Kitinä

Manaaja kirjoitti: vaikka itselle hoikkana pysymiseen vaadittu itsekuri tarkottaisi sitä että makaa kotisohvalla kaiket päivät ja syö silloin kun siltä tuntuu ja huvittaa - vaikka sitten gallonan jätskiä kerralla.

Sokea kana tuntuu löytäneen jyvän: tässä ollaan uskoakseni jäljillä vaikkakin tietysti vahingossa. Veikkaanpa, että hoikkuuteen taipuvainen jengi on sitä lähinnä siksi, ettei gallona jätskiä mene mitenkään naamariin - ei mitenkään.

Hoikkuuteen taipuvainen jengi ei vedä gallonaa jäätelöä eikä litraa vaan desin. Suklaata ei mene levy, vaan pari palaa. Sipsipussia ei saa syötyä kokonaan. Aterioiden annoskoot voivat toki olla suuriakin, mutta jos niitä vetää pari päivässä eikä sitten paljon muuta niin paino ei kasva.

Jotenkin tuntuu, että näissä munaajan rikkonaisissa laihdutuslevyissä on vähän sellainen lihomaton maailma-angle, jossa vihataan kaikkia eikä olla ihmisiä.

elco kirjoitti: Sokea kana tuntuu löytäneen jyvän: tässä ollaan uskoakseni jäljillä vaikkakin tietysti vahingossa. Veikkaanpa, että hoikkuuteen taipuvainen jengi on sitä lähinnä siksi, ettei gallona jätskiä mene mitenkään naamariin - ei mitenkään.

Osan kohdalla varmasti noinkin, mutta on myös yksilöitä joilla eikeesti ne kilot ei kerry. Mulla on yksi kaveri, jonka kanssa ollaan vietetty paljon aikaa yhdessä jo vauvaiästä lähtien ja sillä painon hallinta heiluu timmin ja liiankin kuivan välillä. Aina kun ollaan yhdessä, niin ihan samat pöperöt se vetää kuin kaikki muutkin ja kun aiheesta on ehditty vuosien mittaan keskustelemaan niin sanoo, ettei kilot yksinkertaisesti tartu, vaikka kaverilla on enemmän yritys kasvattaa rasvaprosenttia kuin sen pienentäminen.

elco kirjoitti:
Hoikkuuteen taipuvainen jengi ei vedä gallonaa jäätelöä eikä litraa vaan desin. Suklaata ei mene levy, vaan pari palaa. Sipsipussia ei saa syötyä kokonaan. Aterioiden annoskoot voivat toki olla suuriakin, mutta jos niitä vetää pari päivässä eikä sitten paljon muuta niin paino ei kasva.

Tää on täys fakta. Opiskeluaikana krapulapäivänä meni helposti iso pizza, litra jäätelöä, iso pussi irtokarkkeja ja 1,5 litraa limsaa alas. Siis kaikki yhdellä aterioinnilla. Mun ylipainoisuuden suurin syy on se, että auon vuorokauden aikana enemmän jääkaapin ovea kuin vaimoni viikon aikana. Ei ne lounaat ja päivälliset lihota vaan se jatkuva napostelu.

Kun katson meillä duunissa hoikkien tyyppien ruokalautasia, niiden annokset on puolet pienempiä kuin mun, niiden lautasesta puolet on salaattia ja jännä juttu on se, että melkein kaikki noista hoikista jannuista syövät salaatin viimeisenä. Eli ensin syövät sen pari perunaa ja viisi lihapullaa, ja vasta sitten mättävät naamansa sen kukkuralautasellisen salaattia. Kollega taasen joka yllättäin kärsii kihdistä, ei lautaselleen kerää mitään kasvista, vaan safkaa pyttipannutyylistä pöperöä harva se päivä. Se onkin navan kohdalta tuplaten leveämpi kuin muut..

Vagabondo kirjoitti:
Osan kohdalla varmasti noinkin, mutta on myös yksilöitä joilla eikeesti ne kilot ei kerry. Mulla on yksi kaveri, jonka kanssa ollaan vietetty paljon aikaa yhdessä jo vauvaiästä lähtien ja sillä painon hallinta heiluu timmin ja liiankin kuivan välillä. Aina kun ollaan yhdessä, niin ihan samat pöperöt se vetää kuin kaikki muutkin ja kun aiheesta on ehditty vuosien mittaan keskustelemaan niin sanoo, ettei kilot yksinkertaisesti tartu, vaikka kaverilla on enemmän yritys kasvattaa rasvaprosenttia kuin sen pienentäminen.

Mä en usko tätä. Mulla on myös samanlainen kaveri, joka syö saman kuin minä, silloin kun nähdään ja ollaan tekemisissä. Muuten se arkena menee kahvin voimalla ja syö vain yhden kerran vuorokaudessa ja senkin päivällisenä.

Georgina kirjoitti:Ja oon nähnyt vaikka minkä vanhojen patujen saavan lihaskuntoa kun ovat paneutuneet asiaan, kyllä sullakin on toivoa!

Ja sulla on ruusunen kuva ikääntyneen ruhon lihaskunnosta. Ei se palaudu. Sitä voi yrittää ylläpitää.

^ Kotimaastakin löytyy näitä, jotka ovat aloittaneet bodailun yli viisikymppisenä.

Meikä on taas laihutuksessa siinä vaiheessa että kerään lihasmassaa!
Parin viikon päästä päästetään airobinen reeni irti.

Bluntly kirjoitti:^ Kotimaastakin löytyy näitä, jotka ovat aloittaneet bodailun yli viisikymppisenä.

No niin, no. Aina voi aloittaa ja syödä vaikka turvetta. Tuossa valossa on hyvä ikääntyä.

Minäkin saavutin ensimmäiset SM- ja EM - mitalit ikämiehissä. Ikäännyn vain hitaammin. Ainakin luulen niin.

Miehillä testoarvojen tippuessa tuossa 50 hujakoilla lihasmassa häviää, naisilla muutos lihasmassan luontaisessa häviämisessä tapahtuu muistaakseni hieman aiemmin. Näin muistelisin. Eli, kyllähän lihasmassaa voi kasvattaa vaikka 70:nä, mutta se on vain vaikempaa.

elco kirjoitti:Jotenkin tuntuu, että näissä munaajan rikkonaisissa laihdutuslevyissä on vähän sellainen lihomaton maailma-angle, jossa vihataan kaikkia eikä olla ihmisiä.

Jotenkin tuntuu, että kun vielä vähän lisäät volumea mutu-potikkaan, pääset Raijasivun kaveriksi.

Suvinen kirjoitti:

Hans Jörgen kirjoitti:. Sillä pienempään annoskokoon totuttautumalla vatsalaukku nimenomaan tottuu pienempiin annoksiin ja kylläisyyden tunne saavutetaan vähemmällä pöperöllä.

Taidatte puhua loppujen lopuksi samasta asiasta? Mä näkisin, että pienempään annoskokoon totuttautuminen vaatii ainakin hetkellisesti sen näläntunteen. Ainakin jos yhtään haluaa nopeuttaa sitä totuttautumista.

...Pikku nälkä pitää olonkin paljon virkeämpänä ja väitän että siihen tottuu. Järkeväksi en sitä sano missään nimessä.

Juuri näin. Amen. (ja yks syy heivata painoa alemmas on vältellä tuota suvussa tulevaa aikuisiän diabetesta. Se että opettelee syömään vähemmän, ei minusta liity painon kanssa jojoiluun tai diabetekseen millään tapaa. Ja pala kanaa ja salaattia ei pidä mulla kyllä nälkää kolmea tuntia. Väitän että vika ei ole kulutuksessa vaan opetelluissa ruokatavoissa joista ajattelin opetella pois.)

Diddley Bow kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Ja oon nähnyt vaikka minkä vanhojen patujen saavan lihaskuntoa kun ovat paneutuneet asiaan, kyllä sullakin on toivoa!

Ja sulla on ruusunen kuva ikääntyneen ruhon lihaskunnosta. Ei se palaudu. Sitä voi yrittää ylläpitää.

Mä en nyt miettinytkään mitään bodareita vaan ihan vanhuksia jotka ei pääse vaikka tuolista ylös. Sitten ne roijataan jonnekin kuntosalille tekemään lihaskuntoharjoitteita pikku käveleskelyn sijaan ja rupee reidet nostaan pappaa tuolista ylös ja parhaassa tapauksessa siitäkin eteenpäin!

Kottarainen kirjoitti:Kohtuus, onko se jotain syötävää?

Vedän kohtuutta aina tappiin saakka!

Manaaja kirjoitti:Kreitsu ja kiukkis, onko kumpikaan teistä painanut koskaan edes yli kuuttakymmentäviittä kiloa? Jos laihtuminen kerran on teidän mielestänne niin kamalan helppoa, niin mites sitten tuo lihominen? Eikös kreitsukin joskus ole valittanut että ei lihoa vaikka minkä tekisi? Onko tätä "sääntöä" että laihtuminen on helppoa ja lihominen vaikeampaa sitten jotenkin fiksumpaa pitää yleispätevämpänä kuin päinvastaista mallia? Entäs jos ihan oikeasti kyseessä olisikin yksilökohtaiset taipumukset ja erot, jotka tekevät toisille lihomisen ihan yhtä mahdottoman tuntuiseksi kuin toisille laihtumisen?

En minä sillä etteikö mielipiteitä saisi olla, mutta on se vaan vähän hassua että ne joilla tuntuu silmämääräisesti olevan aina taipumusta hoikkuuteen, ilmoittelevat miten helppoa sen laihtumisen kaikille pitäisi olla, ja kyse on yksinomaan ja ainoastaan itsekurin puutteesta, vaikka itselle hoikkana pysymiseen vaadittu itsekuri tarkottaisi sitä että makaa kotisohvalla kaiket päivät ja syö silloin kun siltä tuntuu ja huvittaa - vaikka sitten gallonan jätskiä kerralla.

Enpä ole ikinä koskaan missään maininnut, etten lihoisi sitten millään. Päinvastoin - tarkkailen erittäin PALJON, mitä syön (ja harrastan liikuntaa) ja siksi yleensä pysyn hoikkana. En siis syö, mitä tahansa, mutta jos syön, lihon. Niin kuin tuossa aiemmin kerroinkin, että on ilmaantunut kevään ja alkukesän aikana extralaardia (eli olen syönyt ja juonut enemmän kuin kulutan). Havainnon tehtyäni, aloin hankkiutua laardista eroon ja iloisena voin kertoa, että niin on käynyt. Tosin ajattelin huvikseni laihduttaa vielä lisääkin, kun se on niin helppoa minulle (ei ole rasvaisia tai kaloripitoisia mielitekoja). En silti väitä, että se on kaikille helppoa.

Voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, että minulla on joissakin asioissa (ei kaikissa) melko rautainen itsekuri ja se tekee hoikkana olemisen minulle helpoksi. Minulla ei siis ole mitenkään erityisen vilkas aineenvaihdunta, vaan varmaan melko keskitasoa eli ei ole mitään elimellistä sairautta taustalla, joka esim. vaikeuttaisi laihtumista (tai lihomista).

Ja ei, en ole koskaan painanut yli kuuttakymmentä kiloa. En ole päästänyt itseäni niin "ylös".

Edit: Ennen kuin joku nusaa pilkkua, niin mainittakoon etten tietenkään voi olla varma, missä määrin sain lisää nimenomaan laardia ja missä määrin olen nimenomaan sitä saanut laihdutettua. Mutta siis varmaan ymmärrätte pointin.

Ja rasvasolut eivät tosiaan vähene. Kun laihtuu olemassa olevat laardisolut "kutistuu", muttei ne mihinkään katoa. Ja jos lihoo, niin ed. rasvasolut turpoaa ja lisääkin tulee.

En ole minäkään nälkää nähnyt dieetillä ollessani, pudotettuja kiloja 15. Jokseenkin tuolla Sian ruokailumetodilla söin, useamman kerran päivässä eikä mitään valtavia määriä. Syön kyllä edelleenkin niin, mutta en enää katso niin tarkkaan mitä suuhuni laitan ja herkuttelen välillä, niin paino on aikalailla jämähtänyt paikoilleen. Jos se laihtuminen ihan kamalan mahdottomalta tuntuu itsekseen vaikka omasta mielestä ruokailut ovatkin kunnossa, niin kannattaisiko kokeilla jotain ammattilaisen laatimaa ruokavaliota? Mä en halua arvostella kenenkään syömistä, mutta kyllä mä näen kiristämistä muutamissa dieeteissä, vähemmän rasvaa, enemmän protskua aterioihin, eikä ne kasvikset/salaatti ole mikään automaattinen laihdutin ateriankorvikkeena. Noh, mä olen Fitfarmin ohjelmia vetänyt läpi ja ollut tyytyväinen niihin ruuan ja laihtumisen suhteen, mutta en oikeasti osaa sanoa ruokavalioista juuri mitään sen kaavan ulkopuolelta.

Jos jaksoitte lukea tänne asti, niin nyt tulee se varsinainen helmi: käyttäkää vaa'an sijasta mittanauhaa! Ei paino kerro kaikkea, katoavat sentit sen sijaan kertovat.

Lolita kirjoitti:Jos jaksoitte lukea tänne asti, niin nyt tulee se varsinainen helmi: käyttäkää vaa'an sijasta mittanauhaa! Ei paino kerro kaikkea, katoavat sentit sen sijaan kertovat.

En allekirjoita tätä jos samalla heiluu painojen kanssa.

Kaikista armottomin mittari on kuva. Aina sama valaistus, samat kameran säädöt etc mahdollisimman samat olosuhteet kuvaan ja niistä giffi, armottomin kaikista tuomareista.

masa kirjoitti:Bmi 28.9 painon ollessa 99.9 kg

24.8.2012 painon pitää olla 90.0 kg

Aika heikolta näyttää päästä tavoitteeseen.

Viimeviikolla kävin 5 krt lenkillä, söin järkevästi ja oluttakaan ei mennyt kuin eilen 4 tlk. Paino on pudonnut kilon viikossa.


Lenkkeilyssä sen sijaan on tuli ihan tajuton edistyminen. Leikkasin Pururadan kierrosjasta pois 7 minuuttia 1,5 viikossa. En pysty ymmärtämään mitä on tapahtunut.

Kun ostin ton Suunnon M5 Running packin testasin heti sillä kuntoni kun siinä sellainen ominaisuus kerta on. Veikkasin että mun kuntoni olisi ollut "keskitasoa heikompi", mutta tulos olikin "keskitasoa parempi" ja nyt vajaassa parissa viikossa kunto on noussut "hyvään."


Sitten mä heräsin ja päästin kissan ulos.

Kertokaas amatöörille, mikä on oikea tie erittäin pieneen rasvaprosenttiin. Onko se vaan niin että vidusti liikuntaa ja broilerin rintaa?

masa kirjoitti:Kertokaas amatöörille, mikä on oikea tie erittäin pieneen rasvaprosenttiin. Onko se vaan niin että vidusti liikuntaa ja broilerin rintaa?

Et varmaan hakenut tätä vastausta, mutta ainakin keskitysleireillä rasvaprosentit kuvien perusteella ovat olleet pieniä.

Eli paljon työtä ja hyvin niukasti ruokaa ainakin näyttäisi toimivan.

NuoriDaavid kirjoitti:

masa kirjoitti:Kertokaas amatöörille, mikä on oikea tie erittäin pieneen rasvaprosenttiin. Onko se vaan niin että vidusti liikuntaa ja broilerin rintaa?

Et varmaan hakenut tätä vastausta, mutta ainakin keskitysleireillä rasvaprosentit kuvien perusteella ovat olleet pieniä.

Eli paljon työtä ja hyvin niukasti ruokaa ainakin näyttäisi toimivan.

Lähinnä kelailin et miten noi podipildaajat saa prossat niin pieneksi, kun kuitenkin pitää reenata koko ajan täysillä jayrittää vältää lihasmassan katoamista.

masa kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

masa kirjoitti:Kertokaas amatöörille, mikä on oikea tie erittäin pieneen rasvaprosenttiin. Onko se vaan niin että vidusti liikuntaa ja broilerin rintaa?

Et varmaan hakenut tätä vastausta, mutta ainakin keskitysleireillä rasvaprosentit kuvien perusteella ovat olleet pieniä.

Eli paljon työtä ja hyvin niukasti ruokaa ainakin näyttäisi toimivan.

Lähinnä kelailin et miten noi podipildaajat saa prossat niin pieneksi, kun kuitenkin pitää reenata koko ajan täysillä jayrittää vältää lihasmassan katoamista.

Bodarithan nyt tietenkin vetää muutakin kuin uistinta, sehän on itsestään selvää.

Clenbuterolia, androgeenejä, kasvuhormonia jne. Ennen kisoja vielä nesteenpoistolääkkeitä.

NuoriDaavid kirjoitti:
Bodarithan nyt tietenkin vetää muutakin kuin uistinta, sehän on itsestään selvää.

No sovitaan sitten että fitness-tyypit. Ne tuskin pelleilevät sustan ja decan kanssa.

masa kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:
Bodarithan nyt tietenkin vetää muutakin kuin uistinta, sehän on itsestään selvää.

No sovitaan sitten että fitness-tyypit. Ne tuskin pelleilevät sustan ja decan kanssa.

Laihdutetaan asteettain eli esmes kolmen neljän viikon välein 16 viikon aikana vähennetään kaloreita 500. Lähes joka aamu tyhjällä vatsalla tunnin rasvanpolttokävely. Protskutasoa jopa hieman nostetaan, kaikki höttöhiilarit pois. Lihasta lähtee myös vääjäämättä, mutta se pyritään minimoimaan.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: Laihdutetaan asteettain eli esmes kolmen neljän viikon välein 16 viikon aikana vähennetään kaloreita 500.

Siis näinkö?

1 3000 kcal
2 3000 kcal
3 3000 kcal
4 2500 kcal

5 2500 kcal
6 2500 kcal
7 2000 kcal
8 2000 kcal

9 2000 kcal
10 1500 kcal
11 1500 kcal
12 1500 kcal

13 1000 kcal
14 1000 kcal
15 1000 kcal
16 500 kcal


Raakaa peliä.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: Lihasta lähtee myös vääjäämättä, mutta se pyritään minimoimaan.

Ja tähän päälle se nestekikkailu, jos kisakuntoa haetaan. Mut näillä ei yleensä tehdä mitään pysyviä tuloksia, jos tarkoituksena on kuivattaa kroppaa kisoihin. Elämäntapaa ajatellen kannattaisi tähdätä sellaisiin kalorieihin, joilla pystyy operoimaan, ettei kalorien nosto plösäytä uudelleen.

Suosittelen mr. Riekin ravanpoltto-opasta. Paitsi, että sitä näemmä ei enää myydä. Siinä tapauksessa pitää odotella herran uutta kirjaa. Korkeimpaan totuuteen voi perehtyä myös blogissa.

Tyhjentävää:

http://www.potku.net/artikkeli_rasvanpoltto.php

Johtopäätös
”Rasvanpolttoon” ei ravinnon ja liikunnan keinoin pystytä helposti vaikuttamaan. Niissäkin tapauksissa, joissa ”rasvanpolttoa” on kyetty lyhyellä aikavälillä muuttamaan, on epäselvää säilyykö vaikutus pysyvänä vai korjaantuuko vaikutus myöhemmin. Sen sijaan energiankulutusta pystytään lisäämään paljonkin yhdistelemällä monia pieniä asioita ruokavaliossa yhtaikaa. On paljon järkevämpää keskittyä ruokavaliossa ja liikunnassa siihen , miten vaikutetaan päivittäiseen energiansaantiin ja – kulutukseen. ”Rasvanpolton” voi vaikka unohtaa.