Kitinä

küllküll kirjoitti:

Zeb kirjoitti:Tai saisiko lapsia hoitoon vaikka paristi kuukaudessa ja te vaan nukkuisitte tai tekisitte jotain ihan muuta?

Tänne on hieman hankala saada hoitajaa - etenkin kahdelle. Molempien vanhemmat asuvat satojen kilsojen päässä ja tuttavapariskunnilla on itselläänkin kakaroita. Harva ottaa kahta ylimääräistä kahden omansa lisäksi, notta iskä ja äiskä pääsevät hoitamaan parisuhdetta...

Hakekaa apua kaikille keksimillänne tavoilla:
- sukulaiset
- tutut
- naapurit, joilla on lapsia
- valmisruoka
- siivooja
- lastenhoitajat
- jne.

Pienistä puroista saa halutessaan todella ison virran helpottamaan elämää. Ja kyllä ne tutut hoitaa kahtakin. Tosin onhan se sanomattakin selvää, että teille tulee sitten vuorostaan niitä kakaroita hoitoon. Se on kuitenkin kerran pari kuussa ihan hyvä tehdä kahdestaan isompi urakka suuremman lapsimäärän kanssa, jotta sitten jossain vaiheessa pääsee vahteluna huilaamaan.

Saatan olla yksin näkemykseni kanssa, mutta minusta perheessa priorisoinnin pitäisi aina mennä näin:
1. Oma napa (Jos et ole kunnossa, et voi tehdä mitään muiden eteen)
2. Puoliso (On helpompaa pitää puoliso kunnossa kuin hoitaa lapset itse)
3. Lapset (Lapset pärjäävät aika vähällä jos vanhemmat ovat kunnossa ja antavat aikaa ja huolenpitoa lapsille)

Kaikkein typerintä on priorisoida lapset ykköspaikalle. Siinähän sitten ihmettelet vittuuntuneena, miksi mikään omassa elämässä ei huvita ja puolisokin otti ja häipyi.

^ Tuo priorisointijärjestys on ihan sama kuin omakin. Analogiaksi tarjoan lento-onnettomuutta - happinaamari laitetaan kabiinin menettäessä paineistuksensa ensiksi omalle naamalle, sitten vasta matkakumppanille.

Korva ihan umpijumissa, aivan kuin olisi tulppa syvällä.

küllküll kirjoitti:^ Tuo priorisointijärjestys on ihan sama kuin omakin. Analogiaksi tarjoan lento-onnettomuutta - happinaamari laitetaan kabiinin menettäessä paineistuksensa ensiksi omalle naamalle, sitten vasta matkakumppanille.

Itse asiassa meinasin ihan tosissani ehdottaa, et tuotte muksut tänne yöksi, tai ensin vaikka vain kahvittelun ajaksi. Likka olis onnessaan kun sais uusia kavereita, samoin mä tykkäisin. Mut joo, ehkä vaikeampaa selittää vaimolle, et "ollaan me kerran nähty, yhden kitinäläisen tupareissa"... Mut jos jonkin selityksen keksit ni tänne vaan!

Bluntly kirjoitti:Korva ihan umpijumissa, aivan kuin olisi tulppa syvällä.

Meinasin ruveta tekemään maallikkodiagnooseja, mutta tajusin pitää mölyä mahassani kun paikalla on oikeakin lääk. tri.

saira kirjoitti:ehkä vaikeampaa selittää vaimolle, et "ollaan me kerran nähty, yhden kitinäläisen tupareissa"...

Kiitos tarjouksesta täydestä sydämestä, mutta käytännön toteutus on mainitsemistasi syistä tarpeettoman vaikea

küllküll kirjoitti:

Bluntly kirjoitti:Korva ihan umpijumissa, aivan kuin olisi tulppa syvällä.

Meinasin ruveta tekemään maallikkodiagnooseja, mutta tajusin pitää mölyä mahassani kun paikalla on oikeakin lääk. tri.

Ei o. Mustan kirjan mukaan pelkkä "vaatimaton lisensiaatti" (x 2, oletan), joten anna mennä vaan.

^ Daveen kuitenkin viittasin..?

Kyllä Urpiainen on oikeassa. Minä ja (käsitääkseni myös Zeb) olemme vaatimattomia lääketieteen linsensiaatteja. Ilmeisimmin ainoa kitinään nykyään kirjoittava tohtori (filosofian arvatenkin) on Urpiainen.

^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

küllküll kirjoitti:^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

Lisensiaatti ei ole väitellyt?

^ Wikipedia kertoo, että lisensiaatti on ylempi korkeakoulututkinto, kuten maisterikin, mutta lisuri on laajempi kuin maisteri. Seuraava taso molemmista on tohtori.

küllküll kirjoitti:^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

NuoriD kirjoitti:

küllküll kirjoitti:^ Ok. Minä olen elänyt uskossa, että kaikki lääkärit ovat tohtoreita tai proffia ja harjoitteluaikoinaan kandeja
Lisensiaatti kuitenkin saa harjoittaa lääkärin tointa "täysvaltaisesti"? Mikä ero sitten lissulla ja docilla on?

Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Joo, epäselviähän nämä ovat.

Yleisesti ottaen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kansainvälisessä käytännössä kandidaatintutkinto on nimenomaan se perustutkinto, jonka suoritettuaan siirrytään työelämään. Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi. Sitten kai ammattikorkeakoulututkintojen pitäisi periaatteessa olla kandidaattitasoisia, joista pitäisi periaatteessa voida jatkaa yliopistojen maisteriohjelmiin. Vaan ei käytännössä Suomessa. Lääketieteen kandikäytäntöä en tunne: onko kyseessä varsinainen tutkinto, vai saako sen statuksen automaattisesti siinä vaiheesa, kun on lupa alkaa oikea potilastyö(harjoittelu?

Maisterin tutkinto on sitten ns. ylempi korkeakoulututkinto, joka ulkomailla on yleensä harvojen suorittama, aika kallis erikoistumistutkinto, Suomessa taas yliopistomaailman perustutkinto. Miten nämä kaavaillut ammattikorkeakoulu-maisterit sitten sijoittuvat kuvaan, en vielä osaa sanoa. Lääkäreillä ei maisteritasoa oikein kai ole - vai kutsutaanko tätä tasoa vanhan käytännön mukaan kandidaattitasoksi (ennenhän kaikilla aloilla kandidaatti oli tutkinto ja maisteri arvonimi, jonka saattoi hankkia osallistumalla (ja maksamalla) promootioon)?

Lisensiaatti on sitten aika suomalaisen järjestelmän erikoispiirre, josta useimmilla aloilla ollaan käytännössä luopumassa. Periaatteessa lisensiaatin tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto, joka edellyttää itsenäistä tieteellistä kontribuutiota. Lääketieteen lisensiaatti taas on kai lisensiaatti siksi, että tutkinto on laajempi kuin muiden alojen maisterintutkinnot, vaikka ei edellytäkään varsinaista tieteellistä kontribuutiota.

Tohtorintutkinto on kansainvälisen käytännön mukainen tieteellinen jatkotutkinto, joka edellyttää väitöskirjan tekemistä (ja Suomessa sen julkista puolustamista). Tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö on pätevä tutkija ja tiedeyhteisön täysivaltainen jäsen. Tietysti tätä, erityisesti Suomessa, vesittävät nämä omat puhekokoelmansa ja päiväkirjansa maakuntayliopiston poliittisen historian väitöskirjaksi hyväksytyttävät emeritus-poliitikot jne.

Saksankielisissä maissa akateemisiin virkoihin pätevöityminen edellyttää vielä ns. habilitaatio-tutkimuksen julkaisemista. Tämä on vaativampi kuin väitöskirja: väitöstutkimuksen voi tehdä esim. tutkijaryhmän rivijäsenenä, mutta habilitaatiotutkimus edellyttää tutkimuksen itsenäistä johtoa. Perinteisesti meillä tätä vastaa dosentin arvo: yliopisto voi nimittää henkilön dosentiksi, jos tällä on vähintään toista väitöskirjaa vastaavat väitöskirjan jälkeiset tutkimisnäytöt ja hyväksi todettu opetustaito. Tämä taso on kai anglo-amerikkalaisen mallin ylivallan takia kansainvälisessä katsannossa menettämässä merkitystään.

Professori on sitten työtehtävä tai joissain tapauksissa arvonimi.

NuoriD kirjoitti:Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Ai niin, vitutusketjussa kun ollaan: vituttaa saada keikkoja joihin laiska päivystäjä ei ole vaivautunut pyytämään tarvittavia lisätietoja. Millä vitulla minä säädän kenenkään webmailin asetuksia jos minulla ei ole käyttäjän tunnareita? Hä!

urpiainen kirjoitti: Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi.

Merkityksettömyydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sen suorittaminen ole tutkintouudistuksen jälkeen pakollista? Ja jos kaavailut pitävät paikkansa, tulevaisuudessa perustutkinto on tuo alempi eli kandi.

^^^Lääketieteen kandinaatti ei mun mielestä tarkoita oikein mitään. Ainakaan mä en muista, että mulle olisi koskaan mitenkään virallisesti myönnetty kandin statusta.

küllküll kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Taidanpa tsekata liiton sivuilta, kun se sieltä varmasti löytyy.

Edit: 22% on tohtoreita.

http://www.digipaper.fi/akava/29884/index.php?pgnumb=49

Edit: tuore tilasto kertoo, että aloittaneista 52% naisia. Naisistuminen on siis pysähtynyt

NuoriD kirjoitti:

küllküll kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Normaali lääkärin tutkinto on lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Sitten jos tekee väitöskirjan niin on lääketieteen tohtori.

Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Taidanpa tsekata liiton sivuilta, kun se sieltä varmasti löytyy.

Ainakin Helsingin lääkis muistaakseni myöntää tohtorintutkintoja vuosittain lähes saman verran kuin lisensiaatintutkintoja, jos tästä nyt sitten voi muka jotain päätellä.

urpiainen kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:

küllküll kirjoitti: Kiitos selvennyksestä.
Ihan uteliaisuudesta - jos pyytäisin sinua arvioimaan kuinka iso osa ammattikunnasta väittelee / jää suosiolla lisensiaatiksi, niin mikä tämä doc:lis -ratio olisi noin suunnilleen? 10:90, 50:50, joku-muu-mikä?

Taidanpa tsekata liiton sivuilta, kun se sieltä varmasti löytyy.

Ainakin Helsingin lääkis muistaakseni myöntää tohtorintutkintoja vuosittain lähes saman verran kuin lisensiaatintutkintoja, jos tästä nyt sitten voi muka jotain päätellä.

22%, kts ed.

Sinänsä hassua, että muissa aineissa kuin lääketieteessä, jossa ei tehdä gradua/lisensiaatin työtä, ei tarvitse näköjään suorittaa kandin tutkintoa eikä tehdä siihen kuuluvaa kirjallista työtä. Tosin usein kandi on pohjana gradulle, mutta itsekin olisin jo KTM, jos gradua ei tarvitsisi kirjoittaa.

No tämä on tietty säälittävää itkemistä, mutta hatuttaahan se, kun Gee on ollut 2,5 vuotta jäissä.

Riemumieli kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi.

Merkityksettömyydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sen suorittaminen ole tutkintouudistuksen jälkeen pakollista? Ja jos kaavailut pitävät paikkansa, tulevaisuudessa perustutkinto on tuo alempi eli kandi.

Taitaa tosiaan olla niin, että jatkossa kaikki suorittavat ensin alemman tutkinnon. Siitä en sitten tiedä, tuleeko kandista kuitenkaan perustutkinto missään merkityksellisessä mielessä: useimmat virat edellyttävät yhä ylempää korkeakoulututkintoa, ja pääsääntöisesti opiskeluoikeus kandiohjelmassa takaa myös suoraan opiskeluoikeuden maisteriohjelmaan. Näin kandidntutkinto säilynee välitutkintona, jonka suorittamisvaatimus lisännee hieman liikkuvuutta yliopistosta ja koulutusohjelmasta toiseen, mutta tuskin, ainakaan kovin pian, nostaa itse kanditutkinnon statusta.

Riemumieli kirjoitti:Sinänsä hassua, että muissa aineissa kuin lääketieteessä, jossa ei tehdä gradua/lisensiaatin työtä, ei tarvitse näköjään suorittaa kandin tutkintoa eikä tehdä siihen kuuluvaa kirjallista työtä. Tosin usein kandi on pohjana gradulle, mutta itsekin olisin jo KTM, jos gradua ei tarvitsisi kirjoittaa.

No tämä on tietty säälittävää itkemistä, mutta hatuttaahan se, kun Gee on ollut 2,5 vuotta jäissä.

En kyllä ymmärtänyt tätä selitystä. Siis niinkö että lääketiede on ainoa ala missä ei tehdä gradua/lisuria ja ei tarvi tehdä kandia?

Vai että lääketiede on ainoa ala missä pitää tehdä kandi mutta ei gradua/lisuria?

EIKÄKÖMITÄÄHH??+++

küllküll kirjoitti: Millä vitulla minä säädän kenenkään webmailin asetuksia jos minulla ei ole käyttäjän tunnareita? Hä!

Joulun aika loppuu vasta 6.1. eli loppiaisena. Sinulta odotetaan nyt joulun ihmettä ja taikaa.

urpiainen kirjoitti:

Riemumieli kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Vaan ei Suomessa: meillä kandidaatin tutkinto on aika merkityksetön välitutkinto, jota monet eivät edes varsinaisesti suorita, vaan jatkavat suoraan maisteriksi.

Merkityksettömyydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sen suorittaminen ole tutkintouudistuksen jälkeen pakollista? Ja jos kaavailut pitävät paikkansa, tulevaisuudessa perustutkinto on tuo alempi eli kandi.

Taitaa tosiaan olla niin, että jatkossa kaikki suorittavat ensin alemman tutkinnon.

Näinhän tuo menee. Teknisellä puolella ainakin kokolailla turha välitutkinto, koska siihen menneissä suoritetuilla opinnoilla rakennetaan vasta pohjia ja syventävät aineopinnot tulee vasta tuon jälkeen. Kandi ei siis vielä oikeesti tiedä mistään mitään. DI:nä alkaa pikkuhiljaa hahmottamaan kuinka pihalla on tästä maailmasta, mutta ymmärtää sentään jostain asiasta vähäsen. Jos haluaa kandin tasosen tutkinnon, kannattaa mennä ennemmin amk:n.

annepa kirjoitti:En kyllä ymmärtänyt tätä selitystä. Siis niinkö että lääketiede on ainoa ala missä ei tehdä gradua/lisuria ja ei tarvi tehdä kandia?

Näin juuri, sehän se hassua onkin.