Kitinä

Alustuksena tämä.

Tuleeko ostamalla onnelliseksi? Keräätkö ympärillesi ylettömästi tavaraa?

Jos suorittaisit kotonasi inventaarion ja poistaisit kaikki tavarat, joita et _oikeasti_ tarvitse, kuinka suuri kasa siitä tulisi?


En siis oikeasti kaipaa yksilöityjä vastauksia noihin edellä oleviin kysymyksiin vaan keskustelua turhasta kuluttamisesta.

AngryBird kirjoitti:[url=http://tinyurl.com/68l9cct]Alustuksena tämä.[/url

En siis oikeasti kaipaa yksilöityjä vastauksia noihin edellä oleviin kysymyksiin vaan keskustelua turhasta kuluttamisesta.

Keskustelua toisten turhasta kulutuksesta - siis yleisellä tasolla, fiksusti. Ei kosketa minua, vai mitä tarkoitit?
Eikö paras esimerkki ole itse. On ainakin päteviä perusteluja puheilleen, eikä vain fiksua tuomitsemista.

Saakohan kuitenkin yrittää.
Viimeaikaisilla ostoksillani olen tullut pitkästä aikaa onnelliseksi.
Ostin lisätilaa, koska olen niin onneton poisheittämään mitään.
Ostavathan ihmiset mökkejäkin, eikä siinä - varsinkaan näin juhannuksena ole monen mielestä mitään tuomittavaa, vaikka mökkiään käyttääkin vain muutaman kerran vuodessa.

Ihmiset käyvät töissä ja vaurastuvat, mitä niille rahoille pitäisi sitten tehdä sen sijasta, että pistää kiertämään ja vaurastuttaa valtiota, tuottajia, välikäsiä ja sosiaalituen tarvitsijaa?

Kerron omia juttujani vähän vähemmän väsyneenä. Piti nyt aloittaa tämä, en olis muistanut koko juttua enää huomenna.

AngryBird kirjoitti:Kerron omia juttujani vähän vähemmän väsyneenä. Piti nyt aloittaa tämä, en olis muistanut koko juttua enää huomenna.

No, hyvä aihehan tämä ja sopivasti provosoiva aloitus

Yhden ainoan kerran olen pistänyt ilmoituksen keltaiseen pörssiin, elettiin silloin sanomalehtiaikaa. Minulla oli myydä väheksymäni jalkalamppu, sellainen hittituote aikoinaan -olohuonelappu, josta lähtee viisi kaarevaa runkoa päissään valospotti. Ensimmäisenä päivänä tuli soitto, vastasin että valitettavasti se meni jo. Se lamppu säteilee yhä vielä, viidentoista vuoden jälkeen sänkyni päädyssä, levittäen kaikkivaltiaan valonsa parhaan oleskelutilan päälle ikinä. En tarvitsisi oikeasti kuin matonkokoisen alueen, kuten sängyn, tässä hoituu kaikki.

16 jätesäkillistä muutossa turhaa roinaa heittänyt ulos, saman verran purkamatta. Eli olen varsinainen hamstraaja, enkä omista verkkokellaria....

Materialistina mulla toki on roinaa vaikka muille jakaa, turhaa ei ollenkaan = käyttämättä jääneitä. Shoppailen ainoastaan kun olen hyvällä tuulella, muutoin en. Enkä koskaan yli varojen.

Mitenköhän mä nyt saisin kiinni siitä ajatuksesta, joka mulla eilen tän kanssa oli.

Kyse oli siis kaikkialla pursuavasta turhasta tavarasta, kuten esim. aloituksen linkissä mainitut sateenvarjot.
Toisaalla oli tyyppien kanssa juttua esim. lasten synttärijuhlista ja niihin liittyvästä kilpavarustelusta. Mistä hemmetistä on peräisin tapa, että juhlakalun kuuluu lahjoa vieraat??? Ja ne "lahjat" ovat juurikin sitä turhaa sälää, jota katsotaan kerran ja heitetään sitten johonkin lojumaan. Onko järkeä käyttää alle kouluikäisen "kaverisynttäreihin" viitisensataa euroa?

En mä siis kritisoi tavaran omistamista millään tavalla. Takuulla minäkin tulisin ihan hyvin toimeen ilman noita kymmeniä mariskoolejani ja Aalto-maljakoitani mutta kun satun pitämään niistä vaikka ovatkin vailla varsinaista funktiota.
Tyhmä ostaminen on se mitä mä ihmettelen.
Esimerkiksi nyt vaikka huonekalut: Ostetaan halpa lastulevy[something]. Se kestää pari vuotta mutta ei muuttoa. Ostetaan seuraava halpa lastulevy[something], joka ei kestä ihan sitäkään vähää kuin edellinen (joka on muuten siellä vinttikomerossa kun ei sitä saanut vietyä mihinkään eikä kukaan huoli edes ilmaiseksi). Mennään siis kauppaan ja ostetaan kolmas halpa lastulevyhökötin. Jne.
Rahaa on mennyt enemmän kuin yhden laadukkaan kalusteen hankkimiseen. Se laadukas olisi kestänyt muuton ja muun elämän ja varastossa olisi helvetin paljon vähemmän muovipinnoitettua lastulevyä.

Vähän sama elektroniikan kanssa. Tuossa joku aika sitten huutelin täällä apua TomTomin karttapäivityksien perään ja sain neuvon ostaa uusi navigaattori. Okei?
Puhelintakaan en ajatellut vaihtaa ennen kuin nykyinen lakkaa toimimasta. Uusi akku tarttis hommata, sikäli kun niitä missään myydään...

Tavarahysteria pitäisi saada vaihdettua kestävään kulutukseen. Ja mä en edes ole mikään viherpiipertäjä ekoterroristi.

Jatkan marinaa aiheesta kun taas vähän kerään ajatuksiani.

Tirina kirjoitti: Ostavathan ihmiset mökkejäkin, eikä siinä - varsinkaan näin juhannuksena ole monen mielestä mitään tuomittavaa, vaikka mökkiään käyttääkin vain muutaman kerran vuodessa.

Meidänkin mökki tököttää issekseen kolmatta vuotta keskisessä Suomessa
Ois kova halu mennä mutta....faijakaan ei halua mennä sinne ilman mutsia. Ehkäpä broidi menee? Mummu oli ajellut villiintyneen pihan kun odottaa meitä niin kovasti...

Mulla on liikaa vaatteita ja astioita.

AngryBird kirjoitti:Alustuksena tämä.

Tuleeko ostamalla onnelliseksi? Keräätkö ympärillesi ylettömästi tavaraa?

En. Pyrin poistamaan kaiken tarpeettoman. Joko roskiin tai myyntiin (esim. divarit) tai lahjaksi. Lahjaksi ei kyllä kehtaa antaa mitä tahansa skeidaa.

Mä kyllä nautin ihan tarpeettoman paljon shoppailusta. Saatan käyttää tunteja nettikauppojen selailemiseen, vaikka en edes tarvitsisi/etsisi mitään tiettyä. Yleensä jätän toki tilaamatta. En säilyttele kaapeissa pitkään sellaisia vaatteita, joita ei tule pidettyä, vaan laitan kiertoon joko kavereille, kirpparille tai UFFin laatikkoon.

Toinen kulutustavara ovat kirjat, joita ostan sekä uutena että käytettynä, vaikka kirjastostakin saisi. Lukemisen jälkeen lähtevät kyllä kiertoon aina nekin.

Olen oppinut vaateshoppailussa siinä määrin taitavaksi, että huteja tulee nykyään tosi harvoin. Aikaisemmin olen saattanut joustaa tarpeettoman paljon koon tai materiaalin suhteen, jos alelappu houkuttelee liikaa. Nyt ostan vain sellaista, mitä ilman kaupasta poistuiminen harmittaisi liikaa.

En saa ostamisesta mitään erityistä tyydytystä. Eli en shoppailekaan.
Pyrin ostamaan laadukkaita tuotteita, jotka kestävät myös ulkonäön puolesta ajan hampaan.

Turhaa tavaraa on melkoisesti kun en raaski heittää pois.

Nykyisin pyrin ostamaan kamaa, jota ei tarvitsi uusia elinaikanani.

Ei ole turhia juttuja, vaikken läheskään kaikkea ole käyttänyt. Lehtiä, pelejä ja leffoja keräilen, mutta vain sellaisia, joita arvostan. Lukematta, pelaamatta tai näkemättä on paljon, mutta ei ole tuplakappaleita ja täydelliset kokoelmat tuottavat mielihyvää.

Juttu on hyvä! Tiedän paljon kyseisinlaisia perheitä jossa hankitaan uutta uuden tilalle. Oma isä on hamsteri, tosin isä hamstraa kaikkea vanhaa. Mitä vanhempi, sen hienompi. Isä kyllä usein uusiokäyttääkin tavaransa.
Uusiokäyttö on tarttunut. Melkein kaiken mitä ihminen tarvii niin sen voi hommata käytettynä! Ja monesti ihan omasta kaveripiiristä. Meillä on tallikin lähes kokonaan rakennettu kierrätysmateriaalista. Ja tuli muuten halvaksi! Silti minun ajatusmaailma ei perustu ehkä niinkään pihiyteen kuin ekologisuuteen. Se mikä toimii, on turha korvata uudella. Toki rahakin on usein ollut tiukemmalla kuin nyt, mikä on hyvä kannustin luovaan ajatteluun.

Väittäisin että nämä jotka ostavat tavaraa tolkuttomat määrät eivät muutoinkaan hallitse ekologista ajattelua. Lajittelevatko he jätteensä? Heittävätkö he roskia luontoon? Välttävätkö he turhaa autolla ajoa? Ehkä ajatusmaailma voi kuitenkin olla muuttumaan päin, ekologinen ajattelu kun on muotia. Tosin sillä myös rahastetaan. Osta uusi hybridiauto! Aurinkokennolla toimiva se tämä ja tuo. Ihanko oikeasti on ekologista hommata kaikki uutta ekoekoa sen sijaan että korjattaisiin vanhaa ja käytetään se loppuun?

Ostamisen nautinnosta:
Tämä on mielenkiintoinen juttu. Mikähän siitä uuden hankkimisesta tekee hienoa? Tosin omalla kohdalla sen ei tarvi olla uusi vaan se voi ihan yhtä hyvin olla vanhaa. Ehkä taikana on se että kun hankinnat tulevat tarpeeseen niin tuntuu aina niin kätevältä kun joku asia toimii. Miten olenkaan voinut pärjätä ilman tätä? Helpompi elämä so to speak. Ehkä tätä helpompaa elämää haetaan ostamalla? Tosin en kyllä tiedä miten tämä pätisi niihin ihmisiin jotka ostavat muita kuin tarvehyödykkeitä, vaikka vaatteita. Ehkä siinäkin se "tätähän mä voinkin pitää siellä työpaikan kesäjuhlassa" tjmv. Oma lempikauppa on agrimarket

Nyt se sitten taas alkoi. Alennusmyynti, turhan tavaran markkinat.
Ihmiset ostavat koska halpaa! Ihan sama tarviiko vai ei.
Ajattelin yrittää hyödyntää alennusmyyntejä koska muksulle pitää hankkia kasa vaatteita, mielellään myös seuraavaa kokoa syksyä varten. Itselleni en tarvitse yhtään mitään varmaan vuosikausiin.

Ostamisen nautionnosta oon aika pitkälti samaa mieltä kuin Georgina. Kun hankkii jotain harkitusti tarpeeseen, siitä tulee hyvä mieli.