Miten suhtaudut kirjojen lukemattomuuteen?

[Homeboy65]

Minulla on 38 v. tuttava, joka on käynyt vain peruskoulun ja työskentelee huoltomiehenä. Hän ei ole elämänsä aikana lukenut yhtään kirjaa. En silti osaa pitää häntä mitenkään tyhmänä - enemmänkin käytännön ihmisenä, jota pintasivistys ja kylttyyri ei kiinnosta.

[sivustahuutaja]

Lukemattomuus soittaa kyllä hälytyskelloja. Ei kovin kovaa, mutta kuitenkin. Tämän jälkeen voi ryhtyä etsimään muita huolestuttavia merkkejä. Jos huolestuttavia merkkejä kertyy useampia ja positiivisia ei tunnu löytyvän, niin voi aivan huoletta luokitella ihmisen tylsäksi.

Deittailuaikoina kehitin nopean pika-arviointimenetelmän, joka tuntui pitävän hyvin paikkansa. Todella kiinnostavan ihmisen pitää skorata kaikki kolme:
1. Henkisyydestä nautiskelu: taiteet ym.
2. Fyysisyydestä nautiskelu: ruoka, juoma, liikkuminen, jne.
3. Itsensä määrätietoinen kehittäminen

Kaksi kolmesta saavuttavat ovat usein ihan jees juttuseuraa, ei sen enempää:

1+2 = määränpäätön hörhö, kiinnostavin 'vajakki'
1+3 = älykkö askeetti, usein erakko
2+3 = suorittava kone, Kauppalehden kansikuvapoika/tyttö

Yhden tai vähemmän skoraavat ovat niin tylsiä tapauksia, että heidän seuransa ei kiinnosta missään muodossa.

[Aito_Johanna]

sivustahuutaja, erittäin hyvin tiivistetty! Rupean käyttämään tuota.

[SnapaHead]

Lukemattomuus soittaa kyllä hälytyskelloja. Ei kovin kovaa, mutta kuitenkin. Tämän jälkeen voi ryhtyä etsimään muita huolestuttavia merkkejä. Jos huolestuttavia merkkejä kertyy useampia ja positiivisia ei tunnu löytyvän, niin voi aivan huoletta luokitella ihmisen tylsäksi.

Deittailuaikoina kehitin nopean pika-arviointimenetelmän, joka tuntui pitävän hyvin paikkansa. Todella kiinnostavan ihmisen pitää skorata kaikki kolme:
1. Henkisyydestä nautiskelu: taiteet ym.
2. Fyysisyydestä nautiskelu: ruoka, juoma, liikkuminen, jne.
3. Itsensä määrätietoinen kehittäminen

Kaksi kolmesta saavuttavat ovat usein ihan jees juttuseuraa, ei sen enempää:

1+2 = määränpäätön hörhö, kiinnostavin 'vajakki'
1+3 = älykkö askeetti, usein erakko
2+3 = suorittava kone, Kauppalehden kansikuvapoika/tyttö

Yhden tai vähemmän skoraavat ovat niin tylsiä tapauksia, että heidän seuransa ei kiinnosta missään muodossa.

Sivustahuutaja, erittäin yhtä vajaapumppu kuin aina ennenkin. Laitoit henkisyydestä nautiskelun, ruo'an, juoman ja liikkumisen erilleen itsensä määrätietoisesta kehittämisestä...? Toimii kai vai ei tai Seppo Hovi? Mikä on se määrä joka pitää tietää jotta itseään sillä rakentaa... Bumtsibum. Olet sä ehkä kerran heittänyt jotakin vedenpitävää. Tai et oikeastaan, mutta lotto kannattaa; kyllä se vielä sinnekin iskee!

[sivustahuutaja]

Sivustahuutaja, erittäin yhtä vajaapmppu kuin aina ennenkin. Laitoit henkisyydestä nautiskelun, ruo'an, juoman ja liikkumisen erilleen itsensä määrätietoisesta kehittämisestä...?

Kyllä. Pelkkä nautinnossa lilluminen harvemmin vie ihmistä eteenpäin. Itse asiassa pelkällä nautiskelulla voi olla jopa degeneroiva vaikutus.

Pitää muistaa, että tuo luokittelu on omiin tarpeisiini tehty ja näin ollen epätäydellisenäkin minulle riittävä. Kattavamman luokittelun voi printata SFS:n sivuilta.

[Hebuli]

.

Järjestelmäsi kumppanin potentiaalin arvioimiseen vaikuttaa kyllä loogiselta ja systemaattiselta, mutta jotenkin kaavoihin kangistuneelta. Minua huvittu sanamuoto "...niin voi aivan huoletta luokitella ihmisen tylsäksi". Esittämäsi scoretuslistan mukaisesti? Itse arvioin ihmisen tylsyyden ihan vain mutu-tuntumalla hänen... tylsyytensä perusteella, en listaamalla hänen plussat ja miinuksensa ja katsomalla jäädäänkä niiden suhteen pinnan yläpuolelle. Ja "tylsyys" on tietenkin erittäin subjektiivinen asia, toiselle tylsältä vaikuttava henkilö voi toiselle olla todella jännä.

EDIT: Esimerkki tylsyyden osatekijästä mitä mainitsemasi osatekijät eivät mielestäni ainakaan kovin suoraan indikoi: huumorintajuttomuus.

[Gattaca]

Kaikki on suhteellista ja mikkään ei ole oikeasti mittään, mutta silti luokittelisin kirjoja lukemattoman ihmisen tyypiksi, joka ei ole mistään todella kiinnostunut. Ja minun näkökulmastani tylsimykseksi. Nimittäin jos mikä vaan asia kiinnostaa, siitä luulisi haluavan myös lukea. Esim. Bedlaminkin luulisi haluavan lukea vaikkapa muusikoiden elämästä??

Poikkeuksiakin on.
Esimerkiksi kesäpaikan naapurissa 85-vuotias eukko, joka ei kuulemma koskaan lue kirjoja. Ja on silti terävämpi kuin monet yliopistoprofessorit. Mistä mummo lienee tietonsa saanut? Lehdistä?

Krhhmm...
Toivottavasti ketjusta puhutaan muidenkin kirjojen kuin korkeatasoisen kaunokirjallisuuden lukemisesta? Nimittäin siinä olen heikoilla. Viimeisin lukemani romaani taisi olla Clive Cusslerin "Atlantis" Sitä ennen joku sci-fi. Klassikoitakin olen lukenut, mutta tunnen alemmuudentuntoa ihmisiin, jotka vaahtoavat vaikka venäläisten klassikoiden erinomaisuudesta.

Enemmän minulla menee tietokirjoja. Tiedettä, tekniikkaa, luontoa, eläimiä, historiaa, filosofiaa. Tosin minua ei voi pahemmin loukata kuin SikaMika taannoin, joka sanoi että yksityisfilosofointini on kirjoista opittua ja sillä keikailua. No ei saatana! Vaikutteita sieltä täältä ehkä ja hyvin kriittisesti. Katson paremminkin niinpäin, että kuka kirjoittaja olisi samanmielinen kuin minä eikä päinvastoin.

Asia mitä kummeksun:
Olen käynyt monessakin ihan fiksunoloisten ihmisten kodissa... ja heidän hyllyssään EI OLE KIRJOJA juuri yhtään! Ehkä lainaavat kirjastosta, mutta lainakirjojakin näkyy monissa kodeissa tosi vähän jos ollenkaan.

Kysynkin, miten on FYYSISESTI MAHDOLLISTA, että ihmisellä ei ole omia kirjoja?? Minulle niitä on myönnän kertynyt kirjastonhoitajaäitini myötä poistettuina. Mutta myös mm. suvulta perintöinä. Eikö useimpien ihmisten sukulaisetkaan ole koskaan omistaneet kirjoja? Amisduunareita kaikki? ja sitten totta kai olen ostellut alennusmyynneistä, divareista tai muuten halvalla omia kirjoja kiinnostavista aiheista. Tähän ikään on kertynyt aivan hirveesti kirjoja. Aikakauslehdistä nyt puhumattakaan.

Joten miten selittyvät tyhjät kirjahyllyt? Kiinnostipa sitten ydinsota tai puutarhanhoito, luulisi ihmisten hankkivan myös kirjoja kiinnostuksenaiheistaan? Vai eikö ne asiat oikeasti kiinnostakaan? Netti on joo nykyään, mutta silti kirjoista löytyy paljon asiaa jota ei netistä saa.

Toki täyden hyödyn saanti netistä ja kirjoistakin edellyttää auttavaa englannin lukutaitoa.
Jatkojurnutuksen voisin tehdä siitä, että nykyihminen, joka ei osaa edes lukea englantia, ei taida hänkään olla oikeasti kiinnostunut mistään? Nimittäin kiinnostipa mikä asia vaan, siitä haluaa lukea. Ja huomaa pian, että aiheesta kuin aiheesta suurin osa tiedosta on englanniksi. Ja kyllä sitä sitten oppii lukemaan ohi koulutason.

[Herra Manala]

Hahhahhoh. Huvittava ketju. Kuulkaas nyt pissaliisat, asia on sillä tavalla, että jopa Kity 2.0:ssa on enemmän elämänkatsomusta kuin tyypillisessä viihdekirjallisuudessa. Ärrän harlekiinialtaan läpikahlanneet tulevat tänne syyttelemään ihmisiä alhaisista älykkyysosamääristä sekä sivistymättömyydestä. Keskusteluakaan saatana ei suhteessa synny, ellei ole uusin regina ulkoluvussa. Mutta voihan sitä aina nussia. Panna kuin barbaraa. Vähän niinkuin naisen unelmissa.

Voiko ihmisen yleissivistystä enää kapea-alaisemmin tuijottaa, kuin kirjallisuuden nojalla, mainitsematta edes kirjallisuuden alaa? Ristiriitaisen kuuloista, tiedän, mutta miettikääs nyt hetki itse. Jos on valmis väittämään, että kirjallisuus (ihan mikä tahansa) luo jonkinnäköisen sivistymisen, viisastumisen tahi älykkääksi kasvamisen pohjan, paistaa mielipiteestä läpi noi 200 prosenttinen nousukkuus ja pyrkyrimäisyys. Kummallista miten aina löytyykin ihmisiä, jotka kuvittelevat, että haluttavammaksi, paremmaksi, säteilevämmäksi ja fiksummaksi ihmisiksi tullaan kun a) luetaan kirjoja b) kuunnellaan klassista musiikkia ja c) käydään oopperassa.

Sivistymättömyys varsin monialaista tapasääntöjen ymmärtämättömyyttä, tiedottomuutta, henkistä velttoutta sekä nuppinsa käytön laiskuutta. Yleinen lukemattomuus ja ajattelemattomuus alkaisi olla jo lähempänä, mutta kirjojen lukemiseen asian rajaaminen on jo silkkaa hulluutta. Väitän esimerkiksi, että ihminen joka on kiinnostunut erilaisista dokumenteista, tieteellisistä artikkeleista, psykologiasta, historiasta, uutisista etc. on todennäköisesti kirjaakaan lukematta valovuoden sivistyneempi kuin kuin kaunoa/draamaa tosissaan lukevat "kirjallisuuden harrastajat". Kirjat eivät ole ainakaan mikään todiste ajattelukyvystä, ennemmin sen puutteesta ja tarpeesta konsumoida ainoastaan valmiiksi pureskeltua nötköttiä. Geneerinen kirjallisuus tieteenhaarana tarkasteltuna on ehkä suurinta turhuutta, puuppaa ja muka-ylevää sontakikkaretta mitä on olemassa. Menee luokkaan "kiinnostaa, toki kiinnostaa, kerro ihmeessä lisää" kenen tahansa täysjärkisen ja oikeasti tiedonjanoisen ihmisen mielestä.

Nörtit ja wanna-biit lukee kirjoja. Vaikka väkisin. Jos siis tuntuu siltä ettei synkkaa kuin kirjallisuutta vahvasti harrastavien kanssa, on todennäköisin selitys sille silkka nörtismi, tyhmyys sekä mahdollisesti niihin liittyvät sosiaaliset ongelmat. Suurinta sivistymättömyyttä on kuvitella kirjallisuuden olevan nykyaikana päämääräinen lähde sivistyneisyydelle.

PS. En maininnut missään kohtaa etten harrasta kirjallisuutta, vaikka yksioikoisimmat toki ajattelivat tämän olevan vain sivistymättömän ja ei-lukeneen purkaus viisaita ja sivistyneitä, tosifiksuja ihmisiä kohtaan.

[Tix]

Provotuubaa

Tulihan se sieltä. Nörtismi. Valitettavasti vain on niin, että miltei kaikki syvemmälle menevä tieto on kirjoissa. Jos tyytyy pintaraapaisuihin, selviää toki lukematta kirjoja vaikka koko ikänsä. Oli aika paljon suurempi kokemus lukea Stalingrad -kirja kuin katsoa Stalingrad -elokuva, ja epäilisin että tietopohja on sen jälkeen parempi.

Ja näkemykseni mukaan on myös niin, että kaikista viihteen muodoista kirjallisuus on myös kaikkein vähiten "valmiiksi pureskeltua nötköttiä" - kirjaa lukiessa eläytyäkseen täytyy osata kuvitella paitsi hahmojen ajatukset, motiivit ja tunteet, myös paikka, aika ja tavat. Mikään muu mediamuoto kuin kirjoitettu teksti ei jätä vastaanottajan aivoille niin paljon mahdollisuuksia mielikuvituksen ja luovuuden käyttöön.

Itse en ainakaan ole syyttänyt ketään älykkyysosamääristä tai sivistymättömyydestä. Sanoin vain, ettei minulla olisi juuri mitään keskusteltavaa/yhteistä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei lue lainkaan kirjoja. Virke "suurinta sivistymättömyyttä on kuvitella kirjallisuuden olevan nykyaikana päämääräinen lähde sivistyneisyydelle" on ehkä tyhmintä mitä olen koskaan kirjoituksistasi lukenut, ja se on paljon se.

Nyt minä lähden Turkuun.

[Impi]

Olen itse ollut aina kiinnostunut erityisesti historiallisista romaaneista, esimerkiksi juuri waltarin tyyppisestä kuvailusta, joka auttaa lukijaa samaistumaan siihen maailmaan, josta kirjailija puhuu. Ei siis mikään yllätys, että opinnoissakin olen keskittynyt eniten historiaan ja saanut siitä parhaita arvosanoja.

Olin jotensakin melkeinpä sydämistynyt, kun mies sanoi, ettei sitä kiinnosta lukeminen. Yritin kaivaa esimerkkejä niistä asioista, mitkä mulle on kolahtaneet, tyyliin "eikö kiinnosta egypti, eikö kiinnosta antiikin tarut, eikö kiinnosta keskiajan mystiikka..?" Eivätkä kiinnostaneet.

No, tätä asiaa sitten ensishokin jälkeen mietittyäni tulin siihen tulokseen, että paskaaks siitä sitte.

Mies seuraa uutisia, minä en. Mies osaa laittaa erivärisiä johtoja telkkariin, ja minä en. Ja sen järki leikkaa vähintään yhtä nopsaan kuin omani. Jos se ei tietäisikään edes murto-osaa niistä asioista mitä minä, niin eipä se meidän arjen tasapainoa kaada.

Ja tajusin myös itse olevani ihan yhtä yksipuolinen kuin sekin, koska tottakai jokainen ihminen omaksuu tietoa siitä alueesta, mistä on kiinnostunut. Ei se mulle mitään erityistä gloriaa tuota, jos satun muistamaan miten rutto kulkeutui eurooppaan, tahi miten gregorianus suuri mullisti kirkon organisaation. Olen monissa muissa alueissa välinpitämätön ja tietämätön, enkä voi edes siihen itse vaikuttaa.

[bedlam]

Esim. Bedlaminkin luulisi haluavan lukea vaikkapa muusikoiden elämästä??

Luen hitosti musiikkialan lehtiä ja hankin haluamani informaation sitä kautta. Samoin kuin elokuva-alan erikoislehtiä on kaappiin muutama kilo kertynyt.

Muistin juuri, että olenhan vähän ajan sisään ostanut pari Dave McKeanin taidetta esittelevää kirjaa, mutta eihän niitä varmaan "oikeiksi" kirjoiksi lasketa, kun kuvista pääasiassa koostuvat.

[Herra Manala]

Ärrän harlekiinialtaan läpikahlanneet tulevat tänne syyttelemään ihmisiä alhaisista älykkyysosamääristä sekä sivistymättömyydestä.

Itse en ainakaan ole syyttänyt ketään älykkyysosamääristä tai sivistymättömyydestä.

Miksi katsot tässä kohtaa tarpeelliseksi puolustella itseäsi? Olet siis lukenut ärrän harlekiinialtaan läpi?

Virke "suurinta sivistymättömyyttä on kuvitella kirjallisuuden olevan nykyaikana päämääräinen lähde sivistyneisyydelle" on ehkä tyhmintä mitä olen koskaan kirjoituksistasi lukenut, ja se on paljon se.

En yhtään epäile etteikö se sinun mielestäsi olisi. En epäile sitäkään, ettetkö sinä pitäisi myös huolta riittävistä klassisen musiikin sekä operettipohjaisten näytelmien annoksista.

[Tix]

Miksi katsot tässä kohtaa tarpeelliseksi puolustella itseäsi? Olet siis lukenut ärrän harlekiinialtaan läpi?

Sinä tunnut niputtavan minut samaan sarjaan virkeissäsi "Nörtit ja wanna-biit lukee kirjoja. Vaikka väkisin. Jos siis tuntuu siltä ettei synkkaa kuin kirjallisuutta vahvasti harrastavien kanssa, on todennäköisin selitys sille silkka nörtismi, tyhmyys sekä mahdollisesti niihin liittyvät sosiaaliset ongelmat."

En yhtään epäile etteikö se sinun mielestäsi olisi. En epäile sitäkään, ettetkö sinä pitäisi myös huolta riittävistä klassisen musiikin sekä operettipohjaisten näytelmien annoksista.

Olisipa outoa jos epäilisit mielipidettäni sisällöltään toisenlaiseksi kuin itse sen juuri ilmaisin. Oliko tuo sisällötön ensimmäinen virke jokin osoitus sivistyksestäsi? Kykenet ymmärtämään luetun, vaikket olekaan nörtti ja wanna-bii? Jälkimmäisen virkeen vihjettä en edes yritä ymmärtää, mutta se on varmaan nörtismistä, tyhmyydestä ja niihin mahdollisesti liittyvistä sosiaalisista ongelmista johtuva oma ongelmani.

[Hebuli]

Joten miten selittyvät tyhjät kirjahyllyt? Kiinnostipa sitten ydinsota tai puutarhanhoito, luulisi ihmisten hankkivan myös kirjoja kiinnostuksenaiheistaan? Vai eikö ne asiat oikeasti kiinnostakaan? Netti on joo nykyään, mutta silti kirjoista löytyy paljon asiaa jota ei netistä saa.

Kerro yksikin aihepiiri, niin googletan sen sinulle.

Mielestäni tiedonkeruussa ja -haussa kirjojen merkitys on vieläkin vähäisempi kuin viihteessä. Toki on aihealueita jotka pysyvät jokseenkin muuttumattomina (esim. kaukaisempi historia), mutta useimmista aiheista löytyy ajankohtaisempaa tietoa esim. alan lehdistä tai vaikka siitä parjatusta netistä. Nykyään netistä alkaa löytää jopa uskottavaa ja relevanttia tietoa, vaikka paljon on edelleen pelkkää paskaakin. No, toisaalta myydäänhän kirjakaupoissakin esim. astrologiaankin kritiikittömästi suhtautuvia kirjoja, joten...

En näe erityistä yhtymäkohtaa henkilöillä jotka lukevat viihde- tai kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta lukevat. Syyt ovat niin erilaiset. Jos kerran tietokirjallisuuden lukeminen katsotaan relevantiksi tässä keskustelussa, niin okei, olen viime aikoina lukenut esim. "Software Testing: A guide to the TMap(tm) approach"-opusta. Se on saanut minut ajattelemaan ja luonut mieleeni villejä mielikuvia TMap-testausmetodin ihmeellisestä maailmasta, ah! Kotoa löytyy myös esim. shiatsu-hierontaopas ja akvaarioita käsittelevä opus, vaikka viimeksi olen omistanut akvaarion pikkulapsena (ja oletan että kyseisen kirjan tiedot ovat monilta osin vanhentuneet).

Lasketko lukeviksi ihmisiksi myös ihmiset jotka hankkivat tietoa lehdistä tai netistä?

[Tix]

Lasketko lukeviksi ihmisiksi myös ihmiset jotka hankkivat tietoa lehdistä tai netistä?

Kirjan ja lehden käsite on tietysti häilyväinen, jotkut nidotut lehdet, esim. tietellisten artikkelien kokoelmat muistuttavat kovasti kirjaa (vain kirjan sisältörakenne uupuu) ja voihan sama teksti tietysti olla julkaistu sekä painettuna että elekronisena versiona. Tieteellisten lehti/nettiartikkelien ymmärtäminen vaatii kuitenkin yleensä ko. alan perustiedot, joiden saavuttaminen ilman kirjallisuuden hyväksi käyttämistä on vaikeaa ja hidasta.

Aika suuri osa netissä olevasta tiedosta on tietopankeissa, joihin ei ole yleensä suoraa pääsyä. Esim. sellaista oikeustieteellistä tietoa, jota työssäni tarvitsen, ei löydy kuin kirjoista ja palvelimista, joilla alan artikkeleita on koottu elektronisessa muodossa. Vaihtelee melko lailla alakohtaisesti, miten syvälle menevää tietoa netistä löytyy. Esim. ohjelmoinnista löytyy varmasti vaikka mitä.

[Hebuli]

Ja näkemykseni mukaan on myös niin, että kaikista viihteen muodoista kirjallisuus on myös kaikkein vähiten "valmiiksi pureskeltua nötköttiä" - kirjaa lukiessa eläytyäkseen täytyy osata kuvitella paitsi hahmojen ajatukset, motiivit ja tunteet, myös paikka, aika ja tavat.

Ei ihan. Kirjassa kyllä joutuu synnyttämään päässään kirjan kuvauksen perusteella (tai ilman, jos kuvausta ei ole) esim. henkilöiden tai paikkojen ulkonäön ja olemuksen. Toisaalta taas henkilöiden ajatukset, motiivit ja tunteet kirjat pystyvät selittämään ja yleensä selittävätkin erittäin tarkasti. Jos katson elokuvaa, näet että näyttelijä kurtistaa otsaansa ja mutristaa suutaan (ja joudut kuvittelemaan tämän perusteella mitä hänen mielessään liikkuu), kun taas kirjassa saatetaan samassa kohdassa kertoa puolen sivun verran mitä henkilön päässä liikkuu juuri sillä hetkellä. Tosin, periaatteessa elokuvakin pystyy tuohon, esim. Dogville. Siinä käytettiin apuna tarinankertojaa.

Mikään muu mediamuoto kuin kirjoitettu teksti ei jätä vastaanottajan aivoille niin paljon mahdollisuuksia mielikuvituksen ja luovuuden käyttöön.

Visualisoinnin osalta, kyllä. Mielestäni ei muuten.

Itse en ainakaan ole syyttänyt ketään älykkyysosamääristä tai sivistymättömyydestä. Sanoin vain, ettei minulla olisi juuri mitään keskusteltavaa/yhteistä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei lue lainkaan kirjoja.

Haluatko keskustella kanssani sivistyneesti TMap-testauksesta tai akvaarionhoidosta?

[Tix]

Ei ihan. Kirjassa kyllä joutuu synnyttämään päässään kirjan kuvauksen perusteella (tai ilman, jos kuvausta ei ole) esim. henkilöiden tai paikkojen ulkonäön ja olemuksen. Toisaalta taas henkilöiden ajatukset, motiivit ja tunteet kirjat pystyvät selittämään ja yleensä selittävätkin erittäin tarkasti. Jos katson elokuvaa, näet että näyttelijä kurtistaa otsaansa ja mutristaa suutaan (ja joudut kuvittelemaan tämän perusteella mitä hänen mielessään liikkuu), kun taas kirjassa saatetaan samassa kohdassa kertoa puolen sivun verran mitä henkilön päässä liikkuu juuri sillä hetkellä. Tosin, periaatteessa elokuvakin pystyy tuohon, esim. Dogville. Siinä käytettiin apuna tarinankertojaa.

Omalla kohdallani kirjoja jotka ovat imaisseet mukaansa, saaneet pohtimaan tai avanneet itselle uusia näkökulmia on vaikka kuinka. Elokuvista en voi sanoa samaa. Suurimassa osassa elokuvia näyttelijöiden ilmeet ja eleet ovat liian paljonpuhuvia, suorastaan yliammuttuja - koska ei ole dialogia, tunteet pitää esittää ulospäin voimakkaasti, yksinkertaistettuina, kaiken aikaa esillä. On tietysti kirjoja, jotka kuvailevat sanatarkasti kaiken, mutta enemmän on elokuvia, joissa kaikki on valmiiksi pureskeltua.

Visualisoinnin osalta, kyllä. Mielestäni ei muuten.

Miltei kaikki se mitä kutsumme ajatuksiksi ovat joidenkin melko yleisesti hyväksyttyjen teorioiden mukaan kuvia. Jos kuvista suurin osa on muodostettu valmiiksi, eikö se tarkoita silloin sitä, että itse aivojen työstä suurin osa on "valmiiksi pureskeltua"? Mielestäni on melkoinen ero siihen, jos otetaan vain vastaan verkkokalvolle välitetty visuaalinen informaatio ja kuullaan ääniraita verrattuna siihen, että kaikista omien aistien ja kokemusten ja muistojen summasta maalataan mielikuva jostain tilanteesta kaikkine yksityiskohtineen.

Jos kirjailija kuvaisi kaikki ne asiat joita elokuvassa tuodaan valmiiksi laadittuna esille, yhden huoneen kuvaaminen veisi 100 sivua. Yhtä lailla kirjailija voi sivussa kertoa niin paljon asioita, jotka lukija pystyy kuvittelemaan yksityiskohtaisesti, että kaiken sen tarkkaan kuvailemiseen menisi elokuvalta 100 tuntia.

Tavallaan en pidäkään hyvistä kirjoista tehtyjen elokuvien katsomisesta, koska se tahtoo lukittaa ajatukset siitä, millainen jokin paikka tai hahmo on, kun se siihen asti on ollut mielikuvituksen temmellyskenttää.

Haluatko keskustella kanssani sivistyneesti TMap-testauksesta tai akvaarionhoidosta?

En. Huomaa, että vastakkaisjohtopäätöstä siitä, että minulla olisi jotain yhteistä kaikkien ja kaikenlaisia kirjoja lukevien kanssa, ei voi alkuperäisestä teesistäni tehdä. Toistaiseksi kaikki ne ihmiset, joiden kanssa minulla on ollut paljon yhteistä, ovat pitäneet lukemisesta. Se on siis empiirinen kokemukseni.

[Gattaca]

ah! Kotoa löytyy myös esim. shiatsu-hierontaopas ja akvaarioita käsittelevä opus, vaikka viimeksi olen omistanut akvaarion pikkulapsena (ja oletan että kyseisen kirjan tiedot ovat monilta osin vanhentuneet).

Löytyy myös "esim"? Ettei olisi kaikki tuossa? Surkeeta.
Eikö keltään kuolleelta mummolta jäänyt edes Raamattua ja Kalevalaa? No ne on varmasti netissäkin.

Lasketko lukeviksi ihmisiksi myös ihmiset jotka hankkivat tietoa lehdistä tai netistä?

Totta kai.
Kirjat, lehdet ja sähköinen media ovat samanarvoisia.

Kerro yksikin aihepiiri, niin googletan sen sinulle.

Haha!
Noinko helpoksi luulet?
Tietysti etsin itsekin koko ajan tietoa netistäkin. Ja ajankohtaisin tieto todella on erikoisaikakauslehdissä. Mutta netti tuli muistaakseni Suomessa laajempaan käyttöön joskus 1996. Oletko niin äsken syntynyt, että ennen sitä et osannut lukea? No ehkä olet.

Mitä en netistä helpolla löydä, ovat tietyt uudemmat klassikkoteokset. Jo tekijänoikeudellisista syistä. Kirjastoistakaan niitä ei helposti saa, sittenkin vanhoja painoksia. Ja minulle on arvokasta, että ne ovat AINA saatavillani. Edit: Ja minulle on arvokasta myös, että omistan näitä konkreettisina, fyysisinä esineinä, en vain käytä lainakirjoina tai katoavina nettisivuina. Nettisivujakin toki talletan ja printtaan.

Ja ero mainitsemiisi googletettaviin "aihepiireihin" on siinä, että suurin osa näistä on kunkin alan päägurujen omaa alkuperäistä tekstiä, ei sirpaloitunutta peruskamaa ja lyhyitä nettijuttuja.

No niin, antaa palaa.
*katselee kirjahyllyJÄÄN*
Ja nämä todella ovat vain "ESIM":

Tuossa on simpanssitutkija Jane Goodallin kirjat sekä simpansseista että hyeenoista. Siis alan legendan omat muistelmat. Joy ja George Adamsonin leijonakirjat. Tiikeritutkijan kirjoja jossain alahyllyllä, pinon alla. Grzimekin Serengeti ja äijän joku muu eläinkirja.

Eläinäly- ja eläinoikeuskirjoja monta.

Lorenzin ja Morrisin etologiaklassikkoja.

Ensimmäisenä ilman lisähappea Everestille kiivenneen Reinhold Messnerin kirja. Sitten kaksi laajempaa esittelyä Himalajan kiipeilyn historiasta.

Thor Heyerdalin "Kon Tiki", "Ra" ja "Tigris".
Landströmin klassikot "Laiva" ja "Tie intiaan"

*väsähtää yksityskohtaiseen luetteluun*

Historian yleisteoksia.
Suomen arkeologiaa, Mayojen arkeologiaa.

USA:n ja NL:n politiikan yleisteoksia.

Hirveä kasa kirjoja hävittäjälentokoneista.

Avaruuslentojen yleisteoksia ja astronauttien muistelmia.

3 kpl kirjoja keskiaikaisista aseista ja taisteluista.

Kaksi yleisteosta moderneista sota-aseista ja ydinasestrategiaa.

Bruce Leen "Tao of Jeet Kune Do" ja Musashin "Book of five rings". Muut Jeet Kune Do-oppaat. Monta kickboxingopasta. Kirjoista oppii ainakin periaatteita ja mahdollisuuksia , joita ei pöljä opettaja tajua mainita.

Monta kirjaa zen-buddhalaisuudesta ja taolaisuudesta. Wattsia ja Suzukia.
Lisäksi keräilemääni hihhulikristittykamaa.

Kvanttifysiikkaa. Tähtitiedettä. Maantiedettä. Evoluutioteoriaa.¨

Hullun psykiatrin Wilhelm Reichin kootut.

Wiitgensteinin antifilosofiaa, Pirsigiä, ja länsimaisen filosofian esittelyteoksia.

Fanituskirjoja AC/DC:stä ja Kate Bushista. Useampi rock- ja pop- musiikin yleisteos.

Kaunokirjallisuuspuolella ESIM:
Raamattu, Kalevala, Ilias ja Odysseia, Marcus Aurelius, Bukowskia, Sci-Fi-klassikoita (Verne, Orwell, Clarke, Asimov, Lem, Lesling, Bradbury) , Narnia-kirjat, vain yksi Tolkien, Castanedaa, Richard Bachia, Schillerin kootut, Bram Stokerin Dracula, Winston Churchillin elämäkerta, Mobergin "Maastamuuttajat"-sarja, Alex Haleyn "Juuret", Waltaria, Mark Twainia, Douglas Adamsia, Veikko Huovista, Paasilinnaa...

Hupipuolella Kingiä, Koonzia, Cussleria, O´Donnellin Modestyt, Clancyjä, Tarzaneita, Mars-kirjoja, ja tietenkin muovipussillinen Remoja....

Asterixia, Ahmed Ahnetta, Lucky Lukea, Tinttiä, Aku Ankan Barks-klassikot, Shokki-lehtiä, Nemesistä...

Aikakauslehtiä ihan liikaa, kun mitään en heitä pois.
Tiede, Tieteen Kuvalehti, Scientific American, Nature, Popular Mechanics, Tekniikan Maailma, Spaceflight, Air Forces, Aeroplane, Black Belt, Ase, Ase ja erä, Rekyyli, Kaliiperi, Guns&Ammo, Soundi, Rumba, Q, Nme, Melody Maker, Mikrobitti, Tietokone...

Enkä vielä läheskään kaikkea kertonut ooo...
A USOT SIE, ETTÄ MIULLA ON SUURIN??
(Kuten huomaat, tätä ei kestänyt kirjoittaa ilman Karhua)

Mutta jumalauta kokisin itseni umpisokeaksi, jos nuo puuttuisivat ja olisin vain netin ja kirjaston varassa!!!!!!!!!!!!

Ja jos luulet, että minulla on vain kirjoja, on ehkä parempi etten tässä elvistele CD-ja leffakokoelmallani

[Aito_Johanna]

Hahhahhoh. Huvittava ketju. Kuulkaas nyt pissaliisat, asia on sillä tavalla, että jopa Kity 2.0:ssa on enemmän elämänkatsomusta kuin tyypillisessä viihdekirjallisuudessa. Ärrän harlekiinialtaan läpikahlanneet tulevat tänne syyttelemään ihmisiä alhaisista älykkyysosamääristä sekä sivistymättömyydestä. Keskusteluakaan saatana ei suhteessa synny, ellei ole uusin regina ulkoluvussa. Mutta voihan sitä aina nussia. Panna kuin barbaraa. Vähän niinkuin naisen unelmissa.

Voiko ihmisen yleissivistystä enää kapea-alaisemmin tuijottaa, kuin kirjallisuuden nojalla, mainitsematta edes kirjallisuuden alaa?

Hämmentävää, miten täällä jotkut ovat takertuneet jankuttamaan viihdekirjallisuudesta. Eikö ole itsestään selvää, että kun puhutaan kirjallisuuden sivistävästä ja mielikuvitusta ja älyä stimuloivasta vaikutuksesta, tarkoitetaan nimenomaan ns. hyvää kirjallisuutta? Niin minä sen käsitin ja siitä puhuin. Ei tullut mieleen, että käsitteiden "kirja" ja "lukeminen" ensisijainen merkitys on täällä joillekin yhtä kuin harlekiinit ja Regina. Siksi ei tullut mieleen, että kirjallisuuden ala pitäisi erikseen mainita.

[sivustahuutaja]

Järjestelmäsi kumppanin potentiaalin arvioimiseen vaikuttaa kyllä loogiselta ja systemaattiselta, mutta jotenkin kaavoihin kangistuneelta. Minua huvittu sanamuoto "...niin voi aivan huoletta luokitella ihmisen tylsäksi". Esittämäsi scoretuslistan mukaisesti? Itse arvioin ihmisen tylsyyden ihan vain mutu-tuntumalla hänen...

Toisen mutu on toisen analyysi. Minulla tuo lista on ihan alitajuinen, eli mutua, ja toimii kaikien ihmisten kohdalla.

[Herra Manala]

Jälkimmäisen virkeen vihjettä en edes yritä ymmärtää, mutta se on varmaan nörtismistä, tyhmyydestä ja niihin mahdollisesti liittyvistä sosiaalisista ongelmista johtuva oma ongelmani.

Mikä harmi, ettet yritä. Mutta ei, ei se johdu tässä tapauksessa nörtismistä eikä sosiaalisista ongelmista, ettet ymmärrä.

[Herra Manala]

Eikö ole itsestään selvää, että kun puhutaan kirjallisuuden sivistävästä ja mielikuvitusta ja älyä stimuloivasta vaikutuksesta, tarkoitetaan nimenomaan ns. hyvää kirjallisuutta? Niin minä sen käsitin ja siitä puhuin. Ei tullut mieleen, että käsitteiden "kirja" ja "lukeminen" ensisijainen merkitys on täällä joillekin yhtä kuin harlekiinit ja Regina. Siksi ei tullut mieleen, että kirjallisuuden ala pitäisi erikseen mainita.

No ei todellakaan ole itsestään selvää. Voisitko antaa esimerkkejä tästä ns. "Hyvästä kirjallisuudesta"? Lupaan että näytän sinulle jokaista myytyä aidosti sivistävää "hyvää kirjaa" vastaan 10 myytyä "roskakirjaa". Jos eniten myydään nimenomaan draamakirjallisuutta ja vastaavaa fiktiopohjaista viihde"roskaa", eikö ole aika itsestään selvää, että kun puhutaan yleisesti kirjallisuudesta yhdistettynä sivistykseen, ollaan aika hataralla pohjalla?

[Tix]

Mikä harmi, ettet yritä. Mutta ei, ei se johdu tässä tapauksessa nörtismistä eikä sosiaalisista ongelmista, ettet ymmärrä.

Täytyy varmaan viisastaa itseään operettipohjaisilla näytelmillä, jotta voin keksiä noin nokkelaan provoon klassisesti virittyneen vastineen. Wanna-biit tekee simmottii, jos eivät satu olemaan panemassa toisia wannabiseksuaalisia nörttejä - luonnollisesti sosiaalisia ongelmia käsittävä kirja ruman naaman peittona.

[sivustahuutaja]

Täytyy varmaan viisastaa itseään operettipohjaisilla näytelmillä, jotta voin keksiä noin nokkelaan provoon klassisesti virittyneen vastineen. Wanna-biit tekee simmottii, jos eivät satu olemaan panemassa toisia wannabiseksuaalisia nörttejä - luonnollisesti sosiaalisia ongelmia käsittävä kirja ruman naaman peittona.

Manala nyt kärjisti sanomansa, mutta myönnä pois: ei Da Vinci Koodi ketään suuremmin sivistä. Toisaalta minkä tahansa muutaman kymmenenkin sivun tekstin lukeminen kehittää ainakin lukutaitoa.

Kyse on vähän samasta asiasta, kuin että pidän leffoja taidemuotona ja voin leffojen katsomisen ansiosta pistää ruksin yllä mainittuun listaan. Leffoiksi ei kuitenkaan riitä pelkästään Terminaatorit ja Raakel Liekin uusin. Jos luettu kirjallisuus on koulukirjat ja Luolakarhun Klaanit, niin empä noteeraa moista 'lukutoukkaa'. Pari Kafkaa sekaan (yrityskin riittää) niin kuvio alkaa muuttaa muotoaan.

[Gattaca]

Unohdin pari lempikirjaani:
Harry Martinsonin avaruusrunoelman "Aniara" ja Ibsenin "Peer Gyntin" ("Ain tahtoa haluta vois, mutt TEHDÄ, miten sitä voi kukaan?" hehheh)
Meizi teki niistä esitelmät jo yläasteen alussa, kun muut esitelmöi Viisikoista. Olenhan oikeasti fiksu jätkä, olenhan?? Ei?

Nyt aion katsoa John Holmesin klassikon "The Erotic adventures of Dickman and Trobbin".

Manalalla ON pointti siinä, että kaunokirjallisuuden korostaminen VOI olla nousukasmaisuutta tyyliin poliitikko oopperassa. Ei kerro todellisesta yleissivistyksestä.

Mutta kyllä yllä mainittu Da Vinci-koodi voi herättää ihmisten kiinnostuksen historiaan ja Raamatun henkilöihin ja Raamatun- sekä legendojen analyyttiseen tutkimiseen. Lähes kaikki jutut siinä olivat oikeita legendoja, joskin niitä yhdisteltiin mielivaltaisesti ja itse kirja on heppoinen dekkari.