Asuntojen hintojen lasku on edessä

[sivustahuutaja]

Et siis usko talouskasvun hyvinvointia lisäävään vaikutukseen? Pörssissä ei nimittäin ole kysymys mistään muusta kuin pääoman allokoinnista parhaiten tuottaville yrityksille.

Eli niille, jotka eivät sitä rahaa tarvitse.

Et kai tosissasi kuvittele pörssin perustuvan pääoman allokointiin ihmisille? Raha menee yrityksille, jotka maksavat sijoittajille korvauksen pääomasta. Yritysten keräämällä pääomalla kehitetään mm. lääkkeitä. Lääkkeet on ihan kivoja.

[prosessi]

Et siis usko talouskasvun hyvinvointia lisäävään vaikutukseen? Pörssissä ei nimittäin ole kysymys mistään muusta kuin pääoman allokoinnista parhaiten tuottaville yrityksille.

Eli niille, jotka eivät sitä rahaa tarvitse.

Et kai tosissasi kuvittele pörssin perustuvan pääoman allokointiin ihmisille? Raha menee yrityksille, jotka maksavat sijoittajille korvauksen pääomasta. Yritysten keräämällä pääomalla kehitetään mm. lääkkeitä. Lääkkeet on ihan kivoja.

Päh, ei tietenkään ihmisille, vaan yrityksille. Mutta suuri osa niistä yrityksistä, joille rahaa ohjautuu paljon, on jo kehityksensä kehittänyt ja vain jatkaa sitä samaa vanhaa. Kasvukin on sitten sen mukaista. Samaan henkeen voisin kysyä, että et kai tosissasi kuvittele, että ne turvallisimmat kohteet tuottaisivat parhaiten?

[sivustahuutaja]

Päh, ei tietenkään ihmisille, vaan yrityksille. Mutta suuri osa niistä yrityksistä, joille rahaa ohjautuu paljon, on jo kehityksensä kehittänyt ja vain jatkaa sitä samaa vanhaa. Kasvukin on sitten sen mukaista. Samaan henkeen voisin kysyä, että et kai tosissasi kuvittele, että ne turvallisimmat kohteet tuottaisivat parhaiten?

Kai tiedät, että pörssissä olevat yritykset eivät IPO:n ja antien lisäksi saa lisää pääomaa pörssikaupankäynnistä.

Tietenkin riskipitoiset kohteet tuottavat paremmin kuin turvalliset. Toisaalta riskikorjattuna (eli kun sijoittaman vaatima riskipreemio on huomioitu) molemmat tuottavat yhtä paljon.

[prosessi]

Päh, ei tietenkään ihmisille, vaan yrityksille. Mutta suuri osa niistä yrityksistä, joille rahaa ohjautuu paljon, on jo kehityksensä kehittänyt ja vain jatkaa sitä samaa vanhaa. Kasvukin on sitten sen mukaista. Samaan henkeen voisin kysyä, että et kai tosissasi kuvittele, että ne turvallisimmat kohteet tuottaisivat parhaiten?

Kai tiedät, että pörssissä olevat yritykset eivät IPO:n ja antien lisäksi saa lisää pääomaa pörssikaupankäynnistä.

Tiedän kohtuullisen paljonkin pörssikaupankäynnistä, isi on opettanut.

Tietenkin riskipitoiset kohteet tuottavat paremmin kuin turvalliset. Toisaalta riskikorjattuna (eli kun sijoittaman vaatima riskipreemio on huomioitu) molemmat tuottavat yhtä paljon.

Tässä kohden voi sitten taas miettiä, että kenelle. Yhtä paljon varmasti sijoittajille, mutta ns. "yleistä hyvää" kaikille tulee lisää erityisen paljon juuri riskisijoittamalla.

[sivustahuutaja]

Tässä kohden voi sitten taas miettiä, että kenelle. Yhtä paljon varmasti sijoittajille, mutta ns. "yleistä hyvää" kaikille tulee lisää erityisen paljon juuri riskisijoittamalla.

Eli viittaat nyt teknologian spill over -ilmiöön? Lähes kaikki valtiot tukevat teknologian kehuittämistä juuri tuon spill overin takia. Debattia käydäänkin lähinnä tuen muodoista ja tasosta.

[prosessi]

Tässä kohden voi sitten taas miettiä, että kenelle. Yhtä paljon varmasti sijoittajille, mutta ns. "yleistä hyvää" kaikille tulee lisää erityisen paljon juuri riskisijoittamalla.

Eli viittaat nyt teknologian spill over -ilmiöön? Lähes kaikki valtiot tukevat teknologian kehuittämistä juuri tuon spill overin takia. Debattia käydäänkin lähinnä tuen muodoista ja tasosta.

Jolloin kysymykseksi jääkin: Pitääkö homma hoitaa valtion tuilla vain, koska markkinatalous pyörii turvallisuushakuisten ihmisyksilöiden sijoituspäätösten varassa? Voiko riskinotto tosiaan olla valtioiden tehtävä? Nössöä.

[sivustahuutaja]

Jolloin kysymykseksi jääkin: Pitääkö homma hoitaa valtion tuilla vain, koska markkinatalous pyörii turvallisuushakuisten ihmisyksilöiden sijoituspäätösten varassa? Voiko riskinotto tosiaan olla valtioiden tehtävä? Nössöä.

Spill over tarkoittaa vain sitä, että teknologian kehitys tuottaa hyötyä, jota yritys ei pysty täysin pitämään itsellään ja näin ollen yritykset eivät valtion näkökulmasta investoi tarpeeksi oli riskitaso mikä tahansa. Valtio siis tukee investointeja teknologiaan, koska suuremmat investoinnit olisivat yhteiskunan kannalta hyvä asia. Valtio ei oikeastaan edes ota niin suurta riskiä, koska valtiotahan ei pohjimmiltaan kiinnosta mikä suomalainen yritys teknologiasta lopulta hyötyy.

[prosessi]

Jolloin kysymykseksi jääkin: Pitääkö homma hoitaa valtion tuilla vain, koska markkinatalous pyörii turvallisuushakuisten ihmisyksilöiden sijoituspäätösten varassa? Voiko riskinotto tosiaan olla valtioiden tehtävä? Nössöä.

Spill over tarkoittaa vain sitä, että teknologian kehitys tuottaa hyötyä, jota yritys ei pysty täysin pitämään itsellään ja näin ollen yritykset eivät valtion näkökulmasta investoi tarpeeksi oli riskitaso mikä tahansa.

Jälleen kerran, tiedän kyllä jopa mitä spill over tarkoittaa. Yritykset kyllä investoisivat, jos rahaa siihen löytyisi, eikä niille ole merkitystä tuleeko raha valtiolta vai muilta sijoittajilta, paitsi tietenkin ne valtion rahat, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Se riski josta minä puhuin oli kuitenkin sijoittajien riski, sillä on hyvin vaikeaa tietää milloin teknologian kehitys ihan oikeasti johtaa johonkin tulosta tuottavaan lopputulokseen.

Valtio siis tukee investointeja teknologiaan, koska suuremmat investoinnit olisivat yhteiskunan kannalta hyvä asia. Valtio ei oikeastaan edes ota niin suurta riskiä, koska valtiotahan ei pohjimmiltaan kiinnosta mikä suomalainen yritys teknologiasta lopulta hyötyy.

Valtio ottaa valtavia riskejä. Tekes erityisesti syytää jumalattomia summia rahaa hankkeisiin, joista hyvin suuri osa ei johda yhtään mihinkään. Kyseessä on aivan mielipuolinen veronmaksajien rahojen tuhlaaminen, joka ei ainakaan minun mielestäni ole mitään muuta kuin riskinottoa. Tappioita ne tappiot valtiollekin ovat, vaikka ne sitä eivät kiinnostaisikaan.

[sivustahuutaja]

Jälleen kerran, tiedän kyllä jopa mitä spill over tarkoittaa. Yritykset kyllä investoisivat, jos rahaa siihen löytyisi, eikä niille ole merkitystä tuleeko raha valtiolta vai muilta sijoittajilta, paitsi tietenkin ne valtion rahat, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Se riski josta minä puhuin oli kuitenkin sijoittajien riski, sillä on hyvin vaikeaa tietää milloin teknologian kehitys ihan oikeasti johtaa johonkin tulosta tuottavaan lopputulokseen.

Nyt et valitettavasti ole perillä spill overista. Spill over tarkoittaa, että yritys ja tätä kautta yritykseen sijoittavat eivät pysty pitämään isoa osaa tuotetusta hyödystä itsellään. Näin ollen sijoittajilla ei ole mitään intoa lisätä omien investointiensa määrää, vaikka se valtiosta olisikin toivottavaa.

Yritykset hoitavat teknologiahenkkeidensa riskinhallintaa sisäisesti portfolioilla ja ulkoisesti omistuksen hajauttamisella.

En ihan ymmärrä heittoasi "Yritykset kyllä investoisivat, jos rahaa siihen löytyisi". Rahaa saa tänä päivänä varsin helposti, jos tuottopotentiaalin pystyy esittämään uskottavasti. Mihin yrityksiin ylipäätään viittaat? Aloittaviin, kasvaviin vai jo isompiin?

Valtio ottaa valtavia riskejä. Tekes erityisesti syytää jumalattomia summia rahaa hankkeisiin, joista hyvin suuri osa ei johda yhtään mihinkään. Kyseessä on aivan mielipuolinen veronmaksajien rahojen tuhlaaminen, joka ei ainakaan minun mielestäni ole mitään muuta kuin riskinottoa. Tappioita ne tappiot valtiollekin ovat, vaikka ne sitä eivät kiinnostaisikaan.

Valtion riskinkantokyky on aivan toista luokkaa kuin yrityksillä. Valtiohan ei esim. vakuuta mitään, kun taas isotkin yritykset vakuuttavat.

Valtiota kiinnostaa vain kaikkien hankkeiden odotusarvo koko yhteiskunnan kannalta. Valtiolla ei ole siis tarvetta kohdistaa hyötyjä itselleen tai tietyille tahoille. Tässäkin mielessä esim. tiehankkeet sopivat hyvin valtiolle, mutta huonosti yrityksille.

[Elukka]

Valtio ottaa valtavia riskejä. Tekes erityisesti syytää jumalattomia summia rahaa hankkeisiin, joista hyvin suuri osa ei johda yhtään mihinkään.

Valtiota kiinnostaa vain kaikkien hankkeiden odotusarvo koko yhteiskunnan kannalta. Valtiolla ei ole siis tarvetta kohdistaa hyötyjä itselleen tai tietyille tahoille.

Ikävä kyllä suurimmasta osasta noita Tekesin sponsoroimia hankkeita ei ole mitään hyötyä kenellekään. (Paitsi tietysti niille teknologiafirmojen propellihatuille, jotka syövät veronmaksajien rahoilla sisäfileetä taas muutaman kuukauden.)

[sivustahuutaja]

Ikävä kyllä suurimmasta osasta noita Tekesin sponsoroimia hankkeita ei ole mitään hyötyä kenellekään.

Noinhan sen pitääkin olla? Jos nuo hankkeet olisivat aina kaikille kannattavia, niin silloin ei olisi valtion tehtävä rahoittaa niitä, vaan homman voisi hoitaa markkinoilla. Kymmen hanketta saakin jäädä tappiolle, jos yksi tuottaa yhteiskunnalle riittävästi hyötyä.

[Elukka]

Noinhan sen pitääkin olla? Jos nuo hankkeet olisivat aina kaikille kannattavia, niin silloin ei olisi valtion tehtävä rahoittaa niitä, vaan homman voisi hoitaa markkinoilla. Kymmen hanketta saakin jäädä tappiolle, jos yksi tuottaa yhteiskunnalle riittävästi hyötyä.

Asiasta jossain määrin perillä olevan tahon mukaan tuo suhdeluku on paljon huonompi kuin 1/10.
Valtion rooli riskisijoittajana on sikäli hankala, että syntyvä tappio ei ole suoraan pois kenenkään liikevoitosta. Lisäksi valtionhallintoon on piintynyt kummallinen uskomus, että budjettiin kirjatut saatavat satavat mannan lailla suoraan taivaasta.

[sivustahuutaja]

Asiasta jossain määrin perillä olevan tahon mukaan tuo suhdeluku on paljon huonompi kuin 1/10.

Suhdelukuni oli vain esimerkki. Ei valtiolle ole merkitystä tuon suhteen suuruudella. Koko roskan kustannukset vs hyödyt ovat se ratkaiseva asia.

[prosessi]

Nyt et valitettavasti ole perillä spill overista. Spill over tarkoittaa, että yritys ja tätä kautta yritykseen sijoittavat eivät pysty pitämään isoa osaa tuotetusta hyödystä itsellään. Näin ollen sijoittajilla ei ole mitään intoa lisätä omien investointiensa määrää, vaikka se valtiosta olisikin toivottavaa.

Valitettavasti olen edelleen siitä perillä. Vilkaise vaikka viestejäni, joista tämä dialogi sai alkunsa. Pohdiskelin miten hölmösti sijoittajat sen "yleisen hyvän" näkökulmasta toimivat, ja arvelin, että itse sijoittajana päätyisin juuri riskisijoittajaksi. Täsmentää voisin vielä, että motiivini moiselle olisivat hyvinkin idealistiset, sen lisäksi että moinen olisi mielenkiintoisempaakin.

On hyvinkin surullista, että vapaat markkinavoimat olisivat se varmin keino maksimoida järkevät rahoituspäätökset, periaatteella 'tuhannesta idiootista ainakin muutama voi toimia fiksusti, mutta jos yksi idiootti tekee päätökset kaikkien noiden tuhannen puolesta, poistuvat ne vahingossakin tehdyt satunnaiset fiksut päätökset'. Mutta koska fiksuus ja idealismi harvemmin kulkevat käsi kädessä, ei tuota tule koskaan tapahtumaan riittävässä määrin.

En ihan ymmärrä heittoasi "Yritykset kyllä investoisivat, jos rahaa siihen löytyisi". Rahaa saa tänä päivänä varsin helposti, jos tuottopotentiaalin pystyy esittämään uskottavasti. Mihin yrityksiin ylipäätään viittaat? Aloittaviin, kasvaviin vai jo isompiin?

Viittaan lähinnä aloittaviin ja kasvaviin, koska ne jo isot ovat näkökulmastani jo mielenkiintoisuutensa menettäneitä. Rahaa kieltämättä saa helposti mainitsemallasi tavalla, mutta kun puhutaan jostain aivan uudesta, muuttuu tuottopotentiaalin uskottava esittäminen hyvinkin hankalaksi, jolloin usein juuri ne eniten spill over -kapasiteettia omaavat yritykset jäävät ilman rahaa.

Valtion riskinkantokyky on aivan toista luokkaa kuin yrityksillä. Valtiohan ei esim. vakuuta mitään, kun taas isotkin yritykset vakuuttavat.

Juuri tuo tekee valtiosta erittäin vaarallisen riskisijoittajan. Riskien arviointi on niin helppoa tehdä leväperäisesti, kun epäonnistumisista ei seuraa mitään konkreettista pahaa. Sen verran monessa Tekesin tilaamassa projektien loppuarvioinnissa olen ollut osallisena, että se pelleily suorastaan ahdistaa. Tekes on valtava rovio, jossa poltetaan rahaa minkä keritään. Puhumattakaan esim. Finnwell-ohjelmasta, jonka aihepiirin ei edes pitäisi kuulua Tekesille, ja jonka projekteja siellä ei osata arvioida senkään vertaa kuin teknologiaprojekteja. Silti siellä jaellaan iloisesti rahaa lähes kaikille pyytäjille.

[prosessi]

Asiasta jossain määrin perillä olevan tahon mukaan tuo suhdeluku on paljon huonompi kuin 1/10.

Suhdelukuni oli vain esimerkki. Ei valtiolle ole merkitystä tuon suhteen suuruudella. Koko roskan kustannukset vs hyödyt ovat se ratkaiseva asia.

Tai ainakin pitäisi olla.

[sivustahuutaja]

Valitettavasti olen edelleen siitä perillä. Vilkaise vaikka viestejäni, joista tämä dialogi sai alkunsa. Pohdiskelin miten hölmösti sijoittajat sen "yleisen hyvän" näkökulmasta toimivat, ja arvelin, että itse sijoittajana päätyisin juuri riskisijoittajaksi. Täsmentää voisin vielä, että motiivini moiselle olisivat hyvinkin idealistiset, sen lisäksi että moinen olisi mielenkiintoisempaakin.

Ei kukaan oikea sijoittaja uhraa rahojaan yleisen hyvän eteen. Rahojen uhraamista varten on keksitty hyväntekeväisyys. Sinun mielestäsi rahojen menettäminen voi olla fiksua, mutta omia rahojaan sijoittavat ovat toista mieltä.

[prosessi]

Ei kukaan oikea sijoittaja uhraa rahojaan yleisen hyvän eteen. Rahojen uhraamista varten on keksitty hyväntekeväisyys. Sinun mielestäsi rahojen menettäminen voi olla fiksua, mutta omia rahojaan sijoittavat ovat toista mieltä.

Ei niitä rahoja tarvitse uhrata, kunhan valitsee oikeat kohteet. Spill overiin asti yltävä yritys ei koskaan myöskään ole huono sijoitus. Sitä paitsi se minun isini, joka on sijoittanut sekä omiaan että muiden rahoja, on aina ollut sitä mieltä, että osa rahoista kannattaa menettää. Yksi pieleen mennyt sijoitus kun opettaa enemmän kuin sata onnistunutta, kunhan ei vain jää murehtimaan niitä rahoja, vaan sen sijaan yrittää ymmärtää miksi niin kävi.

[sivustahuutaja]

Ei niitä rahoja tarvitse uhrata, kunhan valitsee oikeat kohteet. Spill overiin asti yltävä yritys ei koskaan myöskään ole huono sijoitus. Sitä paitsi se minun isini, joka on sijoittanut sekä omiaan että muiden rahoja, on aina ollut sitä mieltä, että osa rahoista kannattaa menettää. Yksi pieleen mennyt sijoitus kun opettaa enemmän kuin sata onnistunutta, kunhan ei vain jää murehtimaan niitä rahoja, vaan sen sijaan yrittää ymmärtää miksi niin kävi.

Otetaan nyt sitten ihan esimerkki:

- Vaadittava investointi 100
- Tuotto-odotus 90 (90%:0, 10%: 900)
- Yhteiskunnan hyödyn odotusarvo, jota yritys ei pysty kaappamaan: 30

Millä ihmeen keinolla saat tuollaisesta skenaariosta sijoittajan kannalta positiivisen lopputuloksen? Et millään.

Valtio kuitenkin näkee tilanteessa mahdollisuuden kohottaa yhteiskunnan hyvinvointia ja antaa firmalle lainan, jota ei tarvitse maksaa takaisin, jos hanke epäonnistuu. Lainan kooksi pistetään 20. Katsotanpa kuinka sijoittajan tilanne muuttuu:

- Vaadittava investointi 80 (puuttuva 20 saadaan valtiolta lainaan)
- Tuotto-odotus 88 (90%:0, 10%: 900-20 laina: 880)
- Yhteiskunnan hyöty: 14 (odotusarvo 30 - takaisin maksamatta jäävä laina 90% x 20 + takaisin maksettava laina 10% x 20)

Nyt sijoittaja näkee hankkeen odotusarvon kannattavana ja sijoittaa. Myös yhteiskunta hyötyy, vaikka valtio keskimäärin menettääkin rahaa lainoissa.

Sinä et missään vaiheessa näytä puhuneen spill over ilmiön tukemisesa, vaan ihan yksinkertaisesta portfolion hallinnasta, jossa jokaisella sijoituksella on korkeasta riskitasosta huolimatta positiivinen odotusarvo. Valtion ei pitäisi missään oloissa tukea hankkeita, joiden odotusarvo on positiivinen, koska sijoittajat voivat hallita näiden hankkeiden riskiä hajauttamalla.

[prosessi]

Sinä et missään vaiheessa näytä puhuneen spill over ilmiön tukemisesa, vaan ihan yksinkertaisesta portfolion hallinnasta, jossa jokaisella sijoituksella on korkeasta riskitasosta huolimatta positiivinen odotusarvo. Valtion ei pitäisi missään oloissa tukea hankkeita, joiden odotusarvo on positiivinen, koska sijoittajat voivat hallita näiden hankkeiden riskiä hajauttamalla.

Ok, nyt sisäistin mitä sinä ajoit takaa. Olemme kieltämättä puhuneet aidoista ja seipäistä. Eli minun henk.koht. ongelmani on, että olen nähnyt liian hyvin mitä tuollaisesta tukemisesta seuraa, minkä seurauksena minun on hyvin vaikeata nähdä sitä positiivisena toimintamallina.

Siitä olen samaa mieltä, ettei valtion tarvitsisi sekaantua mitenkään niihin hankkeisiin, joissa odotusarvo on hyvin selkeästi positiivinen, mutta sitten ovat kaikki ne hankkeet, joissa odotusarvo on helppoa osoittaa positiiviseksi teoriassa, mutta koska mistään vastaavasta ei vielä ole käytännön kokemusta, eivät sijoittajat kuitenkaan uskalla lähteä leikkiin mukaan. Nämä hankkeet jäävät nykyisellään täysin tyhjän päälle, koska valtionkin tukimuodot kohdistetaan vain tuttuihin toimintatapoihin, joiden odotusarvo vain on selkeästi niitä tukea tarvitsemattomia heikompi. Lopputuloksena tuosta ei voi olla muuta kuin suuri määrä epäonnistuneita hankkeita, ja tietenkin rahoituksen puutteesta johtuen toteuttamatta jäävien loistavien ideoiden kaatopaikka.

[sivustahuutaja]

...mutta sitten ovat kaikki ne hankkeet, joissa odotusarvo on helppoa osoittaa positiiviseksi teoriassa, mutta koska mistään vastaavasta ei vielä ole käytännön kokemusta, eivät sijoittajat kuitenkaan uskalla lähteä leikkiin mukaan. Nämä hankkeet jäävät nykyisellään täysin tyhjän päälle...

Sitten ne jäävät tyhjän päälle. Markkinat pystyvät tarjoamaan vain parhaan mahdollisen ratkaisun, eivät täydellistä ratkaisua.

[prosessi]

...mutta sitten ovat kaikki ne hankkeet, joissa odotusarvo on helppoa osoittaa positiiviseksi teoriassa, mutta koska mistään vastaavasta ei vielä ole käytännön kokemusta, eivät sijoittajat kuitenkaan uskalla lähteä leikkiin mukaan. Nämä hankkeet jäävät nykyisellään täysin tyhjän päälle...

Sitten ne jäävät tyhjän päälle. Markkinat pystyvät tarjoamaan vain parhaan mahdollisen ratkaisun, eivät täydellistä ratkaisua.

Nykyinen ei kuitenkaan ole lähelläkään parasta mahdollista, täydellisestä nyt puhumattakaan. Nykytilanteen hyväksyminen on taantumisen alku.

[sivustahuutaja]

Nykyinen ei kuitenkaan ole lähelläkään parasta mahdollista, täydellisestä nyt puhumattakaan. Nykytilanteen hyväksyminen on taantumisen alku.

Jos markkinat eivät pysty parempaan ratkaisuun ongelmassa, joka voidaan parhaiten ratkaista markkinoilla, niin en tiedä mitään muutakaan keinoa. Sen me tiedämme, että esim. valtio tai kaiken maailman komiteat ovat todella surkeita leikkimään markkinoilla.

Informaation lisääminen ja lakien virittäminen mahdollisimman monipuolisia rahoitusinstrumenttejä tukevaksi voisivat auttaa. Mutta toisaalta nuo alueet toimivat jo nyt varsin hyvin.

Pohdintaa auttaisi, jos heittäisit esimerkin tilanteesta, jossa nykytilanne on mielestäsi heikko?

[prosessi]

Nykyinen ei kuitenkaan ole lähelläkään parasta mahdollista, täydellisestä nyt puhumattakaan. Nykytilanteen hyväksyminen on taantumisen alku.

Jos markkinat eivät pysty parempaan ratkaisuun ongelmassa, joka voidaan parhaiten ratkaista markkinoilla, niin en tiedä mitään muutakaan keinoa. Sen me tiedämme, että esim. valtio tai kaiken maailman komiteat ovat todella surkeita leikkimään markkinoilla.

Minä lähtisin liikkeelle nykyisten tukimuotojen myöntämisperusteiden uudistamisesta, sillä aivan varmasti niitä ei olla aikeissa ainakaan lakkauttaa, joten edes niiden rahojen järkevämpi ohjailu muuttaisi paljon.

Informaation lisääminen ja lakien virittäminen mahdollisimman monipuolisia rahoitusinstrumenttejä tukevaksi voisivat auttaa. Mutta toisaalta nuo alueet toimivat jo nyt varsin hyvin.

Kysymys kuuluukin, voisiko eri tahoja lakien avulla esimerkiksi pakottaa yhteistyöhön? Esimerkiksi valtion tukia ei saisi myöntää ilman suoria kontakteja muihinkin rahoittajiin, jolloin hankkeiden kokonaistilanne selkenisi huomattavasti, puhumattakaan siitä, että ihan sitä perusosaamistakin siirtyisi aidosti markkinoihin perehtyneiltä tahoilta myös sinne virkamiespuolelle. Käytännössähän valtion puolella se suurin ongelma on asiantuntemuksen puute, kun jokaisella alalla kuitenkin on ne omat kommervenkkinsä, ja valtion sitten pitäisi tuntea ne kaikki, mikä on käytännössä mahdotonta.

Pohdintaa auttaisi, jos heittäisit esimerkin tilanteesta, jossa nykytilanne on mielestäsi heikko?

Menee hankalaksi, kun en oikein osaa vetää rajaa sille, missä kohden astun salassapitosopimusten rajojen yli, ja toisaalta jokin kovin yleisluontoinen kuvaus tilanteista ilman minkäänlaisia konkreettisia esimerkkejä tuskin auttaisi.

[sivustahuutaja]

Minä lähtisin liikkeelle nykyisten tukimuotojen myöntämisperusteiden uudistamisesta, sillä aivan varmasti niitä ei olla aikeissa ainakaan lakkauttaa, joten edes niiden rahojen järkevämpi ohjailu muuttaisi paljon.

Mikä nykyisissä myöntämisperusteissa sitten on pielessä?

[prosessi]

Minä lähtisin liikkeelle nykyisten tukimuotojen myöntämisperusteiden uudistamisesta, sillä aivan varmasti niitä ei olla aikeissa ainakaan lakkauttaa, joten edes niiden rahojen järkevämpi ohjailu muuttaisi paljon.

Mikä nykyisissä myöntämisperusteissa sitten on pielessä?

Tuota, tämä alkaa mennä jo niin syvältäluotaavaksi, että teksti ei ensinnäkään soveltuisi keskustelupalstalle, puhumattakaan siitä, että kyseessä olisi ilmainen työ. Lisäksi tarvitsisin kasan materiaalia töistä tänne kotiin, jonka pohjalta lähteä perustelemaan tuota tarkemmin ja suunnittelemaan niitä parannuksia, eivätkä ne välttämättä töissä tajuaisi jos kävisin ryöstämässä sieltä pari kansiota äitiyslomakäyttöön. "No, kun pitäisi vastata yhteen kysymykseen yhdellä keskustelupalstalla..."

Eipä sinänsä, jostain kumman syystä on alkanut tuntua, että tämä äitiysloma taitaa päättyä etuajassa ja tulen tekemään töitä kotona, sillä pää ei tunnu kestävän tyhjäkäyntiä. Ja minä kun vielä keväällä luulin, että olin onnekas päästessäni pakoon Finnwelliä äitiyslomalle.