Kitinä

Yritetäänpä uudestaan, kun edellinen kyssäri meni ns. vituiksi, koska kirjoitin epäselvästi. Epäselvyys oli osittain tarkoituksellista, mutta sitten alkoikin kiinnostaa, miten asia kitinäläisten mielestä on, jos muotoilen kysymyksen, kuten sen tarkoitin.

Eli tuntuuko elämäsi vaikeammalta, kuin sen pitäisi tuntua?

Käyttötapaus Dave: objektiivisesti arvioiden mun elämän kait pitäis tuntua nami namilta, koska mulla on kaikki hyvin.

Tästä huolimatta välillä ahistaa. Aika harvoin on sellainen fiilis, että ei oo mitään huolia. Vaikka objektiivisesti ei pitäisi olla.

Välillä näin ja toisinaan noin.
Vastaan siltä väliltä.

Äänestin... sitä paskaa, miltä tuntuukin... tai jotain

Mulla on siis oikein hyvä nyt. Mulla on myös vertailukohde siihen, mitä todella paskimmillaan voi olla (siis omalla kohdalla, maailmanluokan mittakaavassa sekin oli pientä). Siihen aiempaan verraten, olen paratiisissa

Jokaisellahan on niitä huonoja kausia. Ei aina voi olla vaaleanpunaista ihqua. Mulla ainakin joku asia (esim. oma fyysinen olemus) voi pudottaa nopeastikin alas, mutta siitä sitten noustaan taas lyhyelläkin aikavälillä.

Elämäni tuntuu juuri yhtä vaikealta kuin sen pitäisi tuntua, koska muutenhan se ei olisi minun elämäni vaan jonkun toisen tai minä olisin joku toinen.

Tätini sanoi puhelimessa vähän aikaa sitten, että minulla on kaikki asiat hyvin. Hänelle elämäni nykytilanne olisikin hyvä, mutta hän onkin keskinkertaisuus. Omasta mielestäni asiani vaikuttavat keskeneräisiltä. Koska tajuan kuinka "vaikeaa" niiden saaminen valmiiksi pitäisi olla, elämäni vaikeus tuntuu juuri siltä, mitä sen pitäisi olla. En vain osaa haluta tyytyä viheltämiseen tai halua osaa haluta.

Uskon, että tuntuu ihan yhtä vaikealta kuin se on.

joskus