Ne pienet kuvakkeet siinä start-nappulan vieressä?masa kirjoitti: IMO Win7 quicklaunchien kadottaminen oli suuri virhe.
Mihin niitä tarvii, kun ohjelmakuvakkeen voi lukita suoraan ala-/sivupalkkiin. Sama asia, mutta IMHO parempi toteutus.
Ne pienet kuvakkeet siinä start-nappulan vieressä?masa kirjoitti: IMO Win7 quicklaunchien kadottaminen oli suuri virhe.
Vagabondo kirjoitti: Mihin niitä tarvii, kun ohjelmakuvakkeen voi lukita suoraan ala-/sivupalkkiin. Sama asia, mutta IMHO parempi toteutus.
Makuasia. Pystypalkissa ne ei ainakaan vie liikaa tilaa ja ensimmäinen ikkuna aukeaa suoraan ohjelman varaaman slotin päälle, jolloin pikakäynnistykset ei vie tilaa ohjelman auki ollessa. Just nyt 15 avointa ohjelmaikkunaa, joista 3 päällekkäin ja 3 ohjelmaa palkissa avaamattomana, eli 17 slottia tossa mun palkissa näyttäis olevan. Mulla on kyllä monesti kaikki palkkiin lukitut ohjelmat samaan aikaan auki, jolloin lukitus ei vie yhtään tilaa.masa kirjoitti: Täysin eri mieltä. Uusi tapa vaatii huomattavsti enemmän tilaa alapalkista. Vanhalla tavalla saa 20 pikakuvakuvaketta samaan tilaan kuin nykyisellä 3.
Vagabondo kirjoitti: Just nyt 15 avointa ohjelmaikkunaa, joista 3 päällekkäin ja 3 ohjelmaa palkissa avaamattomana, eli 17 slottia tossa mun palkissa näyttäis olevan.
Mä en sulata sitä että ne vievät niin paljon tilaa alapalkista. Samaten perinteisten valikkojen poistaminen oli minulle kammottava takaisku.So Hard kirjoitti:Mä taas tykkään seiskan pin/unpin ajattelusta. Ei se kuvakkeiden määrä mitään ratkaise vaan se mitä ja kuinka helposti niillä saa auki.
Siis mikä? 15 avointa, 3 päällekkäin, 3 avaamatonta vai max 17 slottia?masa kirjoitti:Vagabondo kirjoitti: Just nyt 15 avointa ohjelmaikkunaa, joista 3 päällekkäin ja 3 ohjelmaa palkissa avaamattomana, eli 17 slottia tossa mun palkissa näyttäis olevan.
Tuokin on ihan saatanasta.
Vagabondo kirjoitti:
Siis mikä? 15 avointa, 3 päällekkäin, 3 avaamatonta vai max 17 slottia?
masa kirjoitti:Vagabondo kirjoitti:
Siis mikä? 15 avointa, 3 päällekkäin, 3 avaamatonta vai max 17 slottia?
Se että saman sovellukset välilehdet niputetaan yhteen.
Niin?exPertti kirjoitti:^ Tämä on vanha juttu. On nähty jo monessa paidassakin.
Halpa mainostemppuhan tuo näyttää olevan.
No kyllähän tuon Mannerheimin synneistä vaahtoamisen kulta-aika taisi jäädä iloiselle 60-luvulle. Ja vaikka se jotenkin ajankohtaista olisikin, patsaiden siirtely on kuitenkin jotenkin samanlaista kyvyttömyyttä kohdata menneisyyden pimeätkin puolet kuin se, mitä Paleface nimenomaan haluaa vastustaa. Typerää siis, tosiaan.exPertti kirjoitti:http://www.iltasanomat.fi/musiikki/pale ... 28743.html
*itun pelle.
"Väärin voitettu" - tuttu kukkahattujen slogan jo vuodesta 1917.So Hard kirjoitti:.
No jos näillä ansioilla ei saa patsasta Helsingin keskustaan niin ei millään.So Hard kirjoitti:Oma näkemykseni on, että Mannerheim on ollut kahteen kertaan pelastamassa Suomea, metodit eivät ole olleet täydellisiä kummallakaan kertaa mutta patsaan arvoinen suoritus kummallakin kerralla.
Tämä on aika täysiverinen esimerkki siitä lähestymistavasta historiaan, jonka koen täysin vieraaksi: tavoitellaan jonkinlaista moraalista all-things-considered-lopputomiota, joka lopettaa ininät. En millään voi nähdä mitään tuollaista historiatutkimuksen päämääräksi, suuntaan tai toiseen.So Hard kirjoitti:Tää on nyt vähän sama asia kuin vaadittaisiin Yhdysvaltojen vapaussodan aikaista presidenttiä tilille siitä, että sodassa tapahtui raakuuksia. Varmaan Mannerheimin ansiot ja osuus lahtarien toiminnassa pitää tunnustaa, mutta pienen mittakaavan touhuahan se on verrattuna siihen mitä olisi tapahtunut jos punakaartit olisivat päässeet niskan päälle.
Oma näkemykseni on, että Mannerheim on ollut kahteen kertaan pelastamassa Suomea, metodit eivät ole olleet täydellisiä kummallakaan kertaa mutta patsaan arvoinen suoritus kummallakin kerralla. Siinä ei jonkun kommunistiräppärin ininä ihan hirveästi paina.
Sä käsittelet nyt eri asiaa kuin minä. Historiantutkimus on ihan eri asia kuin keskustelu siitä, ansaitseeko joku patsaan vai ei. Jos patsaita pystytetään vain tyypeille, jotka ovat aina ja kaikkialla tehneet vain oikeita ja hyviä juttuja, kaikki pitää repiä alas.urpiainen kirjoitti:Tämä on aika täysiverinen esimerkki siitä lähestymistavasta historiaan, jonka koen täysin vieraaksi: tavoitellaan jonkinlaista moraalista all-things-considered-lopputomiota, joka lopettaa ininät. En millään voi nähdä mitään tuollaista historiatutkimuksen päämääräksi, suuntaan tai toiseen.
Kyllä se lähin aktuaalinen verrokkimaailma löytyy ihan tuosta muutama sata kilometriä itään. Näkemykseni on, että kulakkien, aateliston, papiston ja porvariston eliminointi olisivat olleet vaffasti läsnä vaihtoehtoisessa agendassa - maailma nyt vain oli sellainen paikka siihen aikaan.Lisäksi kiinnittää huomiota tämä nyt uudessa kontekstissa toistuva argumentaatiorakenne: arvioidaan aktuaalisen maailman tapahtumien arvoa vertaamalla niitä siihen, mitä tapahtui ei-aktuaalisissa, kuvitelluissa maailmoissa.
Joo. Sä lähestyt asiaa historiantutkimuskantilta, mä lähestyn siltä kantilta, että vaikka Mannarheimin henkilöhistoriassa on omat synkät puolensa, kuten osuus lahtarien aikaansaannoksissa, niin näistäkin huolimatta minun kokonaisarvioni herran ansioista on se, että juuri tämä kekkuli ansaitsee patsaan taikka kaksi. Oikeastaan Mannerheimin, Sibeliuksen, Lönnrotin ja Kiven ohella on vaikea oikopäätä sanoa ketään muuta jolle soisin patsaan Helsingin keskustaan.Nyt mitään erimielisyyttä ei oikeastaan edes pääse syntymään, koska keskusteluakaan ei oikein voi syntyä: niin perustavanlaatuisesti erilaisista lähtökohdista asiaa lähestymme.
No joo, kuten ensimmäisessä tätä asiaa koskeneessa viestissäni kirjoitin, suhtaudun aika penseästi - ainakin alustavasti ja useimmissa tapauksissa - myös patsaankaatohankkeisiin. Mutta muutenkin mä olen aika vähäisesti taipuvainen fanittamiseen, henkilönpalvontaan tai vahvojen johtajien kaipuuseen, eli en nyt oikein lähtisi kovin helpolla patsaita ylipäänsä merkkihenkilöille pystyttelemään, ainakaan tieteen ja taiteen ulkopuolelta, jotka toki sinunkin patsastettavien listassa enemmistönä ovatkin.So Hard kirjoitti:Sä käsittelet nyt eri asiaa kuin minä. Historiantutkimus on ihan eri asia kuin keskustelu siitä, ansaitseeko joku patsaan vai ei. Jos patsaita pystytetään vain tyypeille, jotka ovat aina ja kaikkialla tehneet vain oikeita ja hyviä juttuja, kaikki pitää repiä alas.urpiainen kirjoitti:Tämä on aika täysiverinen esimerkki siitä lähestymistavasta historiaan, jonka koen täysin vieraaksi: tavoitellaan jonkinlaista moraalista all-things-considered-lopputomiota, joka lopettaa ininät. En millään voi nähdä mitään tuollaista historiatutkimuksen päämääräksi, suuntaan tai toiseen.
Sä lähestyt asiaa historiantutkimuskantilta, mä lähestyn siltä kantilta, että vaikka Mannarheimin henkilöhistoriassa on omat synkät puolensa, kuten osuus lahtarien aikaansaannoksissa, niin näistäkin huolimatta minun kokonaisarvioni herran ansioista on se, että juuri tämä kekkuli ansaitsee patsaan taikka kaksi. Oikeastaan Mannerheimin, Sibeliuksen, Lönnrotin ja Kiven ohella on vaikea oikopäätä sanoa ketään muuta jolle soisin patsaan Helsingin keskustaan.
Kyllä mä vähän ihmettelen tätä sielunvarmuuttasi tässä asiassa. Voi toki olla noin, mutta voi toki olla, ettei olisikaan. Emme saa koskaan tietää, kun ensin mentiin rauhanomaisten ratkaisujen sijaan sotaan, ja punaiset sitten hävisivät.So Hard kirjoitti:Kyllä se lähin aktuaalinen verrokkimaailma löytyy ihan tuosta muutama sata kilometriä itään. Näkemykseni on, että kulakkien, aateliston, papiston ja porvariston eliminointi olisivat olleet vaffasti läsnä vaihtoehtoisessa agendassa - maailma nyt vain oli sellainen paikka siihen aikaan.
Käsitinkö nyt väärin ja pertti oikein, mutta mun mielestä Urpiaisen pointti oli ettei sodalle (ja henkilöitymille, oli sitten mimmonen sotasankari tahansa) pitäisi pystyttää patsaita, vaan sodan uhreille. Jolloin ihan samalla tavalla jäisi tuntemattoman sotilaan patsas pystyttämättä kuin Marskinkin. Ja halusit tai et, niin kyllä Mannerheim mielletään enemmän sotasankariksi kuin ...ööö... valtiojohtajaksi? Vai mikä on se arvo mitä haet takaa?exPertti kirjoitti:Aikamoinen paleface pitää olla, että pitää Mannerheimin patsasta sotasankarin muistomerkkinä. Minulle Mannerheim on mies joka uhrasi itsensä useamman kerran kansakunnan hyvän puolesta. Hänen patsaansa on ihan yhtä oikeutettu kuin tuntemattoman sotilaan patsaat.urpiainen kirjoitti:Mä kuulun siihen porukkaan, joka kokee sotasankarien, vaikka edustaisivatkin voittajia ja (siten?) hyvän puolella olijoita, patsaat ja fanittamisen jotenkin kovin mauttomaksi. Sodille pitäisi pystyttää muistomerkkejä, joissa surtaisiin ja kunnioitettaisiin sodan vaatimien uhrien muistoa ja murehdittaisiiin sotaan ajautumisen tragediaa - eikä fanitettaisi henkilöitä ja juhlittaisi voittoja.
Minä näen kyllä Mannerheimissä merkittävässä määrin valtiomiehenkin. Hänhän mm. halusi itsenäisyyssodan aikana pitää sekä Saksan että Venäjän armeijan ulkopuolella, ja erosi ylipäällikkyydestä kun Saksan apuun turvauduttiin. Sen jälkeen hän toimi valtionhoitajana hyvin kriittisenä aikana. 30-luvulla ilman Mannerheimin kovaa henkilökohtaista panosta Suomen puolustuskyky talvisotaan mentäessä olisi ollut merkittävästi heikompin.par-sky kirjoitti:Käsitinkö nyt väärin ja pertti oikein, mutta mun mielestä Urpiaisen pointti oli ettei sodalle (ja henkilöitymille, oli sitten mimmonen sotasankari tahansa) pitäisi pystyttää patsaita, vaan sodan uhreille. Jolloin ihan samalla tavalla jäisi tuntemattoman sotilaan patsas pystyttämättä kuin Marskinkin. Ja halusit tai et, niin kyllä Mannerheim mielletään enemmän sotasankariksi kuin ...ööö... valtiojohtajaksi? Vai mikä on se arvo mitä haet takaa?
Kenelle taiteen tai tieteen henkilölle pystyttäisit patsaan tänä päivänä? Siis yleiseksi muistomerkiksi, eikä esim paikkakunnan historian ainoan keihäänheittäjän kunniaksi?urpiainen kirjoitti: Mutta muutenkin mä olen aika vähäisesti taipuvainen fanittamiseen, henkilönpalvontaan tai vahvojen johtajien kaipuuseen, eli en nyt oikein lähtisi kovin helpolla patsaita ylipäänsä merkkihenkilöille pystyttelemään, ainakaan tieteen ja taiteen ulkopuolelta, jotka toki sinunkin patsastettavien listassa enemmistönä ovatkin.
.
Varmaankin Jeja-Pekka Roos, Pekka Himanen tai Kristiina Halkola?sivustahuutaja kirjoitti: Kenelle taiteen tai tieteen henkilölle pystyttäisit patsaan tänä päivänä?