Kitinä

EveryWoman kirjoitti:Olen tunnistanut sen, miten pahaa kurittaminen teki,

Minä olen penskana saanut monet kerran maistaa koivuniemen herraa, ja aina ihan ansiosta. Ehkä nuo asiat olisi tuolloin voinut faijani hoitaa toisin puhumalla ja opastamalla. Tosin siinä onnistuakseen, hänen olisi pitänyt naulata minut vaatteista seinään kiinni, että olisin pysynyt paikalla edes sen minuutin.

Sanomattakin lienee selvää että olin kamala kakara. Rasavili, kuriton ja aina päälläni joka paikassa. Koivuniemen herra lauloi persuksille autojen kivittämisestä, joella jäälautoilla leikkimisestä, tulitikkuleikeistä ulkorakennuksessa tai mutsin fillarin totaalisesta hajottamisesta. Mielestäni ansaitsin ne kurittamiset jo tuolloin ja olin niin varautunut niihin, joten en niitä mitenkään pahana edes pitänyt. 5 minuutin kipu persuksilla 5:n tunnin sikahauskoista leikeistä. Se oli halpaa huvia se

Sen sijaan enemmän minua häiritsi jatkuva faijani reissaaminen ja kotoa poissa olo. Kun muiden kavereiden faijat harrastivat ja pelasivat poikiensa kanssa yhdessä. Minun faijani oli työmatkalla aina jossain päin. Se taatusti jätti jotain jälkiä ja se on se asia jonka taatusti tulen oman jälkikasvuni kohdalla muuttamaan, jos niitä on edes tullakseen. En aio pilata välejäni omaan jälkikasvuuni tekemällä liikaa töitä. En ikinä.

Ja toisin kuin luulet, en kannata kakaroiden kurittamista fyysisesti. Minulla on sitä hommaa varten avovaimo, jonka verbaalinen piinapenkki on paljon pahempi rangaistus, kuin kokemani kymmenet koivunimen-herra-sessiot yhteensä. Saakoot kuriton penska penska rangaistuksensa siitä!

urpiainen kirjoitti:Ilmeisesti moni täälläkin on rakentanut identiteettinsä paljon sen varaan, että ainakin lähiperhe tukee ja rakastaa kaikissa tilanteissa.

Lievää tukkapöllyä olen saanut, ja pidän sitä aika järkyttävänä tekona ja epäonnistumisena vanhempieni puolelta. Ymmärrän kyllä sitkin

Rakastaako perheesi sinua? Jännittääkö työhaastateluissa vai miksi olet uhriroolissa ja ymmärrät ja puolustelet? Pitääksesi perheidylliä yllä?

Tix kirjoitti:kukkahattutädit vetävät juuri tuon kortin, että traumoja jää vaikkei niitä näkyisikään

Sanoin: saattaa jäädä. Yritin lähestyä aihetta pehmeästi ja eri vaihtoehdot huomioonottaen, mutta ilmeisesti otti silti liian koville?

urpiainen kirjoitti:Lievää tukkapöllyä olen saanut, ja pidän sitä aika järkyttävänä tekona ja epäonnistumisena vanhempieni puolelta.

urpiainen kirjoitti:Tosin, jos tuo teippaaminen oli tosiaan tarkoitettu ihan kirjaimellisesti ymmärrettäväksi, olen siitä aika järkyttynyt, eikä ymmärryskään taida ihan riittää. Juuri tämänhän Geetz halusi lapsettomalta kuulla?

Joo, se nyt on jääny pelotteeks, jota en ehkä oo tajunnu ihan niin pahaks. Ehkäpä sun järkyttymises vähän herätti pohtimaan.

Siis aidosti oikeasti ihmettelin miten äitini ja anoppini kauhistelivat asiaa, vaikka kerroin kuinka "hepposasti" homma meni. Ja naureskellen kerroin, en todella tainnut tajuta asian vakavuutta tai sitten muilla on siitä pelottavampi kuva.

Meillä on jäähytuolilla hiljasuus-pakko ja jäähyaika alkaa aina vasta siitä kun neiti on ihan hiljaa. Pahana hetkenä en oo ite kestäny sitä huutoa ees takapihalta ikkunan läpi kuunnella vaan oon menny ja hipihiljaa uhannu laittaa kevyen tiimariteipin (joka jääny sopivasti siihen esille lahjojen pakkailun jäljiltä) tytön huulille --> tietenkään ei oo tajunnu mitä se teippaus muka huutoa estää ja sitten se on näytetty. Ilman mitään voimakeinoja tai pahoja sanoja. Teippi huulille, selittäminen, että nyt et pysty huutamaan ja äitin korviin ei satu enää. Teippi pois. Pelko on tietty jääny siitä inhottavasta tunteesta teipin poistossa, oletan.

En oo ihan varma lopetanko teipillä uhkailun, mutta yritän pitää sen ns. vikana keinona. Ja kirjtoin aiemmin väärin kun mainitsin pari kertaa teipanneeni. Tapahtunut siis vain kerran ja uhkailu on sen jälkee toiminut erittäin hyvin. Kehuin jopa neuvolassa miten loistavan keinon olen löytänyt vaikeimpiin hetkiin... (*häpeillen*)

masa kirjoitti:-- 5 minuutin kipu persuksilla 5:n tunnin sikahauskoista leikeistä. Se oli halpaa huvia se

Eli täysin hyödytöntä väkivaltaa. Miten typeriä me aikuiset ihmiset olemmekaan, huoh...

masa kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Lievää tukkapöllyä olen saanut, ja pidän sitä aika järkyttävänä tekona ja epäonnistumisena vanhempieni puolelta.

Niin, kuten sanoin, ymmärrän tekoa. Kuin myös sen, että ajallisessa kontekstissaan tuo saattoi olla jopa aika edistyksellistä toimintaa. Mutta nykystandardeilla se on mielestäni nimenomaan järkyttävää toimintaa: en voisi kuvitellakaan, että joku vielä nykyään pitäisi lapsen lyömistä tai tukkapöllyn antamista hyväksyttävänä toimintana. Moraalilla historiallisena ilmiönä on taipumus kehittyä/muuttua. Kitinää lukuunottamatta on nykyisin aika yleisesti tunnustettua, että eettiset velvollisuudet ulottuvat kaikkiin ihmisiin. 100 vuotta sitten niitä ei ulotettu ei-eurrooppalaisiin, naisiin tai lapsiin.

Niin, ja kai vielä voisi lisätä, että ymmärtääkseni tässä ketjussa kyseltiin harkittua suhtautumista ja asennoitumista lasten pahoinpitelyyn. Tämä on tietysti eri asia kuin sen ennustaminen, tuleeko koskaan niin tehneeksi. Toki on mahdollista (vaikkakin epätodennäköistä), että väsyneenä ja hätääntyneenä voisin jossain tilanteessa sortua vaikkapa läpsäisyyn. Tämä ei poista sitä, etteikö moinen käytös olisi minusta tuomittavaa.

masa kirjoitti:Minä olen penskana saanut monet kerran maistaa koivuniemen herraa, ja aina ihan ansiosta. Ehkä nuo asiat olisi tuolloin voinut faijani hoitaa toisin puhumalla ja opastamalla. Tosin siinä onnistuakseen, hänen olisi pitänyt naulata minut vaatteista seinään kiinni, että olisin pysynyt paikalla edes sen minuutin.

Sanomattakin lienee selvää että olin kamala kakara. Rasavili, kuriton ja aina päälläni joka paikassa. Koivuniemen herra lauloi persuksille autojen kivittämisestä, joella jäälautoilla leikkimisestä, tulitikkuleikeistä ulkorakennuksessa tai mutsin fillarin totaalisesta hajottamisesta. Mielestäni ansaitsin ne kurittamiset jo tuolloin ja olin niin varautunut niihin, joten en niitä mitenkään pahana edes pitänyt. 5 minuutin kipu persuksilla 5:n tunnin sikahauskoista leikeistä. Se oli halpaa huvia se

Sen sijaan enemmän minua häiritsi jatkuva faijani reissaaminen ja kotoa poissa olo. Kun muiden kavereiden faijat harrastivat ja pelasivat poikiensa kanssa yhdessä. Minun faijani oli työmatkalla aina jossain päin. Se taatusti jätti jotain jälkiä ja se on se asia jonka taatusti tulen oman jälkikasvuni kohdalla muuttamaan, jos niitä on edes tullakseen. En aio pilata välejäni omaan jälkikasvuuni tekemällä liikaa töitä. En ikinä.

Saako kommentoida henkilökohtaisuuksiin menevästi? Vaikuttaa nimittäin ainakin luetun perusteella siltä, että rajut leikit saattoivat olla tapa taata isän huomio edes hetkeksi. Se on kai ihan yleismaailmallinen ilmiö, että lapsi haluaa mieluummin vaikka selkäsaunan kuin jää kokonaan huomiotta. Tästä näkökulmasta on varsin ymmärrettävää, jos et ole pitänyt kurittamista erityisen pahana.

Mutta hieno juttu jos olet tuon poissaolon vaikutuksen tiedostanut ja päättänyt itse toimia toisin. Se on jo puoli voittoa! Jäljellä enää käytännön toteutuksen pohtiminen: muistelen lukeneeni juuri jostain kertomuksen siitä, kuinka sunnuntaiaamunakin hakeudutaan autoa näpläämään, ettei vain tarvitsisi ainakaan kotona olla.

masa kirjoitti:Ja toisin kuin luulet, en kannata kakaroiden kurittamista fyysisesti. Minulla on sitä hommaa varten avovaimo, jonka verbaalinen piinapenkki on paljon pahempi rangaistus, kuin kokemani kymmenet koivunimen-herra-sessiot yhteensä. Saakoot kuriton penska penska rangaistuksensa siitä!

Tsihii! Ja harjoituskohteena ex kuriton penska? *muistaa vielä, kuinka masa kaihosi itselleen naista*

Näyttäkää minulle yksikin tavallisesta tukistamisesta traumoja saanut? Olisiko kuitenkin niin, että lapsen tukistaminen tai luunappi äärimmäisenä kurinpitokeinona hyvin harvoin traumatisoi ketään.

masa kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Lievää tukkapöllyä olen saanut, ja pidän sitä aika järkyttävänä tekona ja epäonnistumisena vanhempieni puolelta.

Mulkoile vain! Mulla isä on kerran tai kaksi pöllyttänyt tukasta ja vaikutti kyllä etäännyttävästi ja kunnioitusta laskevasti vielä 20 vuotta myöhemminkin, eli niin kauan kuin isä eli. Kurinpidollista vaikutusta tuskin oli, koska äiti pärjäsi kanssani hyvin ilman minkäänlaista väkivallan uhkaa. En tiedä olenko poikkeus, mutta jos onnistuin tuosta vähästä kantamaan lievää kaunaa vuosikymmenet, niin ei senkään puolesta lähtisi itse kokeilemaan omaan lapseeni. Niillä voi olla norsun muisti.

EveryWoman kirjoitti: Tsihii! Ja harjoituskohteena ex kuriton penska?

Ei sentään. nykyään mä osaan jo antaa periksi. 15 vuotiaana mä en antanut, vaikka mitä tapahtui

prosessi kirjoitti:

Vadim kirjoitti:Ehkä tämä kukkahattutäti on jonkinmoinen mielikuvitushahmo, jota kohtaan tälläkin palstalla tunnettu inho kumpuaa erilaisista kastroivista naispuolisista auktoriteeteista, joita pikkupojan elämässä saattaa tulla vastaan.

Mikä naispuolisista auktoriteeteista tekee niin kastroivia?

En tiedä, kysy niiltä!

Bluntly kirjoitti:

Vadim kirjoitti:

Tix kirjoitti:Mikä on kukkahattutädin vastakohta? Jarrarikalsonkijannu? Kulipääsetä? Auttakee, ootte te ennenkin auttaneet.

Kulipääsetä kuulostaa lupaavalta.

Joillakin taitaa liian kireät kalsarit haitata ajattelua.

Se ei ollut henkilökohtaista!

Pyry-Matias kirjoitti:Näyttäkää minulle yksikin tavallisesta tukistamisesta traumoja saanut?

Urpianen ja Zeb?

masa kirjoitti:

Pyry-Matias kirjoitti:Näyttäkää minulle yksikin tavallisesta tukistamisesta traumoja saanut?

Urpianen ja Zeb?

Onko suhtautumisen muuttuminen kurittajaan trauma? En nyt oikein sellaisena pitäisi.

No kertokaas nyt sitten, että mistä johtuu tämä silmitön väkivallan, ilkivallan ja välinpitämättömyyden kasvu, jos kerta nykypäivän kurittamiskielteiset kasvatusmetodit ovat parempia, kuin tukkapöllö ja nurkkaan seisomaan -metodit?

masa kirjoitti:

EveryWoman kirjoitti:

masa kirjoitti:Tuota tuota. Pelkäätkö sinä noita yllämainittuja asioita??

En.

Entä oletko tunnistanut jotain muita traumoja itsestäsi, jotka saattaisivat olla peräisin tuosta kurittamisestasi?

Tämä kiteyttää erinomaisesti säännön, jonka mukaan tällä palstalla on aavistuksen itsetuhoista paljastaa itsestäsi mitään henkilökohtaista, koska sitä tullaan joka tapauksessa käyttämään sinua vastaan.

masa kirjoitti:No kertokaas nyt sitten, että mistä johtuu tämä silmitön väkivallan, ilkivallan ja välinpitämättömyyden kasvu, jos kerta nykypäivän kurittamiskielteiset kasvatusmetodit ovat parempia, kuin tukkapöllö ja nurkkaan seisomaan -metodit?

Ei minusta jäähyissä mitään pahaa ole, joten älä tee tyhmiä oletuksia.

Sanoisin, että väkivalta ja välinpitämättömyys johtuu joko väkivallasta tai välinpitämättömyydestä.

Vadim kirjoitti:Tämä kiteyttää erinomaisesti säännön, jonka mukaan tällä palstalla on aavistuksen itsetuhoista paljastaa itsestäsi mitään henkilökohtaista, koska sitä tullaan joka tapauksessa käyttämään sinua vastaan.

Mä en ole vieläkään ymmärtänyt, millä tavoin mun henkilökohtaisia asioita muka voitaisiin käyttää mua vastaan - etenkin jos olen vielä itse niistä avoimesti kertonut. Mikä ihmeen pelote se on olevinaan?

masa kirjoitti:No kertokaas nyt sitten, että mistä johtuu tämä silmitön väkivallan, ilkivallan ja välinpitämättömyyden kasvu, jos kerta nykypäivän kurittamiskielteiset kasvatusmetodit ovat parempia, kuin tukkapöllö ja nurkkaan seisomaan -metodit?

Jos meidän sukupolvemme on saanut kotona kuritusta ja siirtää sen nyt näihin omiin skideihin (koska meillähän ei ole traumoja ja me ollaan tosi hyvin elämässä kaikki kiinni kiitos kuritusten!) niin ehkä tää ois jotain jatkumoa... Puolet tai yli nykyvanhemmista kurittaa. Ei mikään ole muuttunut.

Zeb kirjoitti: Ei minusta jäähyissä mitään pahaa ole, joten älä tee tyhmiä oletuksia.

Ei se ole mikää tyhmä oletus vaan fakta. Kouluissa se on rangaistuksena kiellettyä.

Zeb kirjoitti:

masa kirjoitti:No kertokaas nyt sitten, että mistä johtuu tämä silmitön väkivallan, ilkivallan ja välinpitämättömyyden kasvu, jos kerta nykypäivän kurittamiskielteiset kasvatusmetodit ovat parempia, kuin tukkapöllö ja nurkkaan seisomaan -metodit?

Sanoisin, että väkivalta ja välinpitämättömyys johtuu joko väkivallasta tai välinpitämättömyydestä.

Tämä oli minusta aika sellainen naulan kantaan -tyyppinen vastaus. Tilastotietoa minulla ei tietysti taaskaan ole, mutta jotenkin epäilisin myös tuota väitettyä väkivallan, ilkivallan ja välinpitämättömyyden silmitöntä kasvua. Uumoilisin, että lapset, ja miksei aikuisetkin, kohtaavat arkipäivässään huomattavasti vähemmän väkivaltaa nykyisin kuin aiemmin.

Lisäisin kai vielä senkin, että muutama vuosi sitten tehtiin jonkinlaista EU:n laajuista kasvatustieteellistä selvitystä siitä, miksi Iso-Britanniassa ja jopa Hollannissa teineillä on Skandinaviaa enemmän keskittymisvaikeuksia koulussa sekä vakavia tappeluita koulun jälkeen. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi löydettiin ruumiillisen kurittamisen Skandinaviaa korkeampi yleisyys noissa muuten aika vertailukelpoisissa maissa.

masa kirjoitti:No kertokaas nyt sitten, että mistä johtuu tämä silmitön väkivallan, ilkivallan ja välinpitämättömyyden kasvu, jos kerta nykypäivän kurittamiskielteiset kasvatusmetodit ovat parempia, kuin tukkapöllö ja nurkkaan seisomaan -metodit?

Ilmeisesti et koskaan lue, mitä kirjoitan. Suomesta on tullut tasaisesti väkivallattomampi maa viimeisten 25 vuoden aikana. 90-luvun alusta henkirikokset ja itsemurhat ovat vähentyneet noin kolmasosan, ja yhtä rauhallista täällä on ollut viimeksi 1800-luvun alussa. Luet selvästi liikaa iltapäivälehtiä.

BettyB. kirjoitti:Taitaisi solkipää tehdä ihan hyvää nykypäivän kakaroille.

... ja aikuisillekin. Ei kasvatukseksi riitä viikkorahan syytäminen ja tekstarilla perään huhuilu.

Itse sain lapsena joskus selkääni. Omaa lastani tuskin rupean rankaisemaan nahkavyöllä, mutta jos puhe ei tehoa niin jollain konstillahan se kuri on löydyttävä. En usko, että lapsi kykenee toimimaan yhteiskunnan tuottavana jäsenenä ns. vapaan kasvatuksen hedelmänä (lue: saa tehdä mitä haluaa ja vanhemmat vääntelevät käsiään vieressä)

Rajusti kärjistettynä koiran ja lapsen kasvatuksessa toimivat samat metodit: ruokaa, rakkautta, riittävästi liikuntaa ja ehdollistamista.

Äidin tupakointi on lapsen pahoinpitelyä!

(yritää epätoivoisesti saada vähän elämää tänne palstalle)