Kitinä

NuoriD kirjoitti:Onko sinulla jotain dataa siitä, että nuo olisivat aiempaa huonommalla tolalla?

Jos ajattelen lapsiemme koulua, niin olosuhteet ovat mielestäni hyvät. On tietokoneita, smart bordeja, eskaria (huom! uusi palvelu), ala-astelaisillakin keittiöt, jossa lapset tekevät ruokaa omaksi ilokseen ja opikseen jne. Kouluruoastahan kuuluu valittaa aina, sekin on lajityypillistä käytöstä. Silti löytyy salaattia ja monipuolista ruokaa, kasvisvaihtoehtoa, pitsapäivää jne.

Mielestäni sekoitat nyt elintason yleisen paranemisen ja yhteiskunnan palvelut. Jos samalla kela-korvauksella saa tänä päivänä tehokkaampia lääkkeitä, niin ei se ole yhteiskunnan ansiota, vaan lääkefirmojen.

Hyvää pystytään tekemään ihan jokaisella eurolla, mutta kysymys kuuluukin: kuinka paljon? Ovatko yhteiskunnan palvelut todella lisänneet hyvinvointia enemmän kuin verotus on sitä huonontanut? Tuotetaanko palvelut tänään riittävän paljon tehokkaammin kuin 80-luvulla?

Monella osa-alueella tilanne on tänä päivänä heikompi kuin 80-luvun lopulla. Esim. työttömyysturvan ostovoima on selvästi heikompi. Muistaakseni monien muidenkin tulonsiirtojen ostovoman huippu nähtiin 80-luvun lopulla.

NuoriD kirjoitti:Jos päästäisiin siihen, että palveluihin laitetut rahat kasvaisivat hitaammin kuin BKT, niin se olisi jo hyvä asia. Osittain näin lienee tapahtunutkin (en ole aivan varma) 2000-luvulla.

Tuo vain ei riitä, koska taloudessa on ylä ja alamäkiä. Taantumassa julkista taloutta on vaikea ajaa alas ja toisaalta rajussa nousussa sosiaalijohtajat alkavat ostella kalusteita.

sivustahuutaja kirjoitti: Monella osa-alueella tilanne on tänä päivänä heikompi kuin 80-luvun lopulla. Esim. työttömyysturvan ostovoima on selvästi heikompi. Muistaakseni monien muidenkin tulonsiirtojen ostovoman huippu nähtiin 80-luvun lopulla.

Työttömyysturvan absoluuttinen ostovoima ei ole tietääkseni alentunut. Toimeentulotuki ja peruspäiväraha ovat vain reaalisesti kasvaneet palkkoja hitaammin, mutta tietääkseni niiden absoluuttinen ostovoimakorjattu taso ei ole alentunut.

Kun nytkään työn teko ei aina kannata, niin mikä mahtoi olla tilanne 80-luvun lopulla, jolloin peruspäiväraha ja toimeentulotuki olivat suhteessa palkkoihin 40% korkeammat kuin nyt.

NuoriD kirjoitti:Jos päästäisiin siihen, että palveluihin laitetut rahat kasvaisivat hitaammin kuin BKT, niin se olisi jo hyvä asia. Osittain näin lienee tapahtunutkin (en ole aivan varma) 2000-luvulla.

sivustahuutaja kirjoitti: Tuo vain ei riitä, koska taloudessa on ylä ja alamäkiä. Taantumassa julkista taloutta on vaikea ajaa alas ja toisaalta rajussa nousussa sosiaalijohtajat alkavat ostella kalusteita.

Yksinkertainen korkoa korolle tarkastelu osoittaa, että jos kasvuvauhdissa on edes 1%-yksikön ero, niin pitkällä tähtäimellä julkisen talouden osuus suhteessa BKT:een supistuu merkittävästi.

Jos lähdetään liikkeellä vuodesta t ja silloin BKT on 100 yksikköä ja julkisen sektorin osuus siitä 45 % ja BKT kasvaa 3% vuodessa (pitkän tähtäimen keskiarvo?), mutta julkinen sektori kasvaa "vain" 2% vuodessa, niin kahdenkymmenen vuoden kuluttua BKT on
181 yksikköä ja julkinen sektori 67 yksikköä, eli julkisen sektorin osuus on enää 37% BKT:sta.

NuoriD kirjoitti:Työttömyysturvan absoluuttinen ostovoima ei ole tietääkseni alentunut. Toimeentulotuki ja peruspäiväraha ovat vain reaalisesti kasvaneet palkkoja hitaammin, mutta tietääkseni niiden absoluuttinen ostovoimakorjattu taso ei ole alentunut.

En nyt valitettavasti nopeasti löytänyt mitään kunnon lähteitä, mutta tässä blogi-tasoista tuubaa:

"Toimeentulotuen ostovoima on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes viisi prosenttia, kun ansiotulojen ostovoima on kasvanut reilut 29 prosenttia, kertoo erikoistutkija Pertti Honkanen Kelasta."
http://www.vihrealanka.fi/node/208

"Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Veli-Matti Ritakallion mukaan järjestelmän on annettu rapautua; työmarkkinatuen ostovoima on pudonnut samoina vuosina kun kansantalous on kohentunut. "
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Kel ... SI1YO02cb4

Lapsilisien ostovoima on myös tippunut:

"Viimeisten vuosien aikana lapsilisien ostovoima on heikentynyt huomattavasti. Lapsilisien reaalitaso on laskenut vuosina 1993-2005 10,8 % (Niemelä, Heikki. Kela 2005)"
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 06_p.shtml

^ ja ^^ jos noin on, niin olen tyytyväinen asiantilaan.

Tietysti paljon vaikuttaa valittu tarkastelujakso. Jos tutkittaisiin esim. työttömyyskorvausten ja lapsilisien ostovoiman kehitystä 1970-2009, tulos olisi varmaankin plus-merkkinen.

Pikku detaljina, että vielä 60-luvun lopulla työttömyyskorvauksia ei maksettu kesäkuukausilta lainkaan.

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:^ ja ^^ jos noin on, niin olen tyytyväinen asiantilaan.

Ole vaan tyytyväinen, mutta tämä tuhoaa kyllä mielikuvasi parantuneista palveluista.

Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

Kuten sanoin mielikuviin palvelutasosta vaikuttavat asuinpaikka ja ammatti. Eli palveluntarve ja paikallinen palvelutarjonta.

Sinä et ole antanut mitään konreettista esimerkkiä palvelutarjonnan huonontumisesta. Sinä kerrot pelkästään omista mielikuvistasi. Tässä sinulle konkreettista dataa viime vuosien palveluiden lisääntymisestä:

-Subjektiivinen oikeus päivähoitoon
-Maksuton esiopetus
-Vammaisen subjektiivinen oikeus avustajaan
-Hoitotakuu
-Isyysvapaa
-Koulunkäyntiavustajien määrä on lisääntynyt 15 vuodessa huomattavasti

Anna sinä nyt jotain muuta kuin mutu-esimerkkiä palveluiden huononemisesta/vähenemisestä

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Kieltäydyn tunnustamasta tappiotani ja totean, että palvelut =! tulonsiirrot

Palveluiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat keskimäärin parantuneet. Tulonsiirtojen reaalitasossa saattaa olla toinen kehitys.

Kuten sanoin mielikuviin palvelutasosta vaikuttavat asuinpaikka ja ammatti. Eli palveluntarve ja paikallinen palvelutarjonta.

Mikä palvelu on mielestäsi asiallisesti ottaen heikentynyt viimeisen 20 vuoden säteellä? Itse en tunnista yhtään. Kaikki palvelut ovat parantuneet ja tehostuneet. Osin se on poliittista päätöksentekoa, osin esimerkiksi teknologisen kehityksen tulosta. Esimerkiksi terveyskeskuksilla on nykyään niin mittava kuvantamis- ja diagnostiikkalaitteisto käytettävissään, että diagnoosien ja hoidon taso on melko hyvää. Jonot terveyskeskuksissa on ollut aina. Silti terveydenhoitajalle tai akuuttipäivystykseen pääsee aina.

Ainoa palveluntasoa heikentävä seikka terveydenhuollossa voi olla paikallisesti vaivaava lääkäripula. Sekään ei silti taida olla uusi ilmiö.

exPertti kirjoitti:

Hyeena kirjoitti:Kaikki palvelut ovat parantuneet ja tehostuneet.

Se, että tehoton koneisto käyttää enemmän rahaa huonomman palvelun tekoon ei ole tehostamista. Tehostamista on ainoastaan periaatteessa se, että kouluruoka halpenee joka vuosi ja vähemmällä porukalla hoidetaan ja koulutetaan ihmisiä.

No mitä sinä haluat?

Saan sen käsityksen, että et halua lisää rahaa palveluihin, mutta toisaalta edellisen viestin perusteella olet sitä mieltä, että ryhmäkokojen kasvattaminen tai kouluruan hinnan hidas nousu on huono asia.

NuoriD kirjoitti:
No mitä sinä haluat?

Pertti haluaa halvalla paljon ja hyvää. Rikkaat maksavat.

elco kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:
No mitä sinä haluat?

Pertti haluaa halvalla paljon ja hyvää. Rikkaat maksavat.

Vielä niin, että Perttikin halua olla rikas, mutta ei kuitenkaan niiiiin rikas, että pitäisi maksaa.

Ilmeisesti sellaista ikiliikkujaa ei (vielä) ole keksitty, että pystyttäisiin tarjoamaan erinomaiset palvelut kaikille ilmaiseksi ja kukaan ei maksaisi mitään.

exPertti kirjoitti:
Ei, olisi kiva vaan nähdä, että minulta varastetut (anteeksi verotetut) rahat käytettäisiin pääosin siihen mihin luvattiin.

exPertti kirjoitti:
Mutta kun välistä vetävät:
- puolueet
- tyhjä byrokratia
- konsultit
- megahalli/keskustatunneli/parkkihalli selvitykset/rakennukset
- etujärjestöt

Stetson-Harrison datalla väittäisin, että nuo ovat kuitenkin marginaalisia kustannuksia

Ylivoimaisesti suurin kustannuserä julkisella sektorilla ovat palkat. Tavallisten opettajien, siivoojien, lastentarhanopettajien, lääkärien, laitosmiesten palkat. Toki esim. seinistäkin maksetaan, mutta koulussa on hyvä olla seinät ja sairaalassa hoitovälineet.

Mainitsemasi asiat ovat käsitykseni mukaan marginaalisia kustannustekijöitä.

Esimerkiksi puoluetuki on 18 miljoonaa euroa vuodessa.

2009 valtion budjetin loppusumma oli 46,3 mrd. euroa eli valtion budjetista meni puoluetukeen 0.38 promillea.

Toki turhaa byrokratiaa on aina syytä vähentää ja siinä on varmasti säästämisen varaa.

^ Juu-u, ihan kiinnostaisi kyllä nähdä Pertsalta jotakin dataa noiden "systeemin iilimato" -väitteiden tueksi. Jos oltaisiin Italiassa, niin uskoisin helpommin...

Muuten esim. vanhempieni nuoruudessa olivat ryhmäkoot vielä paljon isommat kuin nykyisin. Miten lienevät koskaan mitään oppineet? Toki nykyisin kun opettajilla ei ole mitään keinoja kurinpitoon ja kakaroiden pitää saada toteuttaa itseään niin eväät oppimiseen voivat olla suhteessa heikommat.

exPertti kirjoitti: - megahalli/keskustatunneli/parkkihalli selvitykset/rakennukset

Olen samaa mieltä siitä, että noita ei kannata selvittää Kuusankoskella, Yli-Iissä, Ähtärissä tai Muuruvedellä. Helsingissä kannattaa.

Minuakin vituttaa se, että keskustalaiset iilimadot kuppaavat pääkaupunkiseudun rahaa omien kuolevien pitäjiensä tehottoman valtakoneiston ylläpitoon.

Ehkä asian vierestä, mutta vaikkapa Espoon kunnallinen päivähoito vietti pari vuotta sitten viisikymppisiään, eli ei tuo ihan 70-luvun ilmiö ole. Muistaakseni sodan jälkeen alettiin systeemiä kehittää kun naiset alkoivat yhä kasvavassa määrin käydä töissä kodin ulkopuolella.

nowaysis kirjoitti:Ehkä asian vierestä, mutta vaikkapa Espoon kunnallinen päivähoito vietti pari vuotta sitten viisikymppisiään, eli ei tuo ihan 70-luvun ilmiö ole. Muistaakseni sodan jälkeen alettiin systeemiä kehittää kun naiset alkoivat yhä kasvavassa määrin käydä töissä kodin ulkopuolella.

Mielenkiintoista.

Ilmeisesti kuntakohtaista. Pikkupaikkakunnalla, jossa asuin lapsena olin 70-luvun puolivälissä paikkakunnan kunnallisen päivähoidon ensimmäisiä lapsia.

Ehkäpä kunnallista päivähoitoa ei esim 50-60 luvulla ollut pakko järjestää, jos kunta ei halunnut?

Laivatilaukset pudonneet maailmanlaajuisesti 97%. Ihmettelen vaan vähän kaverin laskuoppia siinä, että jos kukaan ei ole saanut ainuttakaan tilausta niin laskua luulisi olevan sata pinnaa. Vaan tokkopa sillä hirveästi merkitystä.

Asiaan sinänsä liittymättä kuulin kuulopuhetta, että vuorineuvospiireissä hieman ihmetellään tätä valoa näkyvissä viestiä kysynnän elpymisestä - ei kuulemma näy heille mitenkään.

elco kirjoitti:Laivatilaukset pudonneet maailmanlaajuisesti 97%. Ihmettelen vaan vähän kaverin laskuoppia siinä, että jos kukaan ei ole saanut ainuttakaan tilausta niin laskua luulisi olevan sata pinnaa. Vaan tokkopa sillä hirveästi merkitystä.

Asiaan sinänsä liittymättä kuulin kuulopuhetta, että vuorineuvospiireissä hieman ihmetellään tätä valoa näkyvissä viestiä kysynnän elpymisestä - ei kuulemma näy heille mitenkään.

Ihmettelin että Martin Lantman??
Juu oikein Kaveri häsäsi uuden ydinvoimalan rakennustyömaan johtajana!
Kusi koko homma, entinen telakkamies? Mitä etu tuollaisesta telakkamiehestä oli ydinvoiman rakennuksessa, vituiksihan se mennyt. Kuinka käy telakoiden kun tuollainen monitaitaja on kyseessä?

exPertti kirjoitti:

NuoriD kirjoitti:Taantuma on päättynyt

Eikös bruttokansantuote ole erisuuri kuin kokonaistuotanto? Meinasin vaan tuota sanakikkailua tuossa jutussa.

Mun ymmärtääkseni kokonaistuotanto on sama asia kuin BKT.

Suomen talous notkahti 9,4 % huhti-kesäkuussa. No nyt ei voi olla kuin nousu edessä. Veikkaan, että heinä-syyskuussa on nousua edelliseen vuosineljännekseen nähden.

Noksun osake on plussalla viiden vuoden aikajaksolla. Kaikki on siis hyvin.

Chap kirjoitti:Suomen talous notkahti 9,4 % huhti-kesäkuussa. No nyt ei voi olla kuin nousu edessä. Veikkaan, että heinä-syyskuussa on nousua edelliseen vuosineljännekseen nähden.

Toivottavasti olet oikeassa. Omat teollisuusasiakkaat eivät kyllä näe vielä mitään käännettä ja nyt on jo syyskuu. Toisaalta pelkkä halvaantumisesta toipuminen voi tuoda pienen piristyksen.

Saksan raportoitiin jo jättäneen taantuman taakseen, mutta niin vaan se teollisuustuotanto laski heinäkuussa. Samoin koko euroalue laski yllättäen kesällä:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalou ... 0918031/12

Jos suomi ottaa koko vuodesta -10% dyykin, niin montako vuotta tuota tullaan kelaamaan takaisin hyvällä 2-3% kasvuvauhdilla? Entä jos kasvu jää prosentin tuntumaan? Entä kun ne verot kiristyvät tuntuvasti? Pyrrhosta lainaten "tuollainen toipuminen, niin olemme hukassa".

Jos tästä selvitään ilman tätä reippaasti suurempaa tuskaa, niin saatte minusta todellisen markkinatalouden ylipapin.

Tässä varsin mielenkiintoinen puheenvuoro, jos ottaa huomioon miltä suunnalta se on tullut. Ehkä ensimmäinen tuulahdus uusprotektionismin aallosta?

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2 ... 919265/145

Hyeena kirjoitti:Tässä varsin mielenkiintoinen puheenvuoro, jos ottaa huomioon miltä suunnalta se on tullut. Ehkä ensimmäinen tuulahdus uusprotektionismin aallosta?

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2 ... 919265/145

Eipä kai tässä muuta kuin, että odotellaan missä vaiheessa GE sulkee tehtaansa Aasiassa.