Kitinä

Ei tää ruikuttamalla tästä paremmaksi muutu.

Vesper kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:

Vesper kirjoitti: Tilannettahan on siis korjattu ja kokoeroa ei enää ole, kiitos kahden rasvansiirron ja yhden mutoon liittyvän leikkauksen. Nyt oli lähinnä kyse siitä, että voisivat myöntää sössineensä ja pahoittelisivat asiaa, niin saisin rahani takaisin.

Tämä ei ole vattuilua vaan ihmettelyä: miten se sössimisen myöntäminen palauttaisi sun rahojasi? En tiedä, onko systeemit muuttuneet, mutta en koskaan itse julkiksella puolella törmännyt siihen, että rahoja olisi palautettu. Potilasvahingostahan voi tietty saada korvauksia, mutta potilasvahingoista päättää oma lautakuntansa, eikä mun käsitykseni mukaan mahdollinen pahoittelu mitenkään vaikuta siihen, tuleeko korvausta vai ei. Olet varmaan ollut yhteydessä potilasasiamieheen?

Olen. Ja siihen prosessiinhan tämä liittyykin. Eli ensin tehdään muistutus ja sen perusteella voi sitten hakea rahansa takaisin/korvauksia.
En nyt avaa tätä sen enempää, mutta sanottakoon, että tällä asialla on ollut mulle ihan yllättäviä "henkisiäkin seuraamuksia" ym. paskaa. Tää on vaikuttanut mun elämään niin monella sektorilla kahden vuoden aikana, että jos olisin tästä edes murto-osan osannut aavistaa, en olisi koskaan prosessiin lähtenyt. Tästä on nyt tullut vähän periaatteen asia ja haluaisin tälle jo kohta jonkinlaisen päätöksen. En ole tippaakaan luovuttajatyyppiä, mutta just nyt on tähän asiaan voimat aika lopussa.

NuoriDaavid kirjoitti:

Vesper kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:
Tämä ei ole vattuilua vaan ihmettelyä: miten se sössimisen myöntäminen palauttaisi sun rahojasi? En tiedä, onko systeemit muuttuneet, mutta en koskaan itse julkiksella puolella törmännyt siihen, että rahoja olisi palautettu. Potilasvahingostahan voi tietty saada korvauksia, mutta potilasvahingoista päättää oma lautakuntansa, eikä mun käsitykseni mukaan mahdollinen pahoittelu mitenkään vaikuta siihen, tuleeko korvausta vai ei. Olet varmaan ollut yhteydessä potilasasiamieheen?

Olen. Ja siihen prosessiinhan tämä liittyykin. Eli ensin tehdään muistutus ja sen perusteella voi sitten hakea rahansa takaisin/korvauksia.
En nyt avaa tätä sen enempää, mutta sanottakoon, että tällä asialla on ollut mulle ihan yllättäviä "henkisiäkin seuraamuksia" ym. paskaa. Tää on vaikuttanut mun elämään niin monella sektorilla kahden vuoden aikana, että jos olisin tästä edes murto-osan osannut aavistaa, en olisi koskaan prosessiin lähtenyt. Tästä on nyt tullut vähän periaatteen asia ja haluaisin tälle jo kohta jonkinlaisen päätöksen. En ole tippaakaan luovuttajatyyppiä, mutta just nyt on tähän asiaan voimat aika lopussa.

D

ave olisi osannut vieläpä leikata paremmin yleis- ja silsalääkärin pätevyydellä..

elco kirjoitti: Tähän sopii tarina vajaan kymmenen vuoden takaa kun häröilin itsekseni kokonaisvaltaisesti sekaisin huorien, diilereiden ja narkomaanien joukossa Amsterdamin synkässä syysyössä. Jossain kanaalin sillalla yöstä tapitti kaksi valkoista silmämunaa. Silmämunien suunnasta kuului hyvin möreällä äänellä "Respekt, maaaan".

Minä täsmälleen samassa tilanteessa samassa kaupungissa vuonna 96. Silloin tosin valkoisten silmämunian alta kuului "wanna buy cocaine"?

Tuli kiirus löytää lähin taksi.

Vesper kirjoitti: En nyt avaa tätä sen enempää, mutta sanottakoon, että tällä asialla on ollut mulle ihan yllättäviä "henkisiäkin seuraamuksia" ym. paskaa. Tää on vaikuttanut mun elämään niin monella sektorilla kahden vuoden aikana, että jos olisin tästä edes murto-osan osannut aavistaa, en olisi koskaan prosessiin lähtenyt. Tästä on nyt tullut vähän periaatteen asia ja haluaisin tälle jo kohta jonkinlaisen päätöksen. En ole tippaakaan luovuttajatyyppiä, mutta just nyt on tähän asiaan voimat aika lopussa.

Tää on helppo uskoa, että hommalla on ollut vaikutuksia.

Ei muuta kuin voimia ja tsemppiä jaksaa käydä itselle tarpeellinen kamppailu loppuun. Ja Tixin ehdottamat verikoirat on tietysti ihan validi vaihtoehto neuvotteluiden vauhdittamiseksi.

huima kirjoitti:

Vesper kirjoitti: En nyt avaa tätä sen enempää, mutta sanottakoon, että tällä asialla on ollut mulle ihan yllättäviä "henkisiäkin seuraamuksia" ym. paskaa. Tää on vaikuttanut mun elämään niin monella sektorilla kahden vuoden aikana, että jos olisin tästä edes murto-osan osannut aavistaa, en olisi koskaan prosessiin lähtenyt. Tästä on nyt tullut vähän periaatteen asia ja haluaisin tälle jo kohta jonkinlaisen päätöksen. En ole tippaakaan luovuttajatyyppiä, mutta just nyt on tähän asiaan voimat aika lopussa.

Tää on helppo uskoa, että hommalla on ollut vaikutuksia.

Ei muuta kuin voimia ja tsemppiä jaksaa käydä itselle tarpeellinen kamppailu loppuun. Ja Tixin ehdottamat verikoirat on tietysti ihan validi vaihtoehto neuvotteluiden vauhdittamiseksi.

Mä en olisi yllyttämässä kovin monimutkaisiin oikeudellisiin manöövereihin. Ja tässä ei ole mitään ajatusta, että haluaisin pitää lääkärien puolta. Mä ajattelen Vesperin etua.

Suomalainen systeemi on sellainen, että mitään miljoonakorvauksia ei koskaan makseta. Eikä edes satoja tuhansia. Eikä edes kymmeniä tuhansia. Harvoin edes tuhansia.

Potilasvahinkovakuutuksesta voi saada korvausta, mutta potilasvahingoista päättää potilasvahinkolautakunta, enkä usko, että sen päätöksiin voi juuri juristeilla vaikuttaa. Päätökset tehdään lääketieteellisestä näkökulmasta.

Tietysti voi aina tehdä rikosilmoituksen lääkäristä, mutta en usko sen menestymiseen. Lopputuloksena on vain juristin laskut ja oikeudenkäyntikulut.

Itse yrittäisin saada korvausta Potilasvakuutuksesta. Se ei vaadi omaa juristia eikä syyllisyyden osoittamista. Jos kyseessä oli epätavallinen komplikaatio, niin Potilasvakuutus nimen omaan korvaa niitä.

Mutta Vesper varmaan tietää tämän, koska on jutellut potilasasiamiehen kanssa.

NuoriDaavid kirjoitti:Mä en olisi yllyttämässä kovin monimutkaisiin oikeudellisiin manöövereihin. Ja tässä ei ole mitään ajatusta, että haluaisin pitää lääkärien puolta. Mä ajattelen Vesperin etua.

Asian ajaja.

Asianajaja on juuri sitä.

Ei siinä tarvitse ryhtyä heti kovin monimutkaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin amerikkalaisten tv-ohjelmien mukaan, vaan käydään keskustelu sellaisella tietopohjalla - että ymmärretään miten laki ja toisaalta yhteiskunnan systeemit toimivat.

Asianajaja pystyy suhtautumaan asiaan myös kiihkottomasti ja energisesti myös tilanteessa, jossa omat voimat ovat vähissä ja intressit olisivat jo asioissa edempänä. Toki ne aiheuttavat kuluja ja jos oikeuteen mennään, niin aina joudutaan taloudellisten riskien eteen - mutta ei asianajajan käyttäminen ole aina sitä oikeuteen menemistä, vaan myös konsultointia ja sovittelua.

Verikoira on tietysti muuta implikoiva termi, mutta asianajajat ovat kokemuksien mukaan aika leppoisia luonteeltaan privaatisti - kun saavat olla pahimmillaan niin anaalisia töissä. Mieluusti konsultoin tärkeitä asioita tuttujen asianajajien kanssa ennen isojen päätöksien tekoa, koska en itse ole kaikkien alojen asiantuntija. Samasta syystä tietäisin myös omat rajani asioiden hoitamisessa - enkä pitäisi välttämättä huonona asiana joissain asioissa asianajajan käyttöä asioiden selvittelyn tukena.

Näissä lääketieteellisissä asioissa tietysti pakka on kasattu potilasta vastaan, mutta kyse ei Vesperin kohdalla olekaan ilmeisesti rahan saamisesta - vaan asioiden muuttamisesta, tunnustamisesta sekä päätöksen saamisesta omalle sagalleen. Asianajaja voi auttaa siinä tai sitten vain sotkea asioita pahemmin, mutta se on vaihtoehto silti.

Vesper kirjoitti:

elco kirjoitti:Rahan vuoksi ei kannata murehtia, jos on rahaa ruokaan ja asumiseen.

No, ennemminkin on kyse periaatteesta, ei niinkään rahasta. Aluksi tavallaan molemmista, mutta siinä mielessä, että en niinkään tarvitse niitä rahoja, mutta jollain oikeutuksella ne mulle kuitenkin kuuluisi. Kun en itse asiaa ole sössinyt. Ja tietysti myös siitä, että lopputulos ei ole hyvä, mutta nyt ollaan Töölön päässä jo vähän sitä mieltä, että paremman tavoittelu ei ole ehkä mielekästä.

Ymmärrän erittäin hyvin ton periaatteen ja toivon että asia selviää mahdollisimman pienellä väännöllä, kuten sanoin. Taitaa olla turha toivo
Kenenkä mielestä paremman tavoittelu ei olisi mielekästä? Jotenkin tulee semmoinen olo että sulta ei oo ees kysytty.
Tympiä homma.

huima kirjoitti:en itse ole kaikkien alojen asiantuntija.

Aiotko sä vielä jatkaa Kitinään kirjoittamista?

urpiainen kirjoitti:

huima kirjoitti:en itse ole kaikkien alojen asiantuntija.

Aiotko sä vielä jatkaa Kitinään kirjoittamista?

Itsetuntemuksen lisääntyessä olen vähentänyt kirjoittamista jo huomattavasti.

huima kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Mä en olisi yllyttämässä kovin monimutkaisiin oikeudellisiin manöövereihin. Ja tässä ei ole mitään ajatusta, että haluaisin pitää lääkärien puolta. Mä ajattelen Vesperin etua.

Asian ajaja.

Asianajaja on juuri sitä.

Ei siinä tarvitse ryhtyä heti kovin monimutkaisiin oikeudellisiin toimenpiteisiin amerikkalaisten tv-ohjelmien mukaan, vaan käydään keskustelu sellaisella tietopohjalla - että ymmärretään miten laki ja toisaalta yhteiskunnan systeemit toimivat.

Asianajaja pystyy suhtautumaan asiaan myös kiihkottomasti ja energisesti myös tilanteessa, jossa omat voimat ovat vähissä ja intressit olisivat jo asioissa edempänä. Toki ne aiheuttavat kuluja ja jos oikeuteen mennään, niin aina joudutaan taloudellisten riskien eteen - mutta ei asianajajan käyttäminen ole aina sitä oikeuteen menemistä, vaan myös konsultointia ja sovittelua.

Verikoira on tietysti muuta implikoiva termi, mutta asianajajat ovat kokemuksien mukaan aika leppoisia luonteeltaan privaatisti - kun saavat olla pahimmillaan niin anaalisia töissä. Mieluusti konsultoin tärkeitä asioita tuttujen asianajajien kanssa ennen isojen päätöksien tekoa, koska en itse ole kaikkien alojen asiantuntija. Samasta syystä tietäisin myös omat rajani asioiden hoitamisessa - enkä pitäisi välttämättä huonona asiana joissain asioissa asianajajan käyttöä asioiden selvittelyn tukena.

Näissä lääketieteellisissä asioissa tietysti pakka on kasattu potilasta vastaan, mutta kyse ei Vesperin kohdalla olekaan ilmeisesti rahan saamisesta - vaan asioiden muuttamisesta, tunnustamisesta sekä päätöksen saamisesta omalle sagalleen. Asianajaja voi auttaa siinä tai sitten vain sotkea asioita pahemmin, mutta se on vaihtoehto silti.

Edelleen itse suosittaisin Potilasvakuutuskeskuksen kautta toimimista. Kun ne nimenomaan korvaa epätavallisia komplikaatioita. Eli jos (kun) kyseessä on epätavallinen komplikaatio, niin ko. järjestelmä on juuri tätä varten. Itse uskon, että Potilasvakuutuskeskus toimii annettujen lakian mukaan puolueettomasti ja he hoitavat homman viran puolesta ilman lisäkustannuksia. En usko, että oma juristi asiaa ajamassa tuo tähän laskuja lukuunottamatta kovin paljoa lisää. Sairaalan potilasasiamiehet hoitavat näitä asioita viran puolesta jatkuvasti.

Potilasvakuutusjärjestelmä on siitä hyvä, että se ei edellytä kenenkään virhettä/moitittavuutta, jotta vahinko korvataan. Syyllistä ei etsitä.

NuoriDaavid kirjoitti:Sairaalan potilasasiamiehet hoitavat näitä asioita viran puolesta jatkuvasti.

Ei ne kyllä mitään hoida, lähinnä lähettävät kaavakkeita täytettäväksi. Ja itselleni ainakin jäi ko. tyypistä melko "puolueellinen" kuva. Tässä esimerkki:

Sähköposti 1 potilasasiamieheltä: Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen saapumisesta terveydenhuollon yksikköön. HUS:ssa kohtuulliseksi ajaksi on katsottu noin kuukausi.

Ja kun 6.9 kyselin muistutuksen perään (kirjattu järjestelmään 14.7), tuli vastaus: Kuukauden käsittely on ohjeellinen suositus. Käsittely voi pitkittyä esim. vuosilomien vuoksi.

Kolme puhelua ylilääkärin sihteerille, ja vastaus saapui viimein 26.10. eli 15 viikkoa myöhemmin. Viivästymisen synä mainittiin mm. konferenssit, joihin ylilääkäri oli osallistunut.

^

Totta kai se, että potilasasimies työskentelee siinä organisaatiossa, jonka kanssa väännät kättä, voi vaikuttaa.

Oletko lähetenyt viemään asiaa Potilasvakuutuskeskuksen kautta? Kun mun käsittääkseni tämä nimenomaan voisi olla sieltä korvattava asia.

NuoriDaavid kirjoitti:Oletko lähetenyt viemään asiaa Potilasvakuutuskeskuksen kautta? Kun mun käsittääkseni tämä nimen omaan voisi olla sieltä korvattava asia.

No sitä ei voinut tehdä (potilasasiamiehen mukaan) ennen kuin muistutus oli tehty. Just katselin lomaketta, käsittelyaika 5 kuukautta. Morjens.

masa kirjoitti:

elco kirjoitti: Tähän sopii tarina vajaan kymmenen vuoden takaa kun häröilin itsekseni kokonaisvaltaisesti sekaisin huorien, diilereiden ja narkomaanien joukossa Amsterdamin synkässä syysyössä. Jossain kanaalin sillalla yöstä tapitti kaksi valkoista silmämunaa. Silmämunien suunnasta kuului hyvin möreällä äänellä "Respekt, maaaan".

Minä täsmälleen samassa tilanteessa samassa kaupungissa vuonna 96. Silloin tosin valkoisten silmämunian alta kuului "wanna buy cocaine"?

Tuli kiirus löytää lähin taksi.

Vuonna 2009 tilanne sama, mutta tuote vaihtunut " Wanna buy some crack?"

Todettiin että kiitos ei, on omaat eväät jo mukana ja jatkettiin hengailua välittämättä yrittäjä-henkisistä kadun miehistä.

Haemaeraemies kirjoitti:

masa kirjoitti:

elco kirjoitti: Amsterdamin synkässä syysyössä.

Minä täsmälleen samassa tilanteessa samassa kaupungissa vuonna 96. Silloin tosin valkoisten silmämunian alta kuului "wanna buy cocaine"?

Tuli kiirus löytää lähin taksi.

Vuonna 2009 tilanne sama, mutta tuote vaihtunut " Wanna buy some crack?"

Jutun sopinee muuttaa muotoon; kuka ei ole törmännyt damissa huoriin, huumeisiin ja narkkeihin?

Haemaeraemies kirjoitti:

masa kirjoitti:

elco kirjoitti: Tähän sopii tarina vajaan kymmenen vuoden takaa kun häröilin itsekseni kokonaisvaltaisesti sekaisin huorien, diilereiden ja narkomaanien joukossa Amsterdamin synkässä syysyössä. Jossain kanaalin sillalla yöstä tapitti kaksi valkoista silmämunaa. Silmämunien suunnasta kuului hyvin möreällä äänellä "Respekt, maaaan".

Minä täsmälleen samassa tilanteessa samassa kaupungissa vuonna 96. Silloin tosin valkoisten silmämunian alta kuului "wanna buy cocaine"?
Tuli kiirus löytää lähin taksi.

Vuonna 2009 tilanne sama, mutta tuote vaihtunut " Wanna buy some crack?"
Todettiin että kiitos ei, on omaat eväät jo mukana ja jatkettiin hengailua välittämättä yrittäjä-henkisistä kadun miehistä.

Kuten olen kertonut, mun 1999 kohtaamat silmämunat ottivat esiin veitset, ja myyntitarjouksen sijaan pyrkivät vapauttamaan Urpiaisen pääoman ikeestä. Enkä mä edes ollut sekaisin.

urpiainen kirjoitti:

Haemaeraemies kirjoitti:

masa kirjoitti: Minä täsmälleen samassa tilanteessa samassa kaupungissa vuonna 96. Silloin tosin valkoisten silmämunian alta kuului "wanna buy cocaine"?
Tuli kiirus löytää lähin taksi.

Vuonna 2009 tilanne sama, mutta tuote vaihtunut " Wanna buy some crack?"
Todettiin että kiitos ei, on omaat eväät jo mukana ja jatkettiin hengailua välittämättä yrittäjä-henkisistä kadun miehistä.

Kuten olen kertonut, mun 1999 kohtaamat silmämunat ottivat esiin veitset, ja myyntitarjouksen sijaan pyrkivät vapauttamaan Urpiaisen pääoman ikeestä. Enkä mä edes ollut sekaisin.

Mutta mitä sitten tapahtui?

masa kirjoitti:

Haemaeraemies kirjoitti:

masa kirjoitti:
Minä täsmälleen samassa tilanteessa samassa kaupungissa vuonna 96. Silloin tosin valkoisten silmämunian alta kuului "wanna buy cocaine"?

Tuli kiirus löytää lähin taksi.

Vuonna 2009 tilanne sama, mutta tuote vaihtunut " Wanna buy some crack?"

Jutun sopinee muuttaa muotoon; kuka ei ole törmännyt damissa huoriin, huumeisiin ja narkkeihin?

Käänteisesti: Kuka menee Amsterdamiin viettämään iltaa, jos joku noista ei ole tähtäimessä

Kait munkin on pakko kertoa tähän oma dami tarinani: ainoa kerta (onneksi), kun olen nähnyt kenenkään piikittävän itseään. Tämäkin tietty sillan alla.

Mäkin oon ollut damissa. Poltettiin pilveä varmaan ainoassa baarissa sillä kadulla jossa se oli kielletty.

edit: ja lyhtyjen alueella oli kyllä semmoinen laatuliha että oksat pois.

Mulla on omani muutaman neljän vuoden takaa Köpiksestä. Yksin liikkeellä, ajauduin Celtikin fanien kanssa kaljaa juomaan, sitten pimeille kujille, joku huora talutti johonkin ilotaloon ja pummas rahat jne.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Mulla on omani muutaman neljän vuoden takaa Köpiksestä. Yksin liikkeellä, ajauduin Celtikin fanien kanssa kaljaa juomaan, sitten pimeille kujille, joku huora talutti johonkin ilotaloon ja pummas rahat jne.

Kait nyt sentään duunasit rojut tuuttiin?

NuoriDaavid kirjoitti:sentään duunasit rojut tuuttiin?

Tilanne ei koskaan eskaloitunut niin pitkälle.

NuoriDaavid kirjoitti:Mutta mitä sitten tapahtui?

No, mä olin vähemmän fiksusti nostanut koko seuraavan kuukauden vuokran käteisenä lompakkoon, eikä mun talouteni olisi kestänyt siitä luopumista edes hollantilaisten maahanmuuttajien integraation edistämiseksi. Onneksi mä sain ujutettua varasvekkuleille jonkin pikkusetelin ja vakuutettua ne, että siinä oli kaikki käteinen, mitä minulla päällä oli. Suurimmat tappiot olivat siis vain tunne oman koskemattomuuteni väkivaltaisesta haastamisesta sekä lähes huimamainen kynämiehen mitättömyyden tunne sen tosiseikan edessä, etten osannut niitä veitsimiehiä pätkiä jollain kung fu -liikkeillä vaan alistuin väkivallan uhan uhrina.