Kitinä

Lähetetty: **28.11.2024 8:26**

sivustahuutaja kirjoitti: 27.11.2024 18:36

Olisi hiton paljon helpompaa vain lopettaa hiilen poltto.

Mitenkäs intialaisen slummin asukas, jonka pitää saada hökkeli lämpimäksi, tekee sen?

Lähetetty: **28.11.2024 9:41**

^ Sadeveden keruuastia kerää päivällä lämpöä ja luovuttaa sitä yöllä.

Lähetetty: **11.12.2024 10:12**

Suomalaisessa mediassa matkustelun ihanuus on viime vuosina muuttunut lentämisen dissaamiseksi, koska ilmasto ja hyveposeeraus.

Samaan aikaan muualla:

Lentämisessä rikotaan ensimmäistä kertaa 5 miljardin lentomatkustajan raja
https://www.hs.fi/talous/art-2000010892153.html

Lähetetty: **11.12.2024 10:22**

James Potkukelkka kirjoitti: 28.11.2024 8:26
sivustahuutaja kirjoitti: 27.11.2024 18:36
Olisi hiton paljon helpompaa vain lopettaa hiilen poltto.
Mitenkäs intialaisen slummin asukas, jonka pitää saada hökkeli lämpimäksi, tekee sen?

Muutos tuskin alkaa slummista. Sitten kun kehitys on pidemmällä, niin ei siinäkään ole järkeä, että slummissa poltetaan fossiilisia samaan aikaan kun jossain muualla kaapataan ilmakehästä hiiltä kalliimmalla. Itse en kyllä näe sun beltin pienkulutuksesa mitään ongelmaa. Se tulee hoitumaan paneeleilla ihan nätisti. Jos aaltopeltihökkeli ei ole sähköverkossa, niin hökkelillä tulee olemaan oma paneeli ja akku. Tuosta saa sitten virtaa kodinkoneisiin, kännyyn, telkkariin ja aikanaan mopon lataamiseen. Paneelisysteemi kuitenkin edustaa matalampaa teknologian tasoa kuin nyt käytössä oleva kännykkä.

Lämpöisissä maissa seinien prioriteetti on meille omituisen alhainen. Afrikassa on lannevaatteissa liikkuvia ihmisiä, joilla kuitenkin on kännykät. Eivät he tarvitse hienoa taloa tai vaatteita.

Lähetetty: **13.12.2024 9:01**

sivustahuutaja kirjoitti: 11.12.2024 10:22
James Potkukelkka kirjoitti: 28.11.2024 8:26
sivustahuutaja kirjoitti: 27.11.2024 18:36
Olisi hiton paljon helpompaa vain lopettaa hiilen poltto.
Mitenkäs intialaisen slummin asukas, jonka pitää saada hökkeli lämpimäksi, tekee sen?
Muutos tuskin alkaa slummista. Sitten kun kehitys on pidemmällä, niin ei siinäkään ole järkeä, että slummissa poltetaan fossiilisia samaan aikaan kun jossain muualla kaapataan ilmakehästä hiiltä kalliimmalla. Itse en kyllä näe sun beltin pienkulutuksesa mitään ongelmaa. Se tulee hoitumaan paneeleilla ihan nätisti. Jos aaltopeltihökkeli ei ole sähköverkossa, niin hökkelillä tulee olemaan oma paneeli ja akku. Tuosta saa sitten virtaa kodinkoneisiin, kännyyn, telkkariin ja aikanaan mopon lataamiseen. Paneelisysteemi kuitenkin edustaa matalampaa teknologian tasoa kuin nyt käytössä oleva kännykkä.

Ehdottamasi ratkaisu ei lämmitä peltihökkeliä. Näille ihmisille on turha mennä selittämään CO2-päästöistä. JOs vaihtoehto on kuolla tai polttaa hiiltä, vastausta ei tarvitse miettiä pitkään.

En tiedä, kuinka merkittävä tekijä tämä hyvin köyhien fossiilisten käyttö on.

Lähetetty: **13.12.2024 10:53**

^
Köyhillä ei ole mitään merkitystä. Heidän päästönsä ovat ihan olemattomia ja köyhyys on muutenkin häviämässä maailmasta.

Ja vaikka fossiilisten poltto slummeissa jatkuisi, niin se ei poista sitä faktaa, että kaappaaminen on kalliimpaa kin se slummin hiilen polton lopetus. Rikkaiden kannattaa siis mieluummin subventoida slummien lämmitystä kuin kaapata slummien hiiltä ilmasta.

Lähetetty: **13.12.2024 10:59**

sivustahuutaja kirjoitti: 13.12.2024 10:53 että kaappaaminen on kalliimpaa kin se slummin hiilen polton lopetus. Rikkaiden kannattaa siis mieluummin subventoida slummien lämmitystä kuin kaapata slummien hiiltä ilmasta.

Voi olla, että slummien lämmittäminen fossiilivapaasti olisi halvempaa. Se siis edellyttäisi joko fossiilivapaata kaasua tai fossiilivapaata sähköä. Jälkimmäinen vaatisi ensin sähköverkkoa.

Mutta ehkä tuo power to X kaasu olisi oikea ratkaisu? Kaasulämmitinhän ei sitten maksa mitään ja samalla kaasuliesi myös.

Lähetetty: **13.12.2024 11:01**

^
Puu toimii myös ihan hyvin.

Lähetetty: **13.12.2024 11:01**

sivustahuutaja kirjoitti: 13.12.2024 11:01 ^
Puu toimii myös ihan hyvin.

Eikös sitä tarvita hiilensidontaan? Hakkuitahan pitäisi rajoittaa?

Lähetetty: **13.12.2024 11:30**

^
Tuo nyt on täyttä paskaa. Hakkaamatta jättämisessä metsän hiilitase on ihan paska 500v aikajänteellä. Paljon parempi hakata puuta käytettäväksi ja istuttaa uutta tilalle.

Lähetetty: **13.12.2024 11:32**

sivustahuutaja kirjoitti: 13.12.2024 11:30 ^
Tuo nyt on täyttä paskaa. Hakkaamatta jättämisessä metsän hiilitase on ihan paska 500v aikajänteellä. Paljon parempi hakata puuta käytettäväksi ja istuttaa uutta tilalle.

Juu. Kyllä minä tuon tiedän

Mutta jostain syystä kuitenkin metsien hiilen sidonta vaikuttaa olevan hyvin tärkeää. Ehkä ajatus on, että se on lähivuosikymmenien hätäapuratkaisu? Pitkällä tähtäimellä se ei tietenkään ratkaise mitään, koska jokainen joskus istutettu puu lopulta vapauttaa sitomansa hiilidioksidin ilmakehään (poislukien toki fossiilisoituvat).

Lähetetty: **13.12.2024 12:57**

^
Jos metsistä halutaan apua ilmastonmuutoksen hallintaan, niin pitää kasvattaa talousmetsää ja huolehtia siitä, että puusta tehdyt pitkäikäiset tuotteet ovat kilpailukykyisiä esim. sementtiin verrattuna. Puutalossa puu varastoituu sadaksi vuodeksi ja talon elinkaaren aikana metsä ehtii kasvaa hakkuukypsäksi ainakin 1-2 kertaa. 100v horisontilla talousmetsä siis sitoo merkittävästi enemmän hiiltä kuin hakkaamaton.

Lähetetty: **13.12.2024 13:31**

^Suomessa kuitenkin ilmastonmuutoksen vastainen taistelu aika vahvasti painottuu metsien hakkuun vähentämiseen?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010526038.html

Lähetetty: **13.12.2024 13:39**

^
Nuo laskennalliset nielut ovat paskaa, joten jos niihin halutaan keskittyä, niin sitten varmaan pitää keskittyä hakkuisiin. Tämä kikailu on tuhon tie. Fossiilisten poltto pitää lopettaa ja samalla taloudesta on pidettävä huolta. Hiilinielukikkailu ei tee kumpaakaan.

Lähetetty: **13.12.2024 13:46**

Onko varmaa tietoa asiasta, josta olen X.ssä väitellyt:

Väitteeni on, että LULUCF-laskenta alkaa tietystä hetkestä 2000-luvulla, jossa Keski- ja Etelä Euroopan metsät on jo hakattu (satoja vuosia sitten) ja laskenta laskee muutosta tuohon tilanteeseen? Eo:sta johtuen tiheästi asuttu maa, jossa ei ole metsää, voi olla laskennallisesti pienempi co2-lähde kuin Suomi. Tämä johtuen siitä, että koska metsää ei ole, sitä ei voi hakata. Yritin tätä kerran pikaisesti selvittää (jostain olen tämän käsityksen saanut), mutta vaikeaa oli saada maallikon selvää vastausta.

Lähetetty: **13.12.2024 13:49**

^
Laskennassa on pakko olla mukana jokin ajallinen ulottuvuus, koska eihän suomessa metsiä jätetä uudistamatta. Ei meillä ole mitään käyttöä sille maalle, joka hakkuun jälkeen jää paljaaksi. Pelkkää laskennallista kikkailua siis.

Lähetetty: **13.12.2024 14:02**

sivustahuutaja kirjoitti: 13.12.2024 13:49 ^
Laskennassa on pakko olla mukana jokin ajallinen ulottuvuus, koska eihän suomessa metsiä jätetä uudistamatta. Ei meillä ole mitään käyttöä sille maalle, joka hakkuun jälkeen jää paljaaksi. Pelkkää laskennallista kikkailua siis.

Enemmän mua LULUCF:ssä ihmetyttää se, että joku metsätön kymmenien miljoonien asukkaiden maa on laskennallisesti pienempi co2-lähde kuin Suomi. Eihän se oikeasti voi niin olla. Eihän SUomessa juuri ole kuin metsää ja muutama asukas.

Lähetetty: **13.12.2024 14:15**

Laitoin Piia Eloselle meiliä

Hei!

Kirjoitan sinulle, koska olit joskus HS:n Ilmastokirjeenvaihtaja, ja olet asiaan perehtynyt.

Asia koskee sitä, laskeeko LULUCF absoluuttisia päästöjä vai muutosta.

Väitteeni on, että LULUCF-laskenta alkaa tietystä hetkestä 2000-luvulla, jossa Keski- ja Etelä Euroopan metsät on jo hakattu (satoja vuosia sitten) ja laskenta laskee muutosta tuohon tilanteeseen. Eo:sta johtuen tiheästi asuttu maa, jossa ei ole metsää, voi olla laskennallisesti pienempi co2-lähde kuin Suomi. Tämä johtuen siitä, että jos metsää ei enää ole, sitä ei voi hakata. Yritin tätä kerran pikaisesti asiaa selvittää (jostain olen tämän käsityksen saanut), mutta vaikeaa oli saada maallikon selvää vastausta.

Osaatko sanoa, mikä on totuus? Laskeeko LULUCF absoluuttisia päästöjä vai laskennallista muutosta johonkin mielivaltaiseen hetkeen?

Yst. terv.

Lähetetty: **13.12.2024 14:50**

Eiks LULUCF-laskenta mene karkeasti niin, että kullekin tarkastellulle maa-alalle määritellään, mitä tyyppiä maa-ala edustaa (metsää, viljelyalaa, mitä lie). Sitten tälle maa-alalle määritellään laskennallinen referenssitaso laskemalla, mikä tämän tyypin maa-alan hiilitasapainotilanne olisi ollut referenssijaksolla (joskus 2000-luvun alussa) jos sitä olisi hoidettu ko. maa-alatyypin silloisten kestävien maanhoidon käytäntöjen mukaisesti. Tulevilla tarkastelujaksoilla hiilitasapainon tulee olla parempi kuin tällä laskennallisella referenssijaksolla, eli uusien käyttötapojen tulee olla kestävämpiä kuin referenssijakson kestävyysstandardi. Tähän voi sitten tulla erilaisia muutoksia liittyen eri maatyyppien osuuksiin, elinkeinorakenteeseen ja mitä lie. Mutta siis lähtökohtaisesti ottaisi huomioon nuo Jamesin huolet.

Edit. täällä kai tää on selitetty, en jaksa selvittää, olinko ymmärtänyt oikein vai en: https://ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisuj ... tailutaso/

Lähetetty: **13.12.2024 14:51**

^^
Hiilineluissa voi olla myös kyse tästä
https://www.hs.fi/suomi/art-2000009276820.html

Eli lyhyellä tähtäimellä viime aikoina hakkuut ovat ylittäneet kasvun, jolloin nielut ovat pienentyneet. On aika selvää, että näin ei voi jatkua esim. 100 vuoden ajan, koska sitten suomessa ei enää olisi metsää. Yllä olevasta artikkelista kuitenkin nähdään nielujen heiluvan aika tavalla. 90-luvulta lähtien nieluissa on sekä kasvujaksoja, että laskujasoja tähän päivään. Pidän siis typeränä panikoida muutaman viime vuoden trendistä. Metsien nielujen kohdalla tarkastelujakson pitäisi olla ainakin 100v luokkaa ja mielellään puun loppukäyttökin olisi hyvä huomioida.

Lähetetty: **13.12.2024 15:00**

urpiainen kirjoitti: 13.12.2024 14:50 Eiks LULUCF-laskenta mene karkeasti niin, että kullekin tarkastellulle maa-alalle määritellään, mitä tyyppiä maa-ala edustaa (metsää, viljelyalaa, mitä lie). Sitten tälle maa-alalle määritellään laskennallinen referenssitaso laskemalla, mikä tämän tyypin maa-alan hiilitasapainotilanne olisi ollut referenssijaksolla (joskus 2000-luvun alussa) jos sitä olisi hoidettu ko. maa-alatyypin silloisten kestävien maanhoidon käytäntöjen mukaisesti. Tulevilla tarkastelujaksoilla hiilitasapainon tulee olla parempi kuin tällä laskennallisella referenssijaksolla, eli uusien käyttötapojen tulee olla kestävämpiä kuin referenssijakson kestävyysstandardi. Tähän voi sitten tulla erilaisia muutoksia liittyen eri maatyyppien osuuksiin, elinkeinorakenteeseen ja mitä lie. Mutta siis lähtökohtaisesti ottaisi huomioon nuo Jamesin huolet.

Edit. täällä kai tää on selitetty, en jaksa selvittää, olinko ymmärtänyt oikein vai en: https://ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisuj ... tailutaso/

Mutta tuohan nimenomaan tarkoittaa seuravaa: meillä on kaksi maa-alaa, A ja B. Jääkauden jälkeen molemmilla maa-aloilla on kasvanut metsää. A on hakattu vuonna 1900 ja sittemmin asfaltoitu vuonna 2000. Maa-ala B on edelleen metsää 2024. LULUCF:n mukaan, maa-ala A ei tuota hiilidioksidipäästöjä (koska se pysyy asfalttina ja koska tarkastelu alkaa esim vuodesta 2015), sen sijaan, jos maa-alaa B hakataan vuonna 2024, se tuottaa co2-päästöjä.

Lähetetty: **13.12.2024 15:09**

James Potkukelkka kirjoitti: 13.12.2024 15:00
urpiainen kirjoitti: 13.12.2024 14:50 Eiks LULUCF-laskenta mene karkeasti niin, että kullekin tarkastellulle maa-alalle määritellään, mitä tyyppiä maa-ala edustaa (metsää, viljelyalaa, mitä lie). Sitten tälle maa-alalle määritellään laskennallinen referenssitaso laskemalla, mikä tämän tyypin maa-alan hiilitasapainotilanne olisi ollut referenssijaksolla (joskus 2000-luvun alussa) jos sitä olisi hoidettu ko. maa-alatyypin silloisten kestävien maanhoidon käytäntöjen mukaisesti. Tulevilla tarkastelujaksoilla hiilitasapainon tulee olla parempi kuin tällä laskennallisella referenssijaksolla, eli uusien käyttötapojen tulee olla kestävämpiä kuin referenssijakson kestävyysstandardi. Tähän voi sitten tulla erilaisia muutoksia liittyen eri maatyyppien osuuksiin, elinkeinorakenteeseen ja mitä lie. Mutta siis lähtökohtaisesti ottaisi huomioon nuo Jamesin huolet.

Edit. täällä kai tää on selitetty, en jaksa selvittää, olinko ymmärtänyt oikein vai en: https://ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisuj ... tailutaso/
Mutta tuohan nimenomaan tarkoittaa seuravaa: meillä on kaksi maa-alaa, A ja B. Jääkauden jälkeen molemmilla maa-aloilla on kasvanut metsää. A on hakattu vuonna 1900 ja sittemmin asfaltoitu vuonna 2000. Maa-ala B on edelleen metsää 2024. LULUCF:n mukaan, maa-ala A ei tuota hiilidioksidipäästöjä (koska se pysyy asfalttina ja koska tarkastelu alkaa esim vuodesta 2015), sen sijaan, jos maa-alaa B hakataan vuonna 2024, se tuottaa co2-päästöjä.

Ei kun tuon mukaan A:lle pitää istuttaa rairuohoa asfaltin halkeamiin, jotta tasapaino on jatkossa parempi kuin referenssijaksolla 2015, ja B:tä pitää 2024 hakata kestävämmän standardin mukaisesti kuin mitä olisi tehty 2015, jos se olisi hakattu silloin.

Lähetetty: **13.12.2024 15:13**

Entä jos rairuohoa ei istuteta A:n halkeamiin ja B hakataan kuten ennenkin. Kummasta syntyy suurempi päästö?

Lähetetty: **13.12.2024 15:19**

James Potkukelkka kirjoitti: 13.12.2024 15:13 Entä jos rairuohoa ei istuteta A:n halkeamiin ja B hakataan kuten ennenkin. Kummasta syntyy suurempi päästö?

Jos olen ymmärtänyt oikein, LULUCF:n kontekstissa nuo ovat samanarvoiset toimet, koska kumpikaan ei muuta hiilitasapainoa mihinkään suuntaan referenssitasoon verrattuna (olettaen, että "kuten ennenkin" tarkoittaa aikakautensa kestävysstandardien mukaisesti).

Lähetetty: **13.12.2024 15:35**

Mutta silloinhan Suomen maankäyttösektorin päästöt eivät olisi riippuvaisia metsän hakkaamisesta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näin kuitenkin on.

Kitinä

Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos

Re: Ilmastonmuutos