Minä kymmenen vuoden päästä
Lähetetty: 02.02.2012 13:27
Aiemminkin puitu, mutta aina ajankohtainen aihe. Laitetaan alustukseksi ei-niin-shokeeraava artikkeli.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/saat ... 64177.html
Mitä haluaisit tehdä toisin tai muuttaa nykytilasta niin, että 10 vuoden päästä ei kaduttaisi, vaikka rekka tulisi suojatiellä päälle?
Itse en koe ongelmaksi, että olisin elänyt koskaan muiden odotusten mukaan. Oman navan mukaan on riittäissä määrin menty tähänkin asti ja niin mennään tulevaisuudessakin.
Kohta 2 sai kriittisen pohdikskelun tuloksena olen sitä mieltä, että minun pitäisi vaihtaa alaa, jotta nauttisin duunistani enemmän. Työpaikavaihto ei auta asiaan, koska koko ala alkaa jossain määrin tympäistä. Toisaalta nykyisin nähdyn vaivan ja saadun palkkion suhde on tavattoman hyvä, mutta jotenkin jäytää se, että koko ajan menettää jotakin kun duunistaan ei ole innostunut. Näen realistisena ratkaisuna oman itsensä herraksi ryhtymisen heti kun asuntolainan tuoma säännöllisen tienestin tuomio häipyy parin vuoden sisään. Ehkä se toisi lisää intoa eikä kovasti lisää työtä?
Kohtaa 4 olen viime aikoina skarpannut ja kohta 5 on myös toteutumaan päin - tunnen entistä vähemmän syyllisyyttä tai huonoa omaatuntoa kaikenlaisista jutuisa jotka ovat aiemmin vaivanneet. Esim. rahaa tulee käytettyä paljon suruttomammin niihin juttuihin mistä on iloa sen sijasta että käyttäisi niihin missä on järkeä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/saat ... 64177.html
Mitä haluaisit tehdä toisin tai muuttaa nykytilasta niin, että 10 vuoden päästä ei kaduttaisi, vaikka rekka tulisi suojatiellä päälle?
Itse en koe ongelmaksi, että olisin elänyt koskaan muiden odotusten mukaan. Oman navan mukaan on riittäissä määrin menty tähänkin asti ja niin mennään tulevaisuudessakin.
Kohta 2 sai kriittisen pohdikskelun tuloksena olen sitä mieltä, että minun pitäisi vaihtaa alaa, jotta nauttisin duunistani enemmän. Työpaikavaihto ei auta asiaan, koska koko ala alkaa jossain määrin tympäistä. Toisaalta nykyisin nähdyn vaivan ja saadun palkkion suhde on tavattoman hyvä, mutta jotenkin jäytää se, että koko ajan menettää jotakin kun duunistaan ei ole innostunut. Näen realistisena ratkaisuna oman itsensä herraksi ryhtymisen heti kun asuntolainan tuoma säännöllisen tienestin tuomio häipyy parin vuoden sisään. Ehkä se toisi lisää intoa eikä kovasti lisää työtä?
Kohtaa 4 olen viime aikoina skarpannut ja kohta 5 on myös toteutumaan päin - tunnen entistä vähemmän syyllisyyttä tai huonoa omaatuntoa kaikenlaisista jutuisa jotka ovat aiemmin vaivanneet. Esim. rahaa tulee käytettyä paljon suruttomammin niihin juttuihin mistä on iloa sen sijasta että käyttäisi niihin missä on järkeä.