Kitinä

Bluntly kirjoitti: ↑21.01.2021 10:06 Ratikka ei kuitenkaan toimi silloilla jos sattuu olemaan lunta, tuulta, sadetta tai aurinko paistaa.

Mulla on sellainen mutu-käsitys, että ratikan toimintavarmuus Helsingin sääoloissa on varsin hyvä. Ilmeisesti ehkä jopa suurin säälähtöinen haitta on se, että lumipyryssä kadunvierusparkkipaikat kapenevat lumikinosten takia, jolloin törpöt autoilijat pysäköivät kiesinsä siten, että spora ei enää mahdukaan ohi. Tämän ei pitäisi olla ongelma sillalla.

Edit. Mun tulkinta Kitinäraadin kannasta on nyt se, että Sivustahuutajan mielestä Kruunusillat on ihan päätön hanke, McJannen ja mun mielestä hyvä hanke, ja Bluntlyn mielestä ok, vaikka metro olisi kustannuksista huolimatta ollut järkevämpi. Jannehan saattaa olla ihan helsinkiläinen, eli asianosainen!

Ihan jepa muutos. Ihmettelen kuitenkin tuota arkkitehtuuri- ja designmuseon jatkuvaa hehkutusta. Sehän tulee kuitenkin olemaan pytinki, joka ei todellisuudessa kiinnosta ketään, muutama hippi käy.

Tiedä sitten innostuuko rakennusfirmat kun asuntoja ei saa tehdä.


Jättimäinen alue vapautuu rakentamiselle Etelä-Helsingissä ja muuttaa merellisen maiseman täysin

Lähtökohta on se, että juuri nykyistä huonompaa käyttöä tuolle paikalle ei pysty tuottamaan, eli tervehdin muutosta ilolla. Pidän myös siitä, että erikseen nostetaan esiin pienten liikkeiden, kahviloiden ja ravintoloiden rooli tukemassa kävellen tapahtuvaa liikehdintää ja alueen elävyyttä (oletan, että kävely tapahtuu jotenkin merelle aukeavassa ulkotilassa, jonne niistä kuppiloista on myös näkymä, eikä kokonaisuutta toteuteta espoolaiseen tapaan sisäänpäinkääntyvänä kauppakeskuksena). Jos museo uskalletaan toteuttaa tähän elävyyteen aukeavana modernina puoliavoimena tilana ja vältetään perinteistä, suljettua linnaketta, niin hyvä tulee.

Kyseenalaisin puoli on ilman muuta, että mitä tehdäänkin, Olympia-terminaali ja Satamatalo tulee säilyttää ennallaan kulttuurihistoriallisen arvonsa takia. Oi voi. No, ehkä niihin saadaan sijoitettua joitain Kaapelitehdas- tai Tukholman fotografiska -henkisiä tiloja ja toimintoja, jolloin juttu voi toimia, mutta olisin kyllä ehkä sallinut purkamisen.

Joudutaan varmaankin kaivautumaan aika syvälle merenpohjaan. Muistaakseni tuo taso, jolle kaikki on rakennettu, ei ole ihan myrkytön.

Pursiaisen twitter-presenssi on nykyään aika hyvä. Korkman-runo oli ehkä hänen toistaiseksi vahvin performanssinsa, mutta ei tämäkään vaatimaton ansioiltaan ole:

^Loistava

Tuli mitä tahansa, asiasta valitetaan KHO:een saakka.

Eiköhän sieltä myös joku uposkuoriainen lopulta löydy.

urpiainen kirjoitti: ↑04.02.2021 10:52 Lähtökohta on se, että juuri nykyistä huonompaa käyttöä tuolle paikalle ei pysty tuottamaan, eli tervehdin muutosta ilolla.

Tuota, eikös satama ole aika luonteva ja historiallinen käyttö meren rannassa olevalle maa-alueelle?

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.02.2021 13:05

urpiainen kirjoitti: ↑04.02.2021 10:52 Lähtökohta on se, että juuri nykyistä huonompaa käyttöä tuolle paikalle ei pysty tuottamaan, eli tervehdin muutosta ilolla.

Tuota, eikös satama ole aika luonteva ja historiallinen käyttö meren rannassa olevalle maa-alueelle?

Hyvä pointti. Ajattelin ehkä, että Helsinginniemen rantaviivasta on edelleen aika iso osa sellaista mittaamatonta lastauskenttä-erämaata. Otin annettuna, että kehitetyssä ratkaisussa satamatoiminta ei merkittävästi kärsisi, jolloin merkittävää olisi muutos alueen muussa käytettävyydessä. Ja siinä on vaikea mennä alaspäin nykytilasta, jonka ainoa peruste on ollut laivojen lastauksen tuki.

urpiainen kirjoitti: ↑04.02.2021 13:27

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.02.2021 13:05

urpiainen kirjoitti: ↑04.02.2021 10:52 Lähtökohta on se, että juuri nykyistä huonompaa käyttöä tuolle paikalle ei pysty tuottamaan, eli tervehdin muutosta ilolla.

Tuota, eikös satama ole aika luonteva ja historiallinen käyttö meren rannassa olevalle maa-alueelle?

Hyvä pointti. Ajattelin ehkä, että Helsinginniemen rantaviivasta on edelleen aika iso osa sellaista mittaamatonta lastauskenttä-erämaata. Otin annettuna, että kehitetyssä ratkaisussa satamatoiminta ei merkittävästi kärsisi, jolloin merkittävää olisi muutos alueen muussa käytettävyydessä. Ja siinä on vaikea mennä alaspäin nykytilasta, jonka ainoa peruste on ollut laivojen lastauksen tuki.

^"Satama ei täysin kuole, sillä rantaan on tarkoitus jättää paikat kansainvälisille risteilyaluksille. Niiden lisäksi sinne voi myös tulla laiturialueita ja terminaali pika-aluksille."

Ei mulla tähän ole oikein mitään kantaa (paitsi että Espan autoilua ei saa rajoittaa!111), mutta kyllähän tuo eo lainaus mun ymmärtääkseni tarkoittaa, että satama sieltä nyt suurelta osin lähtee.

Eli jos sinne tulee sitten tilalle joku rullasuksikirjastokansalaistalo ja paraatikenttä, niin väittäisin, että huonompaan on menty.

Ruotsinlaivat siirtyvät, jos selviävät koronasta, lahden toiselle rannalle Skattalle ja Virobotskit Jätkäsaareen (tarkoitin siis, että satamatoiminnot eivät ihmeemmin kärsi näistä siirroista). Helsingin sataman hallituksen kokoomuslainen pj on ainakin ollut aika vahvasti tämän hankkeen takana: https://twitter.com/MattiParpala

Viime aikoina on ollut kovasti kohkausta 15 minuutin kaupungista. Tuon ajattelun ideana on, että kaikki tarvittava on 15 minuutin kävely tai pyörämatkan päässä. Agendana tuntu olevan, että 15 minuutin kaupunki muistuttaa Helsingin ydinkeskustaa.

Katsoin tilanteen Espoossa. Etelä-Espoo on 15 minuutin kaupunki (Sello, Omppu, Ainoa, Entresse, Pikkulaiva). Ainoastaan Kauklahti tippuu pois.

Olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin? Onko kaupunkisuunnittelubaskerini liian löysällä?

En oikein ymmärrä, mitä edes kysyt, mutta joo, "15 minuutin kaupungilla" tarkoitetaan tavallisesti sellaista Helsingin tai monen muunkin kaupungin keskustan kaltaista ympäristöä. Määrittävät piirteet ovat, että (i) kaikki tarvittava on noin 15 minuutin kävelymatkan (varauksin pyörä- tai ratikkamatkan) sisällä ja (ii) ympäristössä eri toiminnot (asuminen, työpaikat, kulutusmahdollisuudet, virkistys, liikenne) ovat sekoittuneet tasaisehkosti koko alueelle; alue ei koostu erikoistuneista vyöhykkeistä tai osa-alueista, joilla jokaisella on oma homogeeninen funktionsa.

Tämä termin sisällön kakkoselementti on ennen muuta se, joka erottaa 15 minuutin kaupungin pienimuotoisesta funktionalistisesta kaupungista, ja sitä myöten Etelä-Espoosta, joka nimenomaan on suunniteltu funktionalismin periaatteiden mukaisesti: on erikseen asuinalueet, kauppakeskukset, toimistokorttelit, viheralueet ja eri toimintoja yhdistävät liikenneväylät, joita pitkin kiitävät autot ja lycraohjukset kun asukkaat siirtyvät funktiosta toiseen päivärytminsä mukaisesti. Osinhan Espoon tarkoituksena oli luoda Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueelle 15 minuutin kaupunkia, mutta väliin jätetyt moottoritieluokan väylät, liittymät ja hukkamaat saattavat pitää sen edelleen funktionalistisen kaupunkisuunnittelun edustajana vastoin julkilausuttua tavoitetta.

Kitinä-disclaimer: Ylläolevasta ei tietenkään seuraa, että mielestäni Etelä-Espoota pitäisi tai ei pitäisi kehittää 15 minuutin kaupungin suuntaan. Selvensin vain nomaalia kielenkäyttöä.

^ Ei tuosta pyörän varauksellisesta hyväksynnästä yleisesti mainita mitään. Pyörä kun on Hyvä. 15 minuutin kaupunki on Hyvä. Hyvän pyörän on pakko olla yhteensopiva Hyvän 15 minuutin kaupungin kanssa.

En ihan hahmota ajatusta, jossa työpaikka yleisesti sijaitsisi 15 minuutin päässä kodista. Usein kotipaikka säilyy pitempään kuin työpaikka ja uudet työpaikat eivät välttämättä ole kodin vieressä. Tuntuisi todella omituiselta valita työpaikat kävelyetäisyyden perusteella tai vaihtaa lasten kouluja vanhempien kävelyetäisyyksien takia. Itselläni ja vaimolla on n. 40 min pyörämatkat töihin. Mitä me hyötyisimme, jos matka olisikin 15 min kävelyä? Tuttavaperheen äidillä työmatka on hieman pitempi, joten hän käyttää sähköpyörää ja saavuttaa saman matka-ajan kuin me.

Koko konsepti kuulostaa keskussuunnittelun idealta. Määritellään haluttu elämäntapa ja lopputulokset, sitten pakotetaan.

^ Tosi outo kommentti. Suurin osa kai ajattelisi, että nimenomaan funktionalistinen kaupunkisuunnittelu on historiallisesti ja sisällöllisesti enemmän keskusjohtoisen elämäntapaohjailun ilmentymää. Ja ei kai monia pakoteta asumaan missään ja elämään tietyllä tavalla? Asuntohinnoista voi arvella, että molemmanlaista ympäristöä kysytään aika paljon, preferenssien mukaan.

^ Meillä on kaavoitusmonopoli, joten eiköhän kaikki ole enemmän tai vähemmän keskussuunnittelun tulosta, jopa Helsingin perustaminen. Muodit vaan vaihtelee. Se tosiaan olisi aika virkistävää, jos maanomistajat saisivat rakentaa maalleen mitä lystäävät aiheuttamatta liiallista haittaa naapureille.

Onneksi kaavoitusmonopolin valta on vähentymässä. Kama, leffat ja muu tulee netistä, ruoka Woltista, työt tehdään etänä. Ei tarvitse asua kaupan, ravintolan tai työpaikan vieressä. Sähköskootterit, sähköpyörät ja muut markkinoiden tuottamat välineet vähentävät riippuvuutta keskusjohdon suunnittelemasta joukkoliikenneinfrasta. Robottitaksit kun saadaan, niin kaupungin kaikki palvelut ovat hienosti saavutettavissa todella lyhyillä ovelta ovelle ajoilla, myös pienessä hönössä.

Pääideologi haluaa osallistua Kitinävääntöön: https://verdelehti.fi/2021/04/15/sekoit ... arpeisiin/

Mielestäni hieman romanttinen kirjoitus Osmolta:
https://verdelehti.fi/2021/04/15/sekoit ... arpeisiin/

Minusta kivijalka on kuolemassa kaikkialla Suomessa. Nettikauppa ja kauppakeskusten ketjut pistävät putiikit ahtaalle ja Wolt korvaa ravintoloita. En usko Suomesta löytyvän montaakaan korttelia, jossa Osmon unelma toteutuisi.

Hyvä aloite. Puut luovat viihtyisyyden, metsä vielä enemmän. Helsinkiin voitaisiin lisätä metsiä noin 50 neliökilometriä.

Oikeasti mua huvittaa nuo tutkimukset maaperään kosketuksissa olevien ihmistaimien hyvinvoinnista. Onhan se tiedetty jo ainakin 40 vuotta, että allergiat puhkeavat useammin niille lapsille, joiden asuinympäristö on liian steriili. Ja nyt vasta viimeisen 10 vuoden aikana kaupunkien päiväkotien pihoihin on alettu roudaamaan turvekuutioita, ruohomättäitä yms. Hyvä juttu siis, että myös kaupunkilaislapset pääsevät kosketuksiin muun kuin betonipohjaisen pihan kanssa, mutta eikös niitä lapsia voisi roudata säännöllisesti puistoihin tai metsiin? Missään Suomen kaupungissa ei olla liian kaukana lähimmästä luonnontilassa (tai lähes luonnonkaltaisessa) olevasta maapläntistä.

urpiainen kirjoitti: ↑13.10.2020 21:40

Bluntly kirjoitti: ↑13.10.2020 20:33 Pasilan taivaita hipova betoniputki: nurin vai säilytykseen?

- kunnossapito maksaa
- tippuva jää vaaraksi
- muuttaminen joksikin muuksi äärimmäisen kallista

- jotakuinkin ikonisin alle 50 vuotias juttu pks

Tällä kertaa taidan äänestää säilyttämistä jos löydetään joku hyvä ratkaisu.

Meillä on aika paljon aiempien vuosikymmenien betonibrutalismia tallella, olisin ehkä tästä 80-luvun myöhäisversiosta aika vahvalla neukkuviballa valmis luopumaan. Ehkä jos voi järkevin kustannuksin avata yleisölle näköalatorniksi, säilyttämistä voidaan harkita, muuten nurin.

YLE-vero pelastaa tornin: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 63376.html

^ Samanlainen torni aiotaan YLE-rahoilla pystyttää myös Bhutaniin.

Vastaava mestari Tytti Yli-Viikari

Kyllä tuota mielummin rahoittaa kuin Musta Mannerheim jatko-osaa.

Torni saa siis olla paikoillaan siihen asti kunnes joku ylen työntekijä ottaa betonimurikan päähänsä.

Uuden kerrostalon asunnot varattiin kolmessa minuutissa lähes loppuun Lauttasaaressa
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 34033.html
"Pohjola Rakennuksen Lauttasaaren kohteiden keskineliöhinnat asettuivat ilman tonttia 9 200–9 700 euron tuntumaan. Tontin lunastusosuus lisää neliöhintoja reilulla tuhannella eurolla per neliö."

Minun ampärimatikallani kerrostalon rakentaminen laruun ei ole niin kallista, että se nostaisi neliöhinnat kymppitonniin. Tontin osuus olisi vain tonni lisää, joten väitän kaupungin alihinnoitelleen tontin ja rakennusliike sitten rahastaa alihintaisen tontin hinnoittelemalla asunnot kysynnän mukaan. Vai mitä tuumii raati?

Tontit pitäisi huutokaupata.