Kitinä

^Ei vaan yritän sanoa, että aivan turha selittää, että rahan puute olisi oman onnellisuutensa esteenä.

En siis väitä, että pitää olla onnellinen, mutta jos ei ole, niin rahan puutetta siitä on aivan turha syyttää.

NuoriDaavid kirjoitti:Kaikki kitinäläiset ovat jo nyt hyvin rikkaita historiallisesti ja globaalisti tarkastellen. EI teitä estä toteuttamasta itseänne mikään muu kuin te itse.

Vaikka elettäisiin kuinka rikasta aikakautta tilastollisesti, niin suurin osa pääomasta liikkuu perinnöllisesti ja keskittyy aika pienen joukon käsiin.

NuoriDaavid kirjoitti:^Ei vaan yritän sanoa, että aivan turha selittää, että rahan puute olisi oman onnellisuutensa esteenä.

En siis väitä, että pitää olla onnellinen, mutta jos ei ole, niin rahan puutetta siitä on aivan turha syyttää.

Sähän nyt heität vallan zeniläiseksi.
Petrimäisesti kertoilenpa omasta ei-yliluonnollisesta valaistumisestani eli satorista. Taitaa olla kohta parikymmentä vuotta, kun valvottuani yön opiskelijakämpässäni (selvin päin) yhtäkkiä tajusin, että minä olen vapaa. Voin istua, voin kävellä, voin käydä paskalla. Tärkeintä, että mitä hyvänsä minulle tapahtuu, se tapahtuu minulle. Vaikka kuolisin siihen, niin so what? Siitä vapaus. Kaiken toivon hyläten ja samalla kaiken halun ja pyrkimisen säilyttäen. Jolloin mitä välii sosiaalisilla konventioillakaan? Mitään yliluonnollista tietoa tuossa mitä ilmeisimmässä buddhalaisessa valaistumisessa ei ollut, mutta varmuuden vuoksi kokeilin osaanko levitoida. No ei. Mutta viilinki oli kyllä jotain arkitodellisuuden ulkopuolella. Onnellisuus on joo meissä itsessämme.

Ikävä kyllä tuo ei kestänyt. Pelot ja sovinnaisuudet ja häpeä vaikuttivat taas seuraavana päivänä, vaikka ymmärrän asian, vaikka jokainen on oikeastaan samassa tilassa, vaikkei sitä muistakaan.

Kuitenkaan tuohon ei liittynyt mikään minän häviäminen, vaan vapaa pyrkiminen siihen mitä itse kukin haluaa.
Siihen tarvitaan välineitä.

Välineistä iso raha olisi teknisesti varsin hyödyllinen, vaikka valaistunutkin tai jotainvittuu olisi.

Vain muutaman onnettoman tähden.

Parin tutun kuppaustarve vituttaisi; elävät tällä hetkellä omasta elämäntyylistään – ja luottokortista - johtuen yli varojensa. On siis pakko käydä pari kertaa vuodessa kaukomatkoilla useamman viikon, mutta asunnon remppaan yrittävät saada minua takaajaksi.. En todellakaan takaa ja onneksi eivät ole sukua. Uskon, että heidän kuppaustarve lisääntyisi.

Muuta ongelmaa en näe.

Sisaruksilleni ja työtä perheensä eteen kovasti työtä tekeville antaisin ruhtinaallisesti siivuja – en suoraan vaan sijoitetun pääoman tuotoista pidemmällä aikavälillä.

Myös hyväntekeväisyyteen pistäisin siivuja tuotoista vuosittain, en tosin ylijärjestyneisiin tai liian pitkälle hippiyteen meneviin organisaatioihin.

Edit:

Ja työstäni en luopuisi todellakaan, se kun on yksi elämän suolista

Georgina kirjoitti:

nowaysis kirjoitti:Eihän sitä nyt mihinkään tarvis julkistaa(edes kavereille)(tai no, voin tasan arvata kuka haluais iltiksen lööppeihin lottovoittajana ja kuka ei.. )

Mä en haluais että siitä sais kovin moni tietää mutta vängälläkin lähipiiri huomais kun jäis töistä pois, ostas uuden auton ja pätkäsis maneesin tuohon pihamaalle.

Mun lähipiiri huomaisi vain, että katosin jonnekin. Siis jos huomaisivat, olen sen verran huomaamaton katoamattakin.

NuoriDaavid kirjoitti:Kaikki kitinäläiset ovat jo nyt hyvin rikkaita historiallisesti ja globaalisti tarkastellen. EI teitä estä toteuttamasta itseänne mikään muu kuin te itse.

No ei välttämättä. Kyllä mä olen onnellinen nytkin. Olisin silti vielä onnellisempi jos voisin rahalla ostaa aikaa itselleni elintason siitä kärsimättä. Get the point?

RolloTomasi kirjoitti: Mun lähipiiri huomaisi vain, että katosin jonnekin. Siis jos huomaisivat, olen sen verran huomaamaton katoamattakin.

Onko se susta hyvä vai huono juttu?

Georgina kirjoitti:

RolloTomasi kirjoitti: Mun lähipiiri huomaisi vain, että katosin jonnekin. Siis jos huomaisivat, olen sen verran huomaamaton katoamattakin.

Onko se susta hyvä vai huono juttu?

En tajunnut, kumpaa kohtaa tarkoitat, mutta molemmat hyviä.

Entäs tämä: lottovoiton tuoma sosiaalisen stutuksen nousu on automaattisesti niin merkittävä, että tajuat sen vääjäämättä tarkoittavan sitä, että saisit paremman elämänkumppanin markkinoilta naurettavan helposti. Ainakin alat vaatia kumppaniltasi alitajuisesti enemmän ja parempaa, koska "ansaitset" sen.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Entäs tämä: lottovoiton tuoma sosiaalisen stutuksen nousu on automaattisesti niin merkittävä, että tajuat sen vääjäämättä tarkoittavan sitä, että saisit paremman elämänkumppanin markkinoilta naurettavan helposti. Ainakin alat vaatia kumppaniltasi alitajuisesti enemmän ja parempaa, koska "ansait sen".

Häh? Minä saatan hyvinkin olla tämän Orimattilan pikkukylän rikkain mies. Ja Varkaudessa kirjoilla ollessani olin yhtenä vuonna juorukalenterissa kolmas. Vaikka säännöllisiä tuloja minulla ei ole ja siis erittäin kausiluonteista tuo.

Miten tuo auttaa pillunsaantiin? Kun kumminkin olen minä. Pitääkö liimata saldolappu otsaan? Lohkeisko misuilta? Ainakaan niiltä henkistyneiltä keijuilta, joita itse haluaisin nussia?

Dumiz kirjoitti:Ryyppäisin liikaa.

Mä kokeilisin viettää rokkitähden elämää kuukauden ajan. Koksua, spiidiä ja brenkkua vähintään 5000 e edestä joka päivä, vähintään yksi hotellihuone pitää tuhota, urheiluauto ajaa lyhtypylvään ympärille ja telkkari paiskata ikkunasta. Bändäreitä unohtamatta.

Siis niitä ei paiskata ikkunasta Lisäksi kitaratunteja niin kauan, että saan "Iron Manin" riffin puristettua ilmoille ihan itse!

Olisipa sitten sekin koettu. Tämän jälkeen - edellyttäen ettei kaikkia rahoja ole rällätty - voisinkin sitten ilokaasuhoidosta palattuani keskittyä taas seesteiseen perheenisän rooliin.

küllküll kirjoitti:

Dumiz kirjoitti:Ryyppäisin liikaa.

Mä kokeilisin viettää rokkitähden elämää kuukauden ajan. Koksua, spiidiä ja brenkkua vähintään 5000 e edestä joka päivä, vähintään yksi hotellihuone pitää tuhota, urheiluauto ajaa lyhtypylvään ympärille ja telkkari paiskata ikkunasta. Bändäreitä unohtamatta.

Huom! Obs!

Kysymys oli "mitä negatiivista".