Kitinä

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/koti ... pa/1913286

http://yle.fi/uutiset/ehyt_epailee_alko ... aa/7524936

Koko keskustelu on ihan sivuraiteella. Mun kaaliin ei käy, että mitä tekemistä alkoholipolitiikan ja sen kanssa, että Suomessa ei saa pitää aikuisille suunnattua viskimessutapahtumaa (mutta olut- ja viinitapahtumia saa...) asian oikealla nimellä. Älyvapainta ei ole se, että viranomaiset pyytelevät selvityksiä yksityishenkilöiden kirjoitteluista (vaikka se nyt perustuslain vastaista onkin) vaan se, että Suomessa ei voi järjestää Viskiexpoa. Ihan puhdasta älyvapaata holhousta, verorahojen tuhlausta ja yleistä perseilyä.

Erinomainen todiste siitä, että Suomessa on liikaa ylitarkastajia ja neuvoksia joilla on liikaa aikaa keksiä ja valvoa typeriä säädöksiä. Puolet virkamieskunnasta pois, puolet lainsäädännöstä pois ja rakenteet uusiksi. Stalinistista paskaa.

Tätä viskiasiaa on nyt pidetty pinnalla ja rinnastettu vuoden vaihteessa voimaan astuviin mainonnan rajoituksiin. Todellisuudessa väkevien alkoholijuomien mainontaa ja markkinointia on Suomessa säännelty melko voimakkaasti jo pitkään, eikä sillä ole mitään tekemistä tulevan muutoksen kanssa.

Viranomaisen tehtävä on valvoa lain toteutumista. Liian suuri liikkumavara tekee päätöksistä mielivaltaisia ja yksittäisen virkamiehen mielipiteeseen perustuvia.

exsu kirjoitti:Viranomaisen tehtävä on valvoa lain toteutumista. Liian suuri liikkumavara tekee päätöksistä mielivaltaisia ja yksittäisen virkamiehen mielipiteeseen perustuvia.

Varmaan onkin, mutta virkamiehen tehtävä ei ole valvoa yksityishenkilöiden blogikirjoittelua. Ja kuten totesin, lain sisältö on hullu, jos se on tuo.

Tuossahan oli viranomainen yhteydessä tapahtumajärjestäjään, joka puolestaan oli itse ollut yhteydessä blogin kirjoittajaan. Viranomainen ei ilmeisesti voi myöskään kontrolloida sitä, mitä johtopäätöksiä tapahtumajärjestäjä tekee yhteydenotosta.

exsu kirjoitti:Tuossahan oli viranomainen yhteydessä tapahtumajärjestäjään, joka puolestaan oli itse ollut yhteydessä blogin kirjoittajaan. Viranomainen ei ilmeisesti voi myöskään kontrolloida sitä, mitä johtopäätöksiä tapahtumajärjestäjä tekee yhteydenotosta.

On selkeä toimivallan ylitys pyydellä luvanhakijalta selvitystä yksityishenkilöiden blogikirjoittelusta. Ei siinä ole mitään kysymysmerkkiä, eikä sitä voi perustella millään.

So Hard kirjoitti:On selkeä toimivallan ylitys pyydellä luvanhakijalta selvitystä yksityishenkilöiden blogikirjoittelusta. Ei siinä ole mitään kysymysmerkkiä, eikä sitä voi perustella millään.

Kyse oli siitä, että epäiltiin mainonnan ulkoistamista. Mistä AVI olisi voinut tietää ennen selvitystä, maksetaanko mainostamisesta jotain tai ovatko bloggaajat viinanvalmistajien huoria korjaan edustajia? Bloggaajiin ei oltu yhteydessä vaan tapahtuman järjestäjään.

Miksi haluatte keskustella koko ajan lillukanvarresta? Minusta on pähkähullua, että Suomessa voi pitää olutmessut mutta ei viskimessuja. Viranomaisen ei olisi pitänyt puuttua koko asiaan millään tavalla. Raks leikkauslistalle sellainen virka ja laki.

Tietty anaalinen valtiohallinnon ratas ja päihdejärjestö ovat viran puolesta (sic!) eri mieltä, mutta jos joku kehtaa vakavalla naamalla sanoa, että viskimessut lisäävät alkoholiongelmia niin siinä on perustelemista.

So Hard kirjoitti:Miksi haluatte keskustella koko ajan lillukanvarresta? Minusta on pähkähullua, että Suomessa voi pitää olutmessut mutta ei viskimessuja. Viranomaisen ei olisi pitänyt puuttua koko asiaan millään tavalla. Raks leikkauslistalle sellainen virka ja laki.
Tietty anaalinen valtiohallinnon ratas ja päihdejärjestö ovat viran puolesta (sic!) eri mieltä, mutta jos joku kehtaa vakavalla naamalla sanoa, että viskimessut lisäävät alkoholiongelmia niin siinä on perustelemista.

Olen juonut viskiä (myös muuta kuin Jack Danielsin vanhaa nro seiskaa) enkä tykännyt.

Komeesti me rämmitään:



Ennustan saman rämpimisen jatkuvan vielä 10-15 vuotta.

Sen verran fiini kuva, että pakko keskeyttää KSE tilapäisesti.

Olennaistahan noissa kuvissa ei ole käyrät vaan se, että niistä näkee milloin muutos parempaan (tai uudestaan huonompaan, kuten nykylamassa) on tapahtunut. Ensimmäisen laman käänne parempaan tapahtui kun keisari Aleksanteri II tapettiin. Toisen laman käänne parempaan tapahtui kun Suomi luopui kultakannasta. Kolmannen laman käänne parempaan tapahtui, kun Suomi päästi markan kellumaan. Neljännen laman käänne takaisin huonompaan tapahtui, kun EU uudisti pankkisääntelyn kokonaan. Sen seurauksena kultakannan tai sidotun valuutan tilalle tuli käytännössä jonkinlainen "kiinteistökanta", jossa rahan määrä pankkien riskinottokiellosta johtuen on sidottu vakuuksiksi kelpaaviin asioihin, eli käytännössä kiinteistöihin. Pankista saa lainaa maksimissaan (kiinteistövakuuksien arvo + säädelty X% henkilötakaus + säädelty Y% valtion/Finnveran tms. takaus)€, jolloin, koska molemmat jälkimmäiset ovat prosentteja, kiinteistövarallisuuden arvo ratkaisee saatavilla olevan lainarahan määrän. Ei tarvitse ihmetellä, miksi juuri Suomi EU-maista on ottanut tuosta sääntelystä niin pahasti osumaa, kun Suomessa on suhteessa paljon alhaisen jalostusarvon metsää ja peltoa ja vähän korkean jalostusarvon rakennuksia.

http://www.helsinki.fi/katti/Finanssima ... distus.pdf

prosessi kirjoitti:Sen seurauksena kultakannan tai sidotun valuutan tilalle tuli käytännössä jonkinlainen "kiinteistökanta", jossa rahan määrä pankkien riskinottokiellosta johtuen on sidottu vakuuksiksi kelpaaviin asioihin, eli käytännössä kiinteistöihin. Pankista saa lainaa maksimissaan (kiinteistövakuuksien arvo + säädelty X% henkilötakaus + säädelty Y% valtion/Finnveran tms. takaus)€, jolloin, koska molemmat jälkimmäiset ovat prosentteja, kiinteistövarallisuuden arvo ratkaisee saatavilla olevan lainarahan määrän.

Olisiko sulla jotain pointteria tähän ongelman kuvaukseen?

Edit: nyt ymmärsin, että katsoit asiaa lainanhakijan näkökulmasta ilmeisesti? Eli tarkoitat, että lainanhakijan on vaikea saada lainaa, kun kiinteistöjen vakuusarvot ovat alhaiset? Eli sun mielestä rahaa pitäisi saada pankista helposti ilman kunnon vakuuksia? Eikös juuri se ole monesti osoittautunut ongelmaksi?

Vakavaraisuussääntöjä on tiukennettu, jotta veronmaksajat eivät jatkossa joutuisi niin usein pelastamaan pankkeja. Toki ajatus siitä, että voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot sosialisoidaan, voi olla monen mielestä mukava.

James Potkukelkka kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Sen seurauksena kultakannan tai sidotun valuutan tilalle tuli käytännössä jonkinlainen "kiinteistökanta", jossa rahan määrä pankkien riskinottokiellosta johtuen on sidottu vakuuksiksi kelpaaviin asioihin, eli käytännössä kiinteistöihin. Pankista saa lainaa maksimissaan (kiinteistövakuuksien arvo + säädelty X% henkilötakaus + säädelty Y% valtion/Finnveran tms. takaus)€, jolloin, koska molemmat jälkimmäiset ovat prosentteja, kiinteistövarallisuuden arvo ratkaisee saatavilla olevan lainarahan määrän.

Olisiko sulla jotain pointteria tähän ongelman kuvaukseen?

Valitettavasti vain oman emoyrityksen lainanhakuprosessissa saadut tiedot. Siinä mielessä silloin puolitoista vuotta sitten tilanne oli hyvä, että siinä missä yleensä startupit eivät edes saa pankista lainaa, vaan joutuvat hakemaan sitä Tekesiltä tms. yritystuki-instanssilta, meillä oli tarjoukset kolmesta pankista, joista voimme valita parhailla ehdoilla varustetun. Oli aika kuvaavaa, että niillä kahdella isommalla pankilla, joista tarjoukset oman pankkimme lisäksi pyysimme, oli kädet vielä pahemmin sidottu EU-syistä, joten ne eivät edes voineet kilpailla ehdoilla sen pikkupankin kanssa josta lainan otimme, koska se, että panttina olevan asunnon asuntolaina oli eri pankissa (eikä sitä olisi marginaalien nousun takia kannattanut siirtää), sääntöjen mukaan heikensi niillä sen vakuusarvoa ja suoraan nosti tarjottavan lainan marginaalia. Eli lainaa olisi saanut vähemmän ja huonommilla ehdoilla. Isoin pankki vieläpä totesi, etteivät ne isojen pankkien nykysäännöillä pysty tarjoamaan meidän pankkimme marginaalia vastaavalla marginaalilla lainaa edes täysin riskittömille yhtiöille, saati sitten startupeille. Finnveran ehdot löytyvät käsittääkseni netistä, ja mahdollisesti pankkien yrityslainaehtojakin pääsee näkemään, en jaksa etsiä.

(Ja jottei kenenkään tarvitse ihmetellä: valitsimme oikeat pankit silloin Tekesin edelle, vaikka Tekesin lainat olisivat olleet yhtä halpoja tai ehkä jopa aavistuksen halvempia, koska se oli samalla liiketoimintamallin testaamista ja turhan byrokratian välttelyä. Byrokratiasählääminen vie aikaa oikealta työltä, ja pankin vakuuttaminen liiketoiminnan tulevasta tuottavuudesta on vaikeampaa kuin Tekesin.)

Ollaan puilla paljailla?

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/sah ... ee/681708/

Kuluttajan ei vähene lasku, kannattaako sijoittaa kymmeniä miljardeja gammasäteilylähteisiin? No kaivosteollisuus on varmasti yhtä hyvä kohde.

James Potkukelkka kirjoitti:Edit: nyt ymmärsin, että katsoit asiaa lainanhakijan näkökulmasta ilmeisesti? Eli tarkoitat, että lainanhakijan on vaikea saada lainaa, kun kiinteistöjen vakuusarvot ovat alhaiset? Eli sun mielestä rahaa pitäisi saada pankista helposti ilman kunnon vakuuksia? Eikös juuri se ole monesti osoittautunut ongelmaksi?

Prosessilla taisi olla enemmän makronäkökulma.

Nykyisin vallitseva makronäkemys kai on, että velkää lisäämällä saadaan boostattua kasvua ainakin lyhyellä tähtäimellä. Vastaavasti luotonannon kiristäminen toimii EU:n talouden kannalta huonoon suuntaan.

sivustahuutaja kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Edit: nyt ymmärsin, että katsoit asiaa lainanhakijan näkökulmasta ilmeisesti? Eli tarkoitat, että lainanhakijan on vaikea saada lainaa, kun kiinteistöjen vakuusarvot ovat alhaiset? Eli sun mielestä rahaa pitäisi saada pankista helposti ilman kunnon vakuuksia? Eikös juuri se ole monesti osoittautunut ongelmaksi?

Prosessilla taisi olla enemmän makronäkökulma.

Tämä. Toki kuitenkin siltä pohjalta, että makrotaso muodostuu lukemattomasta määrästä mikrotason tapahtumia, eli yksittäisten lainanhakijoiden tapauksia.

Mielestäni pankista ei pitäisi saada rahaa "helposti". Pankeista pitäisi saada rahaa vajailla vakuuksilla, mutta vain sillä edellytyksellä, että liiketoimintamalli on oikeasti uskottava, ja pankin arvioima uskottavuuden määrä ohjaisi pankkia siinä, miten paljon vajaita vakuudet saisivat olla. Arviointivirheitä tekevien pankkien pitäisi antaa mennä nurin, nykymallisen talletussuojan yksityisille kansalaisille pitäisi riittää valtion vastuuna.

^ Pankkien tehtävä on kuitenkin olla se helpoin ja halvin rahan lähde, silloin kun vakuudet ovat kunnossa. Muihin tarpeisiin on sitten pääomasijoittajat.

Jenkeissä luottoekspansiota haettiin asuntomarkkinoiden kautta, jolloin toivottiin kuluttajien lähtevän kuluttamaan 'asuntotuloaan'. EU:ssa haettiin myös luotolla kasvua, mutta metodina oli välimeren maiden halvan lainan hakeminen, jolloin noilla mailla oli varaa ostaa pohjoisen tuotteita.

Jenkeissä kulutuskysyntä on suhteessa isommassa roolissa. EU:ssa kai katsottiin puolisosialistisessa systeemissä olevan helpointa, että valtiot ryhtyvät ottamaan lainaa pää märkänä.

sivustahuutaja kirjoitti:^ Pankkien tehtävä on kuitenkin olla se helpoin ja halvin rahan lähde, silloin kun vakuudet ovat kunnossa. Muihin tarpeisiin on sitten pääomasijoittajat.

Jenkeissä luottoekspansiota haettiin asuntomarkkinoiden kautta, jolloin toivottiin kuluttajien lähtevän kuluttamaan 'asuntotuloaan'. EU:ssa haettiin myös luotolla kasvua, mutta metodina oli välimeren maiden halvan lainan hakeminen, jolloin noilla mailla oli varaa ostaa pohjoisen tuotteita.

Jenkeissä kulutuskysyntä on suhteessa isommassa roolissa. EU:ssa kai katsottiin puolisosialistisessa systeemissä olevan helpointa, että valtiot ryhtyvät ottamaan lainaa pää märkänä.

Pääomasijoittajissa on omat ongelmansa, käytännössä kun omistusosuuksien siirtyessä siirtyy valitettavan usein myös päätäntävaltaa, ja toisaalta taas lainoja tarjoavat pääomasijoittajat tarjoavat rahaa tyypillisesti pikavippikoroilla (ja harvemmin ollenkaan sellaisille yrityksille, joiden rahan tarve on vähäistä, kun sijoituskohteen kunnollinen due diligence kuitenkin maksaa niille itselleen aina paljon rahaa). Pankin kohdalla, kun tallettajilla kuitenkin on valtion talletussuoja, saa pankki sijoitusvaroja haltuunsa joutumatta vakuuttamaan sijoittajia turvallisuudestaan tekemällä ylitarkkoja due diligencejä, joten pankki pystyy lainaamaan paremmin pk-yrityksille, joiden rahoitustarve tyypillisesti on liian vähäistä pääomasijoittajille.

Jenkkimallin ongelma oli se, että 'asuntotulo' ei käytännössä ole tuloa nähnytkään, vaan oikeasti kyseessä oli tavoiteltu rahansiirto pankeilta rakennusteollisuudelle, joka ei toiminutkaan suunnitellusti, vaan päätyi sekä kasvattamaan vanhojen asuntojen hintoja kuplaksi että kaatumaan pankkien niskaan luottotappioina. EU:ssa taas ongelmaksi on muodostunut se, että saadut rahat väkisinkin menevät byrokratian kasvattamiseen. Eli oleellista on, mitä kautta ne rahat markkinoille päätyvät. Ei riitä, että ne päätyvät sinne. Jos rahat päätyisivät markkinoille yritysten kautta, niin vaikka niistä suuri osa menisikin nurin (ja jossain vaiheessa tulisi jonkinlainen ylikuumenemisen aiheuttama kupla, kun ihmiset kuitenkin ovat ihmisiä), hyötyisivät kaikki siitä, mitä ne pärjänneet yritykset olisivat saaneet aikaan (tuotteita & palveluita) ennen kuplaa.

prosessi kirjoitti: Jos rahat päätyisivät markkinoille yritysten kautta, niin vaikka niistä suuri osa menisikin nurin (ja jossain vaiheessa tulisi jonkinlainen ylikuumenemisen aiheuttama kupla, kun ihmiset kuitenkin ovat ihmisiä), hyötyisivät kaikki siitä, mitä ne pärjänneet yritykset olisivat saaneet aikaan (tuotteita & palveluita) ennen kuplaa.

Eli sun näkemys on, että runsaasti vakuudettomia luottoja markkinoille, niin a vot? Miksei tätä ole keksitty aiemmin?! Ei ku hetkinen, onhan se keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa. Se johtaa lopulta aina pörssi-ja kiinteistökuplaan ja lopulta kuplan puhkeamiseen.

James Potkukelkka kirjoitti:Ei ku hetkinen, onhan se keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa.

Siinäpä se. Se on keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa, koska se huonoudestaan huolimatta on parempi kuin ne muut vaihtoehdot. Vähän kuin demokratia.

James Potkukelkka kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Jos rahat päätyisivät markkinoille yritysten kautta, niin vaikka niistä suuri osa menisikin nurin (ja jossain vaiheessa tulisi jonkinlainen ylikuumenemisen aiheuttama kupla, kun ihmiset kuitenkin ovat ihmisiä), hyötyisivät kaikki siitä, mitä ne pärjänneet yritykset olisivat saaneet aikaan (tuotteita & palveluita) ennen kuplaa.

Eli sun näkemys on, että runsaasti vakuudettomia luottoja markkinoille, niin a vot? Miksei tätä ole keksitty aiemmin?! Ei ku hetkinen, onhan se keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa. Se johtaa lopulta aina pörssi-ja kiinteistökuplaan ja lopulta kuplan puhkeamiseen.

Onhan se kieltämättä aika kiva ikiliikkuja pankkien omistajille painaa rahaa, kun bailout tulee aina. Kansantaloudellisesti ei erityisen fiksu vaihtoehto. Vakavaraisuusvaatimus ja vakuussääntely tekevät talouden sykleistä tasaisempia ja bailouteista pienempiä, joten vaikea ymmärtää mikä erityinen etu holtittoman luotonannon suosimisessa oikein olisi. Kuplaan perustuva kasvu ei ole oikeaa kasvua.

prosessi kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Ei ku hetkinen, onhan se keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa.

Siinäpä se. Se on keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa, koska se huonoudestaan huolimatta on parempi kuin ne muut vaihtoehdot. Vähän kuin demokratia.

En ole vakuuttunut, että holtiton lainananto heikoilla vakuuksilla on parempi kuin nykysysteemi.

En tiedä estääkö mikään sitä, että joku jakaisi rahojaan vastikkeetta ja vakuudetta. Harva kuitenkin toimii näin, mikä on varmasti saamapuolelta katsottuna pirun kenkkua.

James Potkukelkka kirjoitti:

prosessi kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Ei ku hetkinen, onhan se keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa.

Siinäpä se. Se on keksitty aika monta kertaa monessa eri maassa, koska se huonoudestaan huolimatta on parempi kuin ne muut vaihtoehdot. Vähän kuin demokratia.

En ole vakuuttunut, että holtiton lainananto heikoilla vakuuksilla on parempi kuin nykysysteemi.