Vaalitulosveikkaus 2011

[Leevi]

Lähtökohta kai kun kuitenkin oli, että seuraavan hallituksen on pakko tukipakettiin osallistua. Tässä tilanteessa Soinin olisi luullut SDP:n tapaan hakevan pikemminkin mahdollisimman suurta neuvotteluvalttia, eikä paaluttavan itseään ulos jopa neuvotteluista. Ilman kynnyskysymysretoriikkaa he olisivat voineet hallitukseen lähteä, mutta sen kanssa ulosjäänti oli melkein välttämätöntä. Jos Soini hallitukseen halajasi, oli perin outoa, että Soini kynnyskysymyspuheen alunperin valitsi.

En tiedä räjäytänkö tässä nyt lopullisesti pankin, mutta ehkä Soini on vaan ihan rehellisesti sitä mieltä, mitä koko ajan on sanonut olevansa! Että ehkä se vaan oli kynnyskysymys siksi koska se on tärkeä asia, jonka Soini&co koki vääräksi?

Kaikki ei kato aina puhu syväkieltä, mikä ei välttämättä tietenkään uppoa änkyräaivoon.

Eikös Käteinen jossain haastattelussa uhkaillut, että ne jotka tämän Portugalipaketin kaataa, niin saa kantaa siitä vastuun. Tuosta ei voi oikein muuta ymmärtää, kuin että jos paketti olisi äänestetty kumoon, niin kokkarit olisivat jättäytyneet oppositioon Kepun kanssa. RKP olisi varmasti seurannut, koska eihän feodaali-isäntää jätetä. Asetelma olisi niinkin ollut varsin tiukka. Demarit varmaan laski, että kokkari&ruattalaiskoalition kanssa kannattaa ennemmin kaveerata.

[Leevi]

En tiedä räjäytänkö tässä nyt lopullisesti pankin, mutta ehkä Soini on vaan ihan rehellisesti sitä mieltä, mitä koko ajan on sanonut olevansa!

Uskomatonta foliohattuilua.

Etkös sinä ollut sitä mieltä, että politiikassa jääräpäisesti kannastaan kiinni pitäminen on todella tyhmää?

[elco]

Eikös Käteinen jossain haastattelussa uhkaillut, että ne jotka tämän Portugalipaketin kaataa, niin saa kantaa siitä vastuun. Tuosta ei voi oikein muuta ymmärtää, kuin että jos paketti olisi äänestetty kumoon, niin kokkarit olisivat jättäytyneet oppositioon Kepun kanssa.

Jos Käteisellä olisi ollut rahtuakaan poliittista pelitakapyllysilmää niin hän olisi hiffannut, että het-ki-nen kansahan taitaa tosiaan haluta vähän jotain muutosta. Sitten olisi veivannut lainantakuuvaatimukset jo nyt koneeseen ja sitä myötä "kantanut vastuuta" ennen kun kaataa taas jonkun miljardin kansan rahaa portugalin lainottajapankeille. Ei Käteinen ennen vaaleja vissiin kansalle luvannut, että pitää vakuudetta tukea vielä kerran Portugalia?

Ei kai kukaan ole niin torvi, että oikeasti uskoo, että tämä Portugalin tuki tässä ja nyt oli se viimeinen niitti ja sitten tilanne on ohi? Mitä tässä voitettiin, että persujen kynnyskysymystä ei hanskattu saman tien kuntoon?

Sinänsä kaikki tämä on epäolennaista. Onhan tässä tiettyä alkeellista viihdettä seurata, miten Käteinen navigoi joitain tärkeitä homoavioliittopäätöksiä hallituskumppeneidensa kanssa. Oleellista on ainoastaan valtiontalouden tasapainottaminen niin, että 7-8 vuotena kymmenestä tehdään ylijäämäisiä budjetteja ja jäljellejäävinä 2-3 vuotena syödään vähemmän kuin 7-8 vuotena on tienattu. Tämä olisi se olennainen kysymys portugalien, tuulimyllyjen, homoliittojen, rasismiajatusrikosten sun muiden sijaan. Toivon, että jossain vaiheessa vallankahvaan pääsee valtiomiehen itu, joka saa keskiluokan ymmärtämään, että hyvinvointivaltio on kirosana ja puolittaa julkisen talouden. Siinä vaiheessa tanssin urpiaisen haudalla.

[urpiainen]

En tiedä räjäytänkö tässä nyt lopullisesti pankin, mutta ehkä Soini on vaan ihan rehellisesti sitä mieltä, mitä koko ajan on sanonut olevansa! Että ehkä se vaan oli kynnyskysymys siksi koska se on tärkeä asia, jonka Soini&co koki vääräksi?

Nii, tosiaan, kai sen voi noinkin ilmaista.

[urpiainen]

Toivon, että jossain vaiheessa vallankahvaan pääsee valtiomiehen itu, joka saa keskiluokan ymmärtämään, että hyvinvointivaltio on kirosana ja puolittaa julkisen talouden. Siinä vaiheessa tanssin urpiaisen haudalla.

Tarkoitatko nyt kirosanalla sitä yhteiskuntamuotoa, joka on vienyt alikehittyneitä agraaritalouksia, kuten Suomen, lyhyessä ajassa maailman kilpailukykyisimpien, dynaamisimpien ja vauraimpien yhteiskuntien joukkoon tavalla, jossa vauraudesta saa nauttia merkittävän iso osa kansasta eikä muiden kuin foliohattu-Daven tarvitse linnoittautua aitojen taakse pelätessään turvallisuutensa puolesta? Empiirinen näyttö sun reaganilais-thatcherilaisen unelmasi puolesta on, sanoisinko, aika olematonta.

Disclaimer: mun haudalleni on toki tervetullutta järjestää hyviä bileitä, mutta jos ottaisit vähän vähemmän ehdottoman linjan, niin ehkä erimielisyytemme eivät itse asiassa niin kovin mittavia edes olisi. Päivän Hesarissa, esimerkiksi, oli ihan kiinnostava juttu siitä, miten Ruotsin porvarihallitus on pistänyt julkista taloutta kuntoon aika reippaasti ilman, että hyvinvointivaltiota on varsinaisesti purettu. Keinot kuulostivat siltä, että saattaisit suosia niitä. Suomen rakenteet vain ovat niin jäykkiä, että täällä tuskin ihan vastaavaan ryhdytään, vaikka päähallituspuolueet aika vahvasti ovatkin valtiontalouden tasapainottamiseen sitoutuneet.

[sivustahuutaja]

Tarkoitatko nyt kirosanalla sitä yhteiskuntamuotoa, joka on vienyt alikehittyneitä agraaritalouksia, kuten Suomen, lyhyessä ajassa maailman kilpailukykyisimpien, dynaamisimpien ja vauraimpien yhteiskuntien joukkoon ...

Empiirinen näyttö sun reaganilais-thatcherilaisen unelmasi puolesta on, sanoisinko, aika olematonta

1. Suomen hyvinvointi on nostettu metsistä huomattavasti kevyemmällä valtiolla kuin nykyinen.

2. En ole nähnyt mitään empiiristä näyttöä siitä, että nykyinen raskas valtio tuottaisi parhaiten hyvinvointia.

Endogeenisen kasvuteorian pohjalta tehdyt empiiriset tutkimukset kertovat, että verotuksen tasolla ei ole suurta merkitystä talouskasvuun. Verotuksen rakenteella kuitenkin on merkitystä. (En tosin väitä, että endogeeninen malli olisi ainoa oikea, koska Solowin teknologian kehitykseen perustuvalla mallillakin on vahvuutensa)

Julkisen talouden koko voi tarkoittaa monia asioita. Itse jakaisin valtion kolmeen osaan:
1. Kokonaisveroaste ja verotuksen rakenne = Haluan hieman pienemmän kokonaisveroasteen ja reilusti fiksumman rakenteen. Kannustavuutta pitää lisätä.
2. Palvelujen tuottamisen malli (Verorahoilla voidaan ostaa myös yksitysiä palveluja) = Haluan lisää markkinamekanismia käyttäviä julkisrahoitteisia palveluja, esim. palvelusetelit kelpaavat oikein hyvin.
3. Sääntely = Haluan reilusti vähemmän sääntelyä kuin nyt.

Yllä mainitus siis endogeenisestä vinkkelistä. Uskon kuitenkin teknologiaan niin paljon, että haluaisin nähdä teknologian suosimisen suurena elementtinä valtion roolissa. Käytännössä tämä tarkoittaa vahvaa perustutkimusta, yrittäjyyden suosimista, sekä markkinamekanismeja, jolloin kilpailu pakottaa firmat innovoimaan. Uskon myös oikein viritetyn turvaverkon kannustavan perusluonteeltaan riskiaversiivisia ihmisiä positiivisten riskien ottoon.

Eli summarum: minun näkemykseni valtion koosta ei välttämättä ole kovin kaukana urpilaisesta, mutta minun valtioni keskittyy aivan erilaisiin asioihin aivan erilaisin rakentein.

EDIT: Sanotaan nyt tämä ääneen, jos joku ei sitä ylläolevasta kyennyt päättelemään. Kokoomus on suomen puolueista ainoa, jonka politiikka tähtää kakun kasvattamiseen eikä kakun jakamiseen. Kokoomuksen politiikka on vahvasti taloustieteen kasvuoppien mukaista, siinä missä muiden ajatukset ovat täysin tuulesta temmattuja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Endogenous_growth_theory
http://en.wikipedia.org/wiki/Solow_model

[urpiainen]

^ Mä olen osin samaa mieltä, paitsi editistä. Historiallinen hyvinvointihan on tosiaan noussut pitkälti paitsi metsästä, myös, ja huolestuttavammin, Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalikaupan rakentamasta rahapumpusta. Hanojen tyrehtymisen aiheuttamasta krapulasta kai kärsimme osin vieläkin, kun vielä aika voimakkaat tahot puolustavat vanhaan malliin kuuluneita rakenteita. Siksi se haikailuni rakenteellisten uudelleenjärjestelyjen (pikemminkin kuin Elcon haaveileman alasajon) suuntaan.

[sivustahuutaja]

^ Mä olen osin samaa mieltä, paitsi editistä. Historiallinen hyvinvointihan on tosiaan noussut pitkälti paitsi metsästä, myös, ja huolestuttavammin, Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalikaupan rakentamasta rahapumpusta.

90-luvun laman jälkeinen kasvu on ollut ihan yhtä suurta kuin lamaa edeltänyt. En siis ihan käsitä mihin tuo neuvostoliiton kaupan korostamisesi perustuu?

Bilateraalikauppa ja sotakorvaukset osuvat samaan aikaan suomen teollistumisen kanssa. Teollistuminen on kaikkialla aiheuttanut valtavan kasvuharppauksen agraariyhteiskuntaan verrattuna. Joku voisi viisastella, että neukut auttoivat suomea teollistumaan, mutta todellisuudessa suomella pyyhki ihan hyvin 1938 kun teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa.

Neukut eivät onnistuneet tuhoamaan meitä, mutta tuskin heistä mitään iloa oli. Jos olisimme teollistuneet vapaassa valtiossa jäykän tsaarinvallan vieressä, niin idänkauppamme olisi voinut olla jopa kannattavampaa.

[NuoriDaavid]

Neukut eivät onnistuneet tuhoamaan meitä, mutta tuskin heistä mitään iloa oli.

Neuvostoliitto oli kait kuitenkin siitä hyvä kauppakumppani, että sinne sai tehdä isoa sarjoja pitkillä sopimuksilla?

Toki NL olisi halutessaan voinut ostaa muualtakin, mutta itäblokki ei pystynyt kaikkea toimittamaan ja länsimaista Suomi oli poliittisesti sopiva. Eli käsittääkseni nöyristely kannatti rahallisesti.

[Vagabondo]

Historiallinen hyvinvointihan on tosiaan noussut pitkälti paitsi metsästä, myös, ja huolestuttavammin, Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalikaupan rakentamasta rahapumpusta. Hanojen tyrehtymisen aiheuttamasta krapulasta kai kärsimme osin vieläkin, kun vielä aika voimakkaat tahot puolustavat vanhaan malliin kuuluneita rakenteita.

Mun mielestä Suomen talous ei ole koskaan kestänyt 80-luvulla rakennettua hyvinvointivaltioutopiaa. Se toimi aikansa Neuvostoliiton kaupan varassa, jonka tyrehdyttyä sitä oli pakko karsia. Valitettavasti uudella nousukaudella ei pidetty budjettikurista kiinni, vaan alettiin paisuttamaan julkista sektoria uudelleen. Lopputuloksena on myyty paljon valtionomaisuutta ulos ja silti velkaa on tolkuttomasti. Hyvinvointivaltio ei oikein toimi kuin kuumimmassa talouskuplassa.

Pienempää valtiota, enemmän vapautta ja vastuu omasta hyvinvoinnista enemmän ihmiselle itselleen ja läheisten hyvinvoinnista perheille.

[sivustahuutaja]

Neukut eivät onnistuneet tuhoamaan meitä, mutta tuskin heistä mitään iloa oli.

Neuvostoliitto oli kait kuitenkin siitä hyvä kauppakumppani, että sinne sai tehdä isoa sarjoja pitkillä sopimuksilla?

Ja mitäs hyötyä tuosta oli markkinataloudessa, jossa menestyminen vaatii:
- laaja valikoimaa
- nopeaa toimituskykyä (edelliseen yhdistettynä puhutaan usein jopa yksikkötuotannosta)
- korkeaa laatua
- tehokasta myyntiä

Ylipäätään pitkien sarjojen kannattavuus on aika harhaista, koska usein tuollaiseen löysään oimintamalliin sitoutuu tolkuttomasti käyttöpääomaa, joka taas syö pitkien sarjojen näennäisen tehokkuuden.

Joku voisi väittää, että neukkukauppa hidasti suomen talouskasvua, koska heikot firmat pysyivät pystyssä.

[urpiainen]

^ Mä olen osin samaa mieltä, paitsi editistä. Historiallinen hyvinvointihan on tosiaan noussut pitkälti paitsi metsästä, myös, ja huolestuttavammin, Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalikaupan rakentamasta rahapumpusta.

90-luvun laman jälkeinen kasvu on ollut ihan yhtä suurta kuin lamaa edeltänyt. En siis ihan käsitä mihin tuo neuvostoliiton kaupan korostamisesi perustuu?

Bilateraalikauppa ja sotakorvaukset osuvat samaan aikaan suomen teollistumisen kanssa. Teollistuminen on kaikkialla aiheuttanut valtavan kasvuharppauksen agraariyhteiskuntaan verrattuna. Joku voisi viisastella, että neukut auttoivat suomea teollistumaan, mutta todellisuudessa suomella pyyhki ihan hyvin 1938 kun teollistuminen oli jo hyvässä vauhdissa.

Neukut eivät onnistuneet tuhoamaan meitä, mutta tuskin heistä mitään iloa oli. Jos olisimme teollistuneet vapaassa valtiossa jäykän tsaarinvallan vieressä, niin idänkauppamme olisi voinut olla jopa kannattavampaa.

Tarkoitin sitä, että Suomi teollistui tuosta -38 lähtien poliittis-taloudellisessa ympäristössä, jossa oli aika paljon noita korostamasi endogeenisen teorian edellyttämiä menestystekijöitä vääristäviä tai suorastaan heikentäviä tekijöitä - pitkälti, koska kehitys ei tapahtunut avoimessa markkinatilanteessa vaan poliittisesti vakioidun kysynnän bilateraalikauppatilanteessa. Homman loppumisen tuoma rakenneuudistuksen tarve yhdistettynä lamaan sai aikaan rasitteita, jotka vaivaavat vieläkin.

Muutenkin mä vähän ihmettelen tuota suoraa hehkutustasi kokoomuksen suuntaan. Endogeenisen teorian mukaisen ajattelun mukaan tiettyjen alojen tai peräti yritysten saavutetun aseman suojeleminen on vähän epäproduktiivista, ja tässä mielessä kokoomus on ehkä vähän turhan voimakkaasti nyt (ja aiemmin) vahvan teollisuuden etujärjestön ohjailtavissa. Mä suosin järkivihreitä, kaikista puolueen valitettavista rasitteista huolimatta, osin siksi, että toisin kuin suuret puolueet, se ei oikein ole etujärjestöpuolue. Tästä asiastahan väännettiin myös vaikkapa ydinvoimaratkaisussa Kitinässäkin: kokoomus jätti luvan antamatta teoreettisesti parhaalle hakijalle suosien vanhan teollisuuden vaatimia etuja. Teollisuus on uusi maatalous, ja kolme (vanhaa) suurta puoluetta ajaa teollisuuden ja maatalouden etuja. Kyllä siinä menee endot väärään kurkkuun lehmänhermoiseltakin.

[Vagabondo]

Neuvostoliitto oli kait kuitenkin siitä hyvä kauppakumppani, että sinne sai tehdä isoa sarjoja pitkillä sopimuksilla?

Toki NL olisi halutessaan voinut ostaa muualtakin, mutta itäblokki ei pystynyt kaikkea toimittamaan ja länsimaista Suomi oli poliittisesti sopiva. Eli käsittääkseni nöyristely kannatti rahallisesti.

Yhdysvaltojen organisoima taloussaarto rajoitti neuvostoliiton kauppaa, joten suomi oli yksi ainoita maita, joka ylipäätään myi länsiteknologiaa neuvostoliittoon, joskin kauppasaarto rajoitti myös suomen kauppaa. Suomi pystyi siis tinkimään tuotteistaan ylihintaa lähes monopoliaseman takia. Maksu valitettavasti usein tapahtui Ladoina, etc, joten oli siinä huonotkin puolensa.

EDIT: oli mulla linkkikin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloussaarto

[sivustahuutaja]

Tarkoitin sitä, että Suomi teollistui tuosta -38 lähtien poliittis-taloudellisessa ympäristössä, jossa oli aika paljon noita korostamasi endogeenisen teorian edellyttämiä menestystekijöitä vääristäviä tai suorastaan heikentäviä tekijöitä - pitkälti, koska kehitys ei tapahtunut avoimessa markkinatilanteessa vaan poliittisesti vakioidun kysynnän bilateraalikauppatilanteessa.

Tuota noin, kasvua ajoi tietenkin teknologian kehitys, eli teollistuminen, eli Solowin malli? Teollistuminenhan nosti elintasoa myös kommunistisissa maissa.

Muutenkin mä vähän ihmettelen tuota suoraa hehkutustasi kokoomuksen suuntaan.

Nimeä puolue, joka kasvuteorioiden mukaan ajaa kasvua edistäviä asioita voimakkaammin kuin kokoomus? Esimerkiksi minkä puolueen ajama verotusrakenne edistää taloukasvua enemmän kuin Kokoomuksen?

Teollisuus on uusi maatalous, ja kolme (vanhaa) suurta puoluetta ajaa teollisuuden ja maatalouden etuja. Kyllä siinä menee endot väärään kurkkuun lehmänhermoiseltakin.

Älä nyt unta näe!? Katso tuottavuuslukuja. Teollisuus on ihan oleellinen osa tuottavuuden kehitystä, joka taas määrää talouskasvun. Mikään ei viittaa siihen, että teollisuuden tuottavuuskehitys olisi heikkenemässä. Voisit perustella väitettäsi jotenkin?

[NuoriDaavid]

Neukut eivät onnistuneet tuhoamaan meitä, mutta tuskin heistä mitään iloa oli.

Neuvostoliitto oli kait kuitenkin siitä hyvä kauppakumppani, että sinne sai tehdä isoa sarjoja pitkillä sopimuksilla?

Ja mitäs hyötyä tuosta oli markkinataloudessa, jossa menestyminen vaatii:
- laaja valikoimaa
- nopeaa toimituskykyä (edelliseen yhdistettynä puhutaan usein jopa yksikkötuotannosta)
- korkeaa laatua
- tehokasta myyntiä

Ylipäätään pitkien sarjojen kannattavuus on aika harhaista, koska usein tuollaiseen löysään oimintamalliin sitoutuu tolkuttomasti käyttöpääomaa, joka taas syö pitkien sarjojen näennäisen tehokkuuden.

Joku voisi väittää, että neukkukauppa hidasti suomen talouskasvua, koska heikot firmat pysyivät pystyssä.

Mä tarkoitin, että ko. kauppa oli hyvää Suomelle niin kauan kun sitä kesti. En tarkoittanut, että se olisi jotenkin pitkällä tähtäimellä ollut Suomelle eduksi. Vrt. öljymaat. Toki öljystä saatava raha on niille hyvä asia, vaikka se ei pitkällä tähtäimellä autakaan niiden talouden kilpailukykyä, vaan mahd. haittaa sitä, koska rahaa tulee nyt helpolla.

[urpiainen]

TaTeollisuus on uusi maatalous, ja kolme (vanhaa) suurta puoluetta ajaa teollisuuden ja maatalouden etuja. Kyllä siinä menee endot väärään kurkkuun lehmänhermoiseltakin.

Älä nyt unta näe!? Katso tuottavuuslukuja. Teollisuus on ihan oleellinen osa tuottavuuden kehitystä, joka taas määrää talouskasvun. Mikään ei viittaa siihen, että teollisuuden tuottavuuskehitys olisi heikkenemässä. Voisit perustella väitettäsi jotenkin?

No mä nyt tarkoitin tuollaista energiaintensiivistä raskasta teollisuutta a la metsäteollisuus, joka ennen oli iso osa Suomen talouden kasvua, vaan ei enää. Mutta tästähän me olemme tosiaan vääntäneet ennenkin: kuten mainitsin, ydinvoima-asian yhteydessä. Joka tapauksessa, endo-oppien mukaan pitäisi olla rakentamatta systeemejä, jotka pitävät keinotekoisesti yllä vanhoja voimatekijöitä uusien kehittämisen kustannuksella. Etujärjestönä kokoomus sortuu liikaa tähän.

Suomen BKT:n talouskasvuprosentit viime vuosikymmeninä ja eri toimialojen kontribuutio kasvuun:

[Vagabondo]

Muutenkin mä vähän ihmettelen tuota suoraa hehkutustasi kokoomuksen suuntaan. Endogeenisen teorian mukaisen ajattelun mukaan tiettyjen alojen tai peräti yritysten saavutetun aseman suojeleminen on vähän epäproduktiivista, ja tässä mielessä kokoomus on ehkä vähän turhan voimakkaasti nyt (ja aiemmin) vahvan teollisuuden etujärjestön ohjailtavissa.

kokoomus jätti luvan antamatta teoreettisesti parhaalle hakijalle suosien vanhan teollisuuden vaatimia etuja. Teollisuus on uusi maatalous, ja kolme (vanhaa) suurta puoluetta ajaa teollisuuden ja maatalouden etuja. Kyllä siinä menee endot väärään kurkkuun lehmänhermoiseltakin.

Tän päivän painetussa hesarissa (ei löytynyt netistä) oli hyvä nelikenttä kaavailtujen hallituspuolueiden poliittisesta jakautumisesta oikeisto-vasemmisto ja liberaali-konservatiivi akselille. Kovin keskellä kenttää oli kokoomuksenkin neliö ja puoluejohtajia eriteltynä Katainen oli tiukasti keskustaa.

Syytöksesi kokoomuksen huonoista puolista osuu mielestäni ihan oikeaan. Koko poliittisen kentän ja nykyisen hyvinvointivaltion perusongelma on etujärjestöpolitiikassa, jossa on liikaa keskitytty yhteisen kakun jakamiseen eturyhmille.

Suomesta puuttuukin kokonaan aito oikeistopuolue ja vallankin liberaalin oikeiston nurkassa oli iso tyhjä kenttä. Alue jota itse mielelläni äänestäisin. Ennen Kataisen aikaa kokoomus oli mielestäni enemmän oikealla, joskin myös konservatiivisempi puolue. Toiveeni on omalla äänestämisellä saada kokoomusta takaisin oikealle päin ja kammeta sitä myöskin liberaalimpaan suuntaan, koska nykypuolueista se kuitenkin on mielestäni lähimpänä toivomaani politiikkaa.

[NuoriDaavid]

Urpiainen: eikös se sähkö ole ihan samaa, käytetään sitä sitten vibraattorissa, tietokoneessa tahi paperikoneessa. Ts. uusien ydinvoimaloiden sähkö ei ole mitenkään käytettäväksi kelpaamatonta minkäänlaiseen talouskasvuun. Ja jos haluaa luoda talouskasvua esim. värjäämällä kankaita luonnonväreillä päreen valaistuksessa, niin sähkö ei estä sitäkään.

Ja taas kerran: sijoittanut rakentavat voimaloita omalla kustannuksellaan. Kyllähän omat rahansa saa halutessaan vaikka polttaa.

[Vagabondo]

Ja jos Käteinen taas haluaa pitää homman 4v kasassa, niin myönnytyksiä on annetta vähän joka suuntaan.

Kokoomuksesta uhkaa tulla ihan kynnysmatto, koska on ajanut itsensä neuvotteluasemaan, missä kaikki pikkupuolueetkin on pakko saada pysymään hallituksessa. Eilen uutisissa vihreiden Niinistö kommentoi, ettei hallitukseen kannata lähteä yhtä nöyränä kuin edelliseen hallitukseen, vaan omaa näkökantaa pitää saada voimakkaammin läpi. Pitääkseen kaikki tyytyväisenä, voi kokoomuksen oma politiikka jäädä jalkoihin.

[NuoriDaavid]

Eilen uutisissa vihreiden Niinistö kommentoi, ettei hallitukseen kannata lähteä yhtä nöyränä kuin edelliseen hallitukseen, vaan omaa näkökantaa pitää saada voimakkaammin läpi. Pitääkseen kaikki tyytyväisenä, voi kokoomuksen oma politiikka jäädä jalkoihin.

Lähdekritiikki?

Tottakai Vihreät sanovat noin. Luuletko, että he sanoisivat "tulemme myymään kaikki periaatteemme, jotta saisimme roikkua hallituksessa"?

[Vagabondo]

Tottakai Vihreät sanovat noin. Luuletko, että he sanoisivat "tulemme myymään kaikki periaatteemme, jotta saisimme roikkua hallituksessa"?

Ongelma on, että tämänhetkisessä neuvotteluasemassa kokoomuksen on vaikea laittaa kampoihin. Ilman vihreitä taitaa hallitus olla maks 102 paikkaa, joten kataisen on käytännössä pakko saada ne mukaan hallitukseen. Sama koskee valitettavasti muitakin pienpuolueita. Ne ei joudu kilpailemaan hallituspaikasta, vaan kokoomus joutuu kerjäämään niitä hallitukseen.

Taktisesti olisi kannattanut antaa periksi tukipaketista, mutta ilmeisesti katainen oikeasti uskoo tukipaketeilla pelastavansa suomen talouden, eikä voinut siihen suostua.

[sivustahuutaja]

No mä nyt tarkoitin tuollaista energiaintensiivistä raskasta teollisuutta a la metsäteollisuus, joka ennen oli iso osa Suomen talouden kasvua, vaan ei enää.

Nyt olen täysin pihalla? Ei teollisuutta voi ruveta mitenkään pilkkomaan pahaan ja hyvään teollisuuteen oman arvomaailman ja mielikuvituksen perusteella. Teollisuus on teollisuutta ja sen ylivoimainen tuottavuuden kehitys perustuu siihen teolliseen tuotantoon ottamatta kantaa siihen mitä tuotetaan. Ilman teollisuutta suomi olisi aivan kuralla.

Jos nyt oikein tulkitsin tuota kuvaasi, niin nytkin yli puolet bkt:n kasvusta tulee teollisista toimialoista. ICT-palvelut tietenkin ovat rajatapaus, mutta mielestäni ne on rinnastettavissa teolliseen tuotantoon. Teknologia ja teollisuus siis dominoi talouskasvua kun muistetaan ettei niiden osuus absoluuttinen osuus bkt:sta ole kummoinen.

Ihmettelen tuota toisten toimialojen dissaamista ja toisten rakastamista. Antaa markkinoiden hoitaa tuo puoli ja huolehditaan vain siitä, että suomessa on teollisuuden vaatimat toimintaedellytykset, oli se teollisuuden rakenne sitten mitä tahansa.

Minä väitän, että seuraavien vuosikymmenten aikana teollisuus tekee vahvan come backin niissä länsimaissa, jotka pärjäävät. Koko palveluhöpötys jää unholaan, ellei sitten palvelujen tuotannossa nähdä jotain läpimurtoa, joka lisäisi palvelualojen tuottavuutta radikaalisti.

[Leevi]

Ja jos Käteinen taas haluaa pitää homman 4v kasassa, niin myönnytyksiä on annetta vähän joka suuntaan.

Kokoomuksesta uhkaa tulla ihan kynnysmatto, koska on ajanut itsensä neuvotteluasemaan, missä kaikki pikkupuolueetkin on pakko saada pysymään hallituksessa. Eilen uutisissa vihreiden Niinistö kommentoi, ettei hallitukseen kannata lähteä yhtä nöyränä kuin edelliseen hallitukseen, vaan omaa näkökantaa pitää saada voimakkaammin läpi. Pitääkseen kaikki tyytyväisenä, voi kokoomuksen oma politiikka jäädä jalkoihin.

Niin, Käteinen tarvitsee viherhipit ja krisut hallitukseen, ihan välttämättä. Krisut ovat varmasti helpompi pala, koska pienen uhan voi aina laittaa, että jäätte sittenkin ulos ja kun viimeksi ne tais olla vajaa 20v sitten hallituksessa, niin kyllä se mustan Audin leder stuhl Räsästä niin paljon kinostaa, että kovin suuria ehtoja ei tule. Viherhipit onkin sitten eri juttu, kun ne on Käteisen Ihan Pakko saada hallituksen taakse. Muuten on liian niukka enemmistö. Vain muutama jakkara (101 vs 98 ). Tuossa asetelmassa viherhipeillä on paikka asettaa omien tavoitteidensa mukaisia ehtoja mukaantulolle. Mihin vaan ei Käteinen tietenkään suostu, mutta kyllä siimaa on annettava reilusti enemmän kuin edellisessä hallituksessa. Sitten on tietysti vielä Demareiden tuumailut koko porukasta, että jäävätkö kuinka jalkoihin.

[Bhven]

Minä väitän, että seuraavien vuosikymmenten aikana teollisuus tekee vahvan come backin niissä länsimaissa, jotka pärjäävät. Koko palveluhöpötys jää unholaan, ellei sitten palvelujen tuotannossa nähdä jotain läpimurtoa, joka lisäisi palvelualojen tuottavuutta radikaalisti.

Palveleminen on koneiden ja robottien hommaa. Teollisuus rakentakoon siis niitä. Win-win-win-win-win-win-tilanne.

[Leevi]

Tottakai Vihreät sanovat noin. Luuletko, että he sanoisivat "tulemme myymään kaikki periaatteemme, jotta saisimme roikkua hallituksessa"?

Ongelma on, että tämänhetkisessä neuvotteluasemassa kokoomuksen on vaikea laittaa kampoihin. Ilman vihreitä taitaa hallitus olla maks 102 paikkaa, joten kataisen on käytännössä pakko saada ne mukaan hallitukseen. Sama koskee valitettavasti muitakin pienpuolueita. Ne ei joudu kilpailemaan hallituspaikasta, vaan kokoomus joutuu kerjäämään niitä hallitukseen.

Taktisesti olisi kannattanut antaa periksi tukipaketista, mutta ilmeisesti katainen oikeasti uskoo tukipaketeilla pelastavansa suomen talouden, eikä voinut siihen suostua.

Kyllä puhemiehet tulee hallituspuolueiden riveistä, joten tämäkin vähentää yhden paikan. Eli vihreät ja krisut pitää ruikuttaa hallitukseen. Kokkarien asema on huono noissa neuvotteluissa.