurkkia ostaisi? Muistaakseni säilyy kuukauden helposti. Ymmärrän, että nyt puhuttiin maidosta.

[Bluntly]

Et sä kahvikermapurkkia ostaisi? Muistaakseni säilyy kuukauden helposti. Ymmärrän, että nyt puhuttiin maidosta.

UHT-käsitelty maito säilyy kolme kuukautta huoneenlämmössä avaamattomana.

[Vagabondo]

Kaupan oman merkin UHT-täysmaito maksaa 2 euroa, Valio 2,5€ ja Lidl 1,6€. Pirkkamaidon saatavuudessa ollut puutteita viimeaikoina, niin joutunut katsastamaan kilpailevat vaihtoehdot, kun Valio pyytää turhan paljon brändilisää. Toisin kuin muut, Lidl ei ole hyla, joten siinä pieni makuero, joka saattaa vaikuttaa valinnassa johonkin suuntaan. Mä preferoin hyla-maitoa kahvissa.

[sivustahuutaja]

^ Menisit läpi ekalla kierroksella!

[James Potkukelkka]

Kansanliikkeen ehdokas!

[Ylermi Ylihankala]

Kansanliikkeen ehdokas!

Ahtisaari meni läpi Tuttu Juttu shown ansiosta. Helpommalla pääsee, kun perehtyy viideksi minuutiksi kotimaisen maidon sielunelämään.

[Bhven]

Ehdokkaissa on eroja kuten viineissä.

[sivustahuutaja]

Haavisto hehkutti tentissä, kuinka esim. Kiina ja Intia panostavat vihreään siirtymään.

Samaan aikaan Intiassa:

[nokkaelain]

Miksi pitäisi tietää maitopurkin hinta, jos ostaa sen netistä litrahintaa katsomalla? Mitä päätöksiä litrahinnan ulkoa muistaminen mahdollistaisi terveelle työssäkäyvälle aikuiselle? Kaupan hintataso määrittyy kaupan valinnan mukaan, eikä sen mukaan mikä on maitopurkin hinta. Ostettavat asiat taas määrittyvät pitkälti tarpeiden mukaan. Tuotteiden keskinäinen vertailu taas tehdään yksikköhinnoilla (€/kg tai €/litra). Mitä merkitystä on siis pakkauksen hinnalla?

Tottakai katson yksikköhintaa ennen ostopäätöstä. Joidenkin tarpeiden mukaan käyn esim. Prismassa viikottain, siellä tosin ei kannata juosta tarjousten perässä, ei juuri ole.

Eihän luonnolisesti hintojen kyttäämisessä ole ihan hirveän paljon järkeä työssäkäyville, kunhan on jokin taju. Osa hintojen seuraamisesta on vanhemmilta perittyä nuukuutta, ja osa puoliautistista yksityiskohtiin kiinnittymistä. Toisaalta sitten välillä on saanut elää tarkastikin ("en kelpaa it-alalle", "tilillä on 4e".)

Kuulemma moni pienimmistä tuloista pois päässyt ostaa heti koko rahalla jotain, koska on oppinut henkisesti, että silloin pitää ostaa kun on varaa. En kyllä itse samaistu, raha ei tullut koskaan mistään sossun luukulta niin että se olisi ollut pakko käyttää.

[Bhven]

Samaan aikaan Intiassa:

5 TWh on 600 megawatin ydinpannu noin sadan prosentin käyttöasteella. Intiassa siis jokaista uutta ydinreaktoria kohti käynnistetään kolmekymmentä samantehoista hiilivoimalaa. Sopiihan tuota hehkuttaa.

[sivustahuutaja]

Tämä rajahomma varmaan nostaa Mestarin kannatusta, mutta mahtaako Mestari edes haluta pressaksi. Toisella kierroksella häviäisi kuitenkin, ellei Italia kaatuisi ja samaan aikaan rajan yli tulisi tuhansia metsiä pitkin.

[sivustahuutaja]

Veikkaan, että Mestari saattaa lähteä kokeilemaan kiriä, jos Stubb vahvistaa asemiaan Haavistoon nähden. Hallikselle paras saatavilla oleva tulos on toiselle kierrokselle pääsy ja silloin toisen läpimenijän pitää olla Stubb, muuten mennään Halliksen vinkkelistä metsään.

[nokkaelain]

Jotenkin vakavahenkistä nykyään tämä kampanjointi ja kaikki, Ei Juttakaan kehtaisi vaikka esiintyy:
https://www.youtube.com/watch?v=WmcH78HTjjc

[James Potkukelkka]

Ehdokkaissa on eroja kuten viineissä.

Joo. Mielestäni presidentin tehtävä on aina ensisijaisesti ajaa Suomen etua.

[sivustahuutaja]

^ Haaviston ja Lin äänestäjät voivat olla eri mieltä. Se heille sallittakoon. Noissa äänestäjissä lienee aika paljon niitä, joiden mukaan poliitikkojen pitäisi ennen kaikkea edistää heidän henkilökohtaisia tulonsiirtojaan.

[Ylermi Ylihankala]

Voisin kuvitella, että vihervasemmistossa vastaus kuuluu pikemminkin: poliitikon/presidentin on ensisijaisesti ajettava luonnon monimuotoisuuden ja maailmanrauhan asiaa, ei Suomen tai suomalaisten etu.

[urpiainen]

Voisin kuvitella, että vihervasemmistossa vastaus kuuluu pikemminkin: poliitikon/presidentin on ensisijaisesti ajettava luonnon monimuotoisuuden ja maailmanrauhan asiaa, ei Suomen tai suomalaisten etu.

Sivustahuutaja nyt on ihan hangessa, mutta ei mun mielestä ihan noinkaan.

Tää oli niitä kysymyksiä, jotka olivat mun mielestä typeriä, mutta jossa vastaamalla sitten signaloin jotain. Vastasin olevani väitteestä täysin eri mieltä.

Ajatus meni jotenkin niin, että vähän pidemmällä aikavälillä kokonaisuuden edun ajaminen on myös Suomen etu, ja ne, jotka sanovat ajavansa aina ensisijassa Suomen etua, ovat just tyypillisesti niitä tyyppejä, jotka saavat pidemmällä aikavälillä kaiken menemään päin hanuria, kun tulkitsevat Suomen edun olevan globaalia vapaamatkustamista, välistävetoa ja itsekkyyttä (eli ajattelen vähän kuin tää heebo https://www.hs.fi/talous/art-2000009952316.html?). Tulee mieleen eduskuntavaalien yhteydessä käymäni keskustelut Daven kanssa (yksi esimerkki taisi lähteä esim. tästä: viewtopic.php?p=807253#p807253), kun Dave myönsi pääkallokoppalakin olevan Suomelle kokonaisuutena pidemmällä tähtäimellä haitaksi, mutta palvelevan hänen lyhyen tähtäimen taloudellista etuaan, joten hän kannattaa sitä yhtä kaikki). Minä olin taipuvainen ajattelemaan, että Dave on väärässä, ja hänenkin oma etunsa on, että kollektiivia kehitetään järkevästi.

Eli kaikki ovat samaa mieltä Suomen ja suomalaisten edun ajamisesta, mutta vastaamalla eri tavoin kumarretaan eri äänestäjäryhmille: maailmanparantajahörhöille tai itsekkäille mulkqvisteille.

Li, esimerkiksi, vastatessaan suomalaisten etua vastaan korosti kuitenkin, että linjansa on pitkällä tähtäimellä suomalaisten etu:

Elämme maailmassa, jossa koko ihmiskunnan ongelmat ja ratkaisut ovat syvästi yhteen kietoutuneita. Minusta on Suomen ja suomalaisten etu, että olemme solidaarisia globaalisti, että panostamme kehitysyhteistyöhön ja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Meidän on oltava vahva ääni kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Vastaavasti

Suomen ja suomalaisten etua ei pidä määrittää yksisilmäisesti. Kansallinen etu voi joskus vaatia vaikuttamista kaukaisiin kehityskulkuihin. Jos pelkäämme pakolaiskriisejä, on varmasti viisainta toimia jo alkulähteillä niiden torjumiseksi. Jos ajattelemme, että ilmastonmuutos luo pakolaisuutta viljelykelpoisten maiden tuhoutuessa, on viisainta keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan globaalisti. Nyt huomiomme on Ukrainan auttamisessa. Sen vuoksi, että kysymys on omasta turvallisuudestamme ja toivoisimme saavamme vastaavaa apua, jos olisimme hyökkäyksen kohteena.

Ja näiden kanssa eri mieltä ollut

Suomen asia on ollut koko elämäni ajan toimintani johtotähti. Parhaiten sitä ajetaan yhteistyössä ja kanssakäymisessä muiden maiden ja kansojen kanssa. Olen snellmanilainen ja siksi ajattelen niin, että kansakunnan etu voi toteutua aidosti vain, jos se yhtyy ihmiskunnan etuun. Suomi on kansainvälisen yhteisön vankka tukija ja aktiivinen toimija. Suomen etu on tiiviissä yhteydessä koko maailman etuun, siksi rauhan ja turvallisuuden vahvistaminen sekä globaalin vastuun korostaminen on myös Suomen etu.

Kaikki ovat käytännössä samaa mieltä, kunhan mielistelevät eri tahoja.

Junkkari kirjoitti tästä vaalikoneanalyysissään ihan hyvin:

Stubb ja Haavisto ovat samoilla linjoilla 15 kysymyksessä.

Täysin erimielisiä kaksikko on vain parissa kysymyksessä – toinen on tuo aiemmin mainittu ydinasekysymys, josta Haavisto on täysin eri mieltä. Toinen erottava väitelause kuuluu seuraavasti:

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Stubb on lauseen kanssa täysin samaa mieltä. Stubb perustelee asiaa kirjoittamalla, että ”lupaa presidenttinä asettaa Suomen edun kaiken muun edelle aina ja yhdessä”.

Haavisto on väitteestä jokseenkin eri mieltä. Haavisto kirjoittaa, että ”Suomen ja suomalaisten etua ei pidä määrittää yksisilmäisesti”.

”Kansallinen etu voi joskus vaatia vaikuttamista kaukaisiin kehityskulkuihin. Jos pelkäämme pakolaiskriisejä, on varmasti viisainta toimia jo alkulähteillä niiden torjumiseksi”, Haavisto kirjoittaa.”

Todennäköisesti Stubb ja Haavisto todellisuudessa ovat asiasta täsmälleen samaa mieltä, mutta tarkoituksella lähestyvät asiaa eri kulmista.

Haavisto saattoi arvioida, että hänelle on hyödyllistä korostaa maailmanparantamisen merkitystä Suomen edulle. Stubb puolestaan saattoi taktikoida, että yksiselitteinen vastaus Suomen ja suomalaisten edun ajamisesta puree tässä kohdassa parhaiten äänestäjiin.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009995895.html

[sivustahuutaja]

Ajatus meni jotenkin niin, että vähän pidemmällä aikavälillä kokonaisuuden edun ajaminen on myös Suomen etu, ja ne, jotka sanovat ajavansa aina ensisijassa Suomen etua, ovat just tyypillisesti niitä tyyppejä, jotka saavat pidemmällä aikavälillä kaiken menemään päin hanuria, kun tulkitsevat Suomen edun olevan globaalia vapaamatkustamista, välistävetoa ja itsekkyyttä

Kun ostan kaupasta maitoa, niin minä hyödyn, kauppa hyötyy ja tuottaja hyötyy. Niin hyötyy myös kassa, verottaja, maitoauton kuljettaja ja monet muut ihmiset. Kaikki tämä tapahtuu, vaikka maitoa ostaessani ajan vain omaa etuani yli kaiken.

Liberaali talous ja diplomatia perustuu molemminpuoliselle hyötymiselle.

[urpiainen]

Mä nyt laitan tähän Hesarin vaalikoneen perinteiset oikeat vastaukset, kun täällä alettiin sekoilla.

Suomen on jatkettava Ukrainan aseellista tukemista, vaikka tuki muista EU-maista hiipuisi.
- Lähtökohtaisesti näin.

Tasavallan presidentin on pyrittävä keskusteluyhteyteen Venäjän kanssa, vaikka Ukrainan sota jatkuisi.
- Tää on aika hankala. Riippuu aikavälistä. Nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa osallistutaan mieluummin eristyspolitiikkaan, mutta kyllä se naapurina pysyy. Jos on aito mahdollisuus toimia vaikka rauhanvälittäjänä, niin juu, mutta aika nihkeä olisin toistaiseksi.

Suomen täytyy tiivistää suhteita Yhdysvaltoihin entisestään.
- Kyllä joo. Ja myös institutionaalisesti korkeimman poliittisen tason ohella. Jos vaikka valitsevat seuraavaksi Trumppelin, niin kuin vähän näyttää. Hyvä olla rakennettu syvä yhteys sille varalle. Poliittista yhteyttä täytyy osata myös vähän viilentää (vaarantamatta vaikka puolustusyhteistyötä), jos oikeistopopulismisekoilu menee siellä kovin pitkälle.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen pitää olla Suomen ulkopolitiikan keskeinen tavoite.
- Ilman muuta. Hyvin fiksua nähdä tämä nimenomaan ulkopolitiikan tavoitteena.

Suomen on pyrittävä lisäämään taloudellisia suhteita Afrikan maiden kanssa.
- Taas hankala. Mut joo, hyvää kehityspolitiikkaa, ja onhan siellä hyviä mahdollisuuksia myös meille. Ja kiva tarjota Afrikan maille muitakin mahdollisuuksia kuin Putin ja Xi.

Suomen pitää pyrkiä irrottautumaan taloudellisesta riippuvuudestaan Kiinaan.
- No tuskin voimme tai edes kannattaa irrottautua kokonaan, mutta riippuvuutta tulee vähentää ja arvioida ja ohjata strategisesti.

Sääntöpohjaiseen maailmanjärjestelmään voi yhä luottaa.
- Ihmettelen näitä uskomuksia koskevia kysymyksiä. Pitäisi kysyä, mitä aikoo tehdä. Mut joo, osin voi luottaa, ja kannattaa tehdä hvyiä sopimuksia luotettavien tahojen kanssa. EU ja NATO tärkeitä, ja Suomen etu on sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistaminen kaikin mahdollisin keinoin.

Presidentin on kyettävä yhdistämään Suomea ja lieventämään vastakkainasetteluja.
- Joo. Niinistö teki tätä osin väärin mielistelemällä urpo-oikeistoa, mutta päämäärä silti kannatettava. Kunhan valitaan tyyppi, joka osaa tehdä tätä fiksusti.

Hallituksen valtaa tulisi kasvattaa ja presidentin valtaa kaventaa ulkopolitiikan johtamisessa.
- Joo. Kohti länsimaista parlamentarismia ja pois Suomen light-monarkiasta.

Suomen on valmistauduttava laittamaan rajansa kiinni, jos siirtolaisuus lisääntyy voimakkaasti.
- No on tämäkin vaihtoehto valmisteltava, mutta eurooppalainen yhteisvastuu on parempi linja.

Suomen on irtauduttava jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta.
- No ei.

Suomen tulee laajentaa yleinen asevelvollisuus koskemaan muitakin kuin miehiä.
- Joo.

Jos jokin Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, Suomen reserviläisiä pitää voida lähettää sen avuksi.
- Joo.

Suomen tulee sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta.
- Joo. Jos se on NATOn puolustusorganisaation kannalta fiksua, ilman muuta.

Ahvenanmaa pitää säilyttää demilitarisoituna alueena.
- Ei pidä.

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
- Tää on niin kumma kysymys. Koska nyt olisi tällainen pakko varsinaisesti. Poliittisen päättäjän tulee suhtautua suurella varauksella verojen korotukseen keinona paikata budjettia, mutta toisaalta keskeisistä palveluista ja etuuksista ei pidä leikata. Hullua on ainakin ottaa ennätysvelkaa rahoittaakseen veronalennukset. SIlti ehkä leikkausten kannalle hyvin varovasti, aina on hyvä tarkastella menoja kriittisesti. Mut sit pitää olla järkevät (vähintään ei-kepulaiset ja ei-persut) tarkastelijat.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
- Totta kai pitää aina olla niin, että lahjakkuudella ja ahkeruudella voi parantaa asemaansa. Toisaalta tiedämme, että suuret erot lisäävät levottomuutta ja kertautuvat seuraavan sukupolven jyrkkänä mahdollisuuksien epätasa-arvona. Kielteinen kanta tähän.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
- Valtion puuttumisella on riskinsä, mutta kyllä sosiaalis-ekologis-ilmastollis-taloudellinen kestävyyskriisi on sitä luokkaa, että markkinoiden reunaehtoja on muutettava ja kielteisiä ulkoisvaikutuksia tehtävä paljon kalliimmiksi.

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa
- No lähtökohtaisesti ei. En ole oikein elänyt, mutta hankalalta tuntuisi.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
- Tähän suuntaan juu, mutta juoksevien menojen kuittaaminen tällä on aika sama kuin lainanotto.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
- Oi kyllä

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
- Ei todellakaan. Turha myös mussuttaa riippuvan siitä, miten ymmärtää kristilliset arvot. Dogmaattiset uskonnollisesti perustellut arvot ovat huono pohja aina.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
- Joo.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.
- No ei tietenkään.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
- Joo. Suomi on sekä nuppikohtaisissa päästöissä että mahdollisuudessaan olla vähäpäästöisten teknologioiden ja käytäntöjen edelläkävijä asemasas, jossa mallia pitää ja kannattaa näyttää.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
- No ei. On tehtävä se, mikä on hyvää, kaunista ja oikein. Ulkopoliittisia ratkaisuja ei tule nähdä yhden pelikerran nollasummapelinä, jossa kannattaa vetää välistä ja vapaamatkustaa.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
- Joo. Kannattaa löytää busneksia, jotka edistävät vihreää kasvua ja työllisyyttä.

Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä
- No ei. Sääntöpohjaisuus ja avoimuus on aina Suomen etu.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
- No ihan järjetön poliittisena tavoitteena.

Suomen kaupungistuminen on hyvä asia
- Totta kai. Luonto, kulttuuri ja talous kiittävät.

[Homeboy65]

Olet siis muuttanut mieltäsi Ahvenanmaan demilitarisoinnin suhteen.

[urpiainen]

En ole.

[Homeboy65]

No ainakin ennen olit sitä mieltä että demilitarisointisopimuksesta irtautuminen olisi "hankalaa". Minä taas olen sitä mieltä että siitä voidaan aivan hyvin irtautua yksipuolisesti.

[urpiainen]

No ainakin ennen olit sitä mieltä että demilitarisointisopimuksesta irtautuminen olisi "hankalaa". Minä taas olen sitä mieltä että siitä voidaan aivan hyvin irtautua yksipuolisesti.

Joo, ja mä muistaakseni osoitin, miksi sun mielipiteesi oli huonosti perusteltu, ja sit Velho-sarjakuvaan vetoamisen jälkeen sulta loppuivat data ja argumentit.

[Homeboy65]

No ainakin ennen olit sitä mieltä että demilitarisointisopimuksesta irtautuminen olisi "hankalaa". Minä taas olen sitä mieltä että siitä voidaan aivan hyvin irtautua yksipuolisesti.

Joo, ja mä muistaakseni osoitin, miksi sun mielipiteesi oli huonosti perusteltu, ja sit Velho-sarjakuvaan vetoamisen jälkeen sulta loppuivat data ja argumentit.

Ei loppuneet. Tsekkaa jos et usko. Meidän polemiikki oli sitä että sinä toistit että pienen maan kannattaa pitää kiinni kv-sopimuksista ja minä totesin että ei välttämättä aina. Muistelehan siis uudestaan.