Kitinä

-Superior- kirjoitti:SPR:lla todella on jatkuva, kriittinen pula verestä ihmishenkien pelastamiseksi. Vain todellinen idiootti jättää luovuttamatta, jos on siihen kykeneväinen.

Itse olen katsonut aika lailla kieroon niitä, jotka silkkaa laiskuuttaan jäävät kotiin röhnöttämään. Tälläkin hetkellä veripalvelu on valmis vaikka menemään yrityksiin paikan päälle, jos löytyy 50 luovuttajaa ja sopivat tilat. Työporukoita voidaan myös hakea suoraan työpaikoilta. Ajattelin omalla työpaikalla jopa yrittää kerätä tuon 50 ihmisen porukan kasaan, tosin tuo firma on täynnä sellaisia omaan napaan tuijottavia irvinaamoja, että saattaa olla mission impossible. Tosiasia on kuitenkin se, että verestä on todella pulaa. Varsinkin yleisimmästä verityypistä, eli A+-verestä on määrät reilusti tavoiterajan alapuolella.

...

Suurin osa minun luovutuksistani (noin 28 krt) on tapahtunut niin että olen ollut alle sen maaginsen 50 kg painoinen, ja jos joskus harvoin sitä on kysytty, olen kirkkain silmin valehdellut sen... normaalipainonihan se oli. Nykyään olen pari kolme kiloa sen yli, eikä edelleenkään ole kysytty mitä painan, koska en ole anorektisen tuntuinen.

Pariin kertaan olen meinannut pyörtyä (kun Kivihaassa oli se hissi aikoinaan), mutta nykyään lähden liikenteeseen riittävällä ajalla ettei tarvitse nousta siitä luovutuspedistä juoksujalkaa.. ja syön aamulla ennen luovutusta kunnolla, ja pidän luovutuksen jälkeen syömisen vähemmällä.
Seuraavan huonovointisuuskohtauksen jälkeen kuulemma en saa enää luovuttaa, enkä aio riskeerata sitä.

Luovutus on minulle tapa, jonka opin isältäni ja aloitin sen heti 18 v täytettyäni. Nykyään käyn silloin kun muistan ja tiedän että en joudu lähtemään liikenteeseen tai tekemään mistään raskaampaa pariin päivään. Huomaan itsestäni selkeästi miten paljon luovutus huonontaa kestävyyttä/ kuntoa, mutta silti se on minusta sen arvoista.

-Superior- kirjoitti:Vain todellinen idiootti jättää luovuttamatta, jos on siihen kykeneväinen.

Hitsi kun en muista enää...montakos kymmentä kertaa sä olitkaan käynyt luovuttamassa verta?

Herra Manala kirjoitti:

-Superior- kirjoitti:Vain todellinen idiootti jättää luovuttamatta, jos on siihen kykeneväinen.

Hitsi kun en muista enää...montakos kymmentä kertaa sä olitkaan käynyt luovuttamassa verta?

Kykenemättömyyteen varmaan löytyy moniakin syitä?
Mulla tuo pyörtymismomentti on kyllä niin elävänä mielessä, etten lähde imuttelua testailemaan, vaikka siihen lääkäriltä lupa heltiäisikin. Muiden tavoin toivon kyllä, että kaikki kykenevät sen tekevät ja taidankin nyt muistuttaa lähipiiriä asiasta...

Ai niin, viimeksi olen luovuttanut blodaa hieman eri tavalla, istukkaveret kerätään luvalla talteen, ja ihmettelen kovasti kun olen nähnytkin äitejä, jotka eivät jostain syystä tähän taltiointiin lupaa myönnä. Siitä kun ei ole niin minkäänlaista haittaa kenellekään. Toivottavasti tekevät salaa edes...

...

-Superior- kirjoitti:Siinä on painorajoitus.

Syö lisää?

Mulla on kuulemma tosi hyvänlaatuista verta ja luovutin minäkin aikoinaan ihan säännöllisesti sitä muidenkin iloksi mutta sitten napsahti päälle ensin sellainen lääkitys, että ei saanut luovuttaa ja sitten muutin vielä mokoma ulkomaille ja sellaisten hui kamala bakteerikantojen kanssa tekemisissä ollut ei taas kelvannut luovuttajaksi niin sitten jäi se touhu. Nykyään taas saisin luovutella mutta en ole vaan saanut aikaiseksi mennä, suunnitellut kyllä olen, että pitäisi mennä. Ehkä jonain päivänä.
Luuytimen luovuttajarekisteriin liityin pian 10 vuotta sitten kun lapsuudenkaveri sairasti leukemiaa, hänelle sairaus oli kohtalokas mutta käsittääkseni olen itse edelleen siellä rekisterissä, jos joku päivä voisin jotakuta toista auttaa. Mistähän tollasenki vois tarkastaa, että onko edelleen rekisterissä??

Koskaan ei oo tullu verta luovutettua, vaikka monesti oon asiaa harkinnu. Multa vaan verta irtoaa tosi huonosti ja edellisestä verikokeen otosta ainakin jäi pienoinen kammo (sopiva suoni löyty vasta neljännellä yrityksellä ja sillonkin hoitaja joutu "heiluttelemaan" piikkiä siellä ihon alla, yöks). Nyt oon kyllä ihan vakavissani ajatellu mennä luovuttamaan, otin jo paikankin selville. Ensin pitää vaan tästä flunssasta tietysti parantua. Tuleeko joku mukaan?

Tsunamin tapahtumien jälkeen käväisin Punaisella Ristillä, ja kaikki oli ok, paitsi mua ei huolittu luovuttamaan verta villin sinkkuelämäni takia. Pöh. Nyt tietty voisi koklata uudestaan Hoitsut kuulemma antaa pullakaffia ja siel on hyvä ilmapiiri. Tosin se nainen joka otti mun hemoglobiinin oli ihmeen myrtsi...

Tanaan tuli yllattaen fiilis et vois kayda tyhjaamassa henkilokohtaista verivarastoa tuonne asemalle mutta nakojaan se meneekin jo viidelta kiinni, no joku toinen paiva sit.

Kävin perjantaina, 450 ml kevyempi olo. Kaupan päälle sydämenmuotoinen kärpäslätkä!

Sen verran laistin lomakkeen täytössä etten kertonut alhaisesta verenpaineesta. Tiedän kyllä ettei verenluovutus ole kansalaisoikeus, mutta katsoin voivani ruksia ein ja olla selittämättä koko sairaushistoriaani. Seuraavan kerran syyskuussa, tästä pitää ottaa tapa.

Elanor! Perjantaisin on munkkipäivä Turussa!

En oo luovuttanu, tuskin koskaan pystyn luovuttamaankaan. Neulakammo ja verikammo plus kaikki siihen liittyvä saa tähdet lentelemään silmissä ja oksennuksen kurkkuun. Muuten kyllä, mutta toi on aivan ylitsepääsemätön juttu mulle.

Verenluovutus on mulle semmonen extreme-elämys(=köyhän naisen benji), joka odottaa toteutustaan. Todennäköisesti pyörtyisin, olen pyörtynyt ennenkin. Teen sen ennen kolmeekymppiä.

En ole käynyt luovuttamassa omaa vertani. Kerran olin kaverin mukana, ja mussutin siellä pikkuleipää ja ryystin teetä sillä aikaa kun toinen makasi letkun jatkeena. Olisin mennyt luovuttamaan, mutta raskaana olevat eivät saa luovuttaa verta, varsinkaan jos HB on 103.

Melnais kirjoitti:Elanor! Perjantaisin on munkkipäivä Turussa!

Nuuuuuh! Ensi kerralla ajoitetaan luovutus sitten perjantaille

Veripalvelu lähestyy teeäxteeviestillä ja pyytää luovuttamaan osan itsestään näin kesän kynnyksyllä, kun mm. tuo tilastollisesti Suomen karuin teurastaja eli keskiarvoinen heteromies on ryhtymässä kesänviettopuuhiin ja veren kysyntä saattaa jopa yllättää.

Yrjönkadulle tai Kivihakaan. Sukisuki.

Pitää mennä, nyt kun ei mitään esteitäkään (kuten vastaotettua tatskaa tai vastasairastettua flunssaa) ole.

Joku on tehny SPR:n veripalvelun toiminnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle syrjinnästä. Hyvä! Olenkin monta kertaa tuota ihmetellyt, olisi vaan itse pitänyt tommonen kantelu ymmärtää tehdä mutta eipä ole tullut pieneen mieleenkään että minne tosta pitää valittaa. Hyvä että että joku toinen oli viisaampi.

http://tinyurl.com/e73gp

Lolita kirjoitti:Kävin pienenä tyttönä isän mukana, kun isä luovutti verta enkä meinannut malttaa odottaa, että pääsen luovuttamaan itsekin. 18-vuotiaasta asti olen sitten ollut verenluovuttaja ja vähän myöhemmin liityin luuydinluovuttajarekisteriin. Nyt on ollut luovutuksissa pidempi tauko kaikenlaisten lääkkeiden takia, mutta kyllä minä vielä palaan!

Kavereita olen yrittänyt houkutella luovuttamaan laihoin tuloksin. Exästä tein ahkeran ja vakituisen luovuttajan. Muutaman kerran on tullut mieleen, että voisi houkutella kitinäläisiä "verenluovutusmiittiin" jos vaikka saisi jonkun käännytettyä vakkariksi.

Tuli vain mieleeni: Kuinkahan monen luovuttajan kohdalla tätä ja sitä seksikumppanien määrää vertailemalla (täällähän on ollut siitäkin topicceja) pääsee ainoastaan yhteen tulokseen, että on tainnut tulla jonkun kerran valehdeltua siinä kohdassa; "Onko sinulla ollut uutta seksikumppania xx kuukauden sisällä?" En nyt muista miten monta kuukaukautta se raja oli.

Ja nämä loput ystävänne, jotka eivät suostu luovuttamaan verta, Miten moni heistä viettää railakasta poikamieselämää?

Tällä en sitten tarkoita luokata Lolitaa. (eikä mulla sitäpaitsi ole tietoa Lolitan seksikumppanien määrästä) Mua vaan vituttaa ne osittain rasistisetkin kysymykset seksikumppaneista. Homoille ikuinen luovutus kielto jne.

Jyrki73 kirjoitti: Mua vaan vituttaa ne osittain rasistisetkin kysymykset seksikumppaneista. Homoille ikuinen luovutus kielto jne.

Rasismista tuskin on kyse mutta syrjinnästä kuitenkin. Toivottavasti oikeusasiamies toteaa tämänkaltaisen lajittelun laittomaksi ja SPR saadaan ruotuun.

Verenluovutuskielto homoille on reliikki, ehdottomasti muutettavissa. Hyvä että asiaa on joku jaksanut viedä eteenpäin.

Muuten taas intiimitkin kyselyt ovat täysin asianmukaiset, verenluovutus ei ole mikään kansalaisoikeus vaan Veripalvelulla on oikeus valita mahdollisimman terveet luovuttajat. Kolmen kuukauden irtosuhderajalla pyritään lähinnä sulkemaan pois ne vajokit, jotka eivät uskalla käydä sukupuolitautitesteissä vaan tulevat verenluovutukseen katsastamaan tarttuiko se kuppa. Positiivisista tuloksista kun ilmoitetaan luovuttajalle, mutta tällöin esimerkiksi luovutuspussista laadittu trombosyyttivalmiste on jo jatkanut tietään tarvitsevan suoniin. Riski verensiirtoperäiseen tartuntaan on realistinen, onneksi luovutuksesta ei Suomessa makseta, niin pahimmat oletetut riskiryhmät saadaan pidettyä poissa.

Kymmenes kerta tuli tänään täyteen! 4,5 litraa vertani vaeltaa siis tällä hetkellä muiden ihmisten suonissa muodossa tai toisessa. Hurjaa. Palkinnoksi sain megahienon Veripalvelu-pinssin.

EDIT: Ottivat vielä pari putkea mun verta tutkittavaksi jotain jännää fenotyyppitutkimusta varten, tarkkailevat punasolujen pintaa tai jotain sellaista. Kaikkien potilaiden kohdalla ei riitä, että veriryhmä ja reesustekijä täsmää, muistakin jutuista voi saada hylkimisreaktioita. Tai näin ainakin ymmärsin sen jutun.

Yritin kerran tyrkyttää vertani, mutta painan kuulemma liian vähän luovuttaakseni verta joten totesin, että pitäkööt sitten piikkinsä kerpele.

Itse yritin kerran käydä luovuttamassa verta joskus 20-vuotiaana, mutta kokemus oli niin karmaise, että olen suosiolla luopunut koko ajatuksesta. Ensin tökkivät toiseen käteen piikillään pariin otteeseen huomatakseen, ettei verta tule. Sitten vaihtoivat kättä ja yrittivät jälleen samaa. Alkoi siinä vaiheessa sen verran huimaamaan koko touhu, että pyysin lopettamaan. Verta saivat kaiken kaikkiaan tulemaan alle puoli desiä, mikä ei tietenkään riittänyt.

Verikokeita on kyllä sitä ennen ja sen jälkeen otettu ja putkiloihin on riittänyt verta, etten aivan veretön kuitenkaan ole.

Minähän tuossa kesällä koitin verta antaa niin eivät huolineet perkeleet. Sanoivat etteivät halua vertani iki kuuna päivänä! Onneksi viime sairaalareissulla selvisi kuitenkin veriryhmä