Mitä joulupöydässä tänä(kin) vuonna?

[NuoriDaavid]

Joulun perinteinen kysymys, onko maksalaatikko jouluruoka. Waimon mielestä ei. Mun mielestä on. Siispä minä syön maksalaatikkoa!

[masa]

Joulun perinteinen kysymys, onko maksalaatikko jouluruoka.

Ei, eikä myöskään Karjalanpaisti.


Kalaa, paljon erilaisia kaloja eri muodossa. Siinä mulle tärkeimmät joulun herkut.

[Bluntly]

Ainakin punaviiniä, sangriaa ja rommia. Luultavasti gaspachoa ja veristä sisäfilettä.

[masa]

makaronilaatikkoa ja porkkanalettuja joulupöytään?

Härmä - Kauhava akselilla makaroonilaatikko ilman lihaa on jouluruokaa.

[Vagabondo]

Joulun perinteinen kysymys, onko maksalaatikko jouluruoka.

Ei. Maksalaatikko ei ole ruoka. En syö. Koskaan.

[NuoriDaavid]

Joulun perinteinen kysymys, onko maksalaatikko jouluruoka. Waimon mielestä ei. Mun mielestä on. Siispä minä syön maksalaatikkoa!

Mikään ruoka mitä löytyy kaupan kylmäaltaasta ympäri vuoden ei ole jouluruoka!!!! Saahan sitä toki jouluna syödä, mutta ei kai pelkkä "laatikko"- jälkiliite tee ruuasta jouluruokaa. Häpeä! Mitä seuraavaksi, makaronilaatikkoa ja porkkanalettuja joulupöytään?

[masa]

Tosin vaihtaisin nimen, ei makaronilaatikko ilman lihaa ole makaronilaatikkoa ensinkään!

Onhan. Lihamakaroonilaatikko on eri juttu

[Kiukkutipu]

ei makaronilaatikko ilman lihaa ole makaronilaatikkoa ensinkään!

No mutta sehän nimenomaan on makaronilaatikkoa

Meidän joulupöydässä ei ole mitään. Me olemme äidin pöydässä kuokkimassa. Helpompaa saattais olla luetella ne asiat, mitä siellä EI ole tarjolla.

[MrM]

Saas nähdä mitä kummivanhemmilla on tarjota. Itse voisin heittäytyä vallan hurjaksi ja käydä ostamassa lohen ja graavata sen.

[Ylermi Ylihankala]

Muuten johtuu beisikki emmeet, mutta ostin työkaverilta savukalkkunaa kinkun tilalle
Ans kattoo.

[MrM]

Kalkkuna on sellanen lihannes, jota en kyl ite ymmärrä. Ainaki ne pari kertaa mitä oon maistellut muiden laittelemia joulukalkkunoita niin urgh, hirveetä saissea!

[Ylermi Ylihankala]

Vaimo ei pidä kinkusta, joten kokeilulla oli riittävä syy.

[urpiainen]

makaronilaatikkoa ja porkkanalettuja joulupöytään?

Härmä - Kauhava akselilla makaroonilaatikko ilman lihaa on jouluruokaa.

Joo, mutta syödäänkö samaista, lihatonta lootaa muulloin? Jos ei, niin saa Jouluruoka- leiman mun virastostani.

Mun Kymenlaaksoon viittaavissa sukujuurissani esiintyy myös tämä perversio valmistaa lihatonta makaronilaatikkoa lisukkeeksi aterialle. Mielellään sellaisista suorista, ontoista ehkä 5 cm pitkistä aika kapeista pastaputkista, mitä lie ovat nimeltään (enkä kyllä kaupassakaan ole aikoihin nähnyt, näinköhän ovat kadonneet Kekkosslovakian myötä tarjonnasta). Mutta tämä ei kyllä kai ole jouluruoka, vaan sellainen toisinaan tehtävä lisäke. Vaikea tosin sanoa, kun mainitulla maailmankolkalla myös näitä perinteisempiä joululaatikoita tehdään toisinaan muutenkin talviaikaan.

Sinänsä kyllä kiinnostaisi tietää, että kuinka pitkä perinne mikään makaroniruoka voi Suomessa oiekasti olla (ja samoin vaikkapa riisipuuro jouluna tai karjalanpiirakassa).

[Vagabondo]

Sinänsä kyllä kiinnostaisi tietää, että kuinka pitkä perinne mikään makaroniruoka voi Suomessa oiekasti olla (ja samoin vaikkapa riisipuuro jouluna tai karjalanpiirakassa).

Wikipedian mukaan:

Riisiä on tuotu Suomeen jo 1600-luvulla. Silloin siihen oli varaa vain rikkailla säätyläisillä. Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa. 1800-luvun aikana riisiä saatiin jo maaseutukauppoihin ja vähitellen siis myös tavallisten kansalaisten ulottuville.

ja

Suomessa makaronia on syöty jo 1800-luvulla, mutta mahdollisesti jo kauemminkin[1]. Vielä 1970-luvun alussa Suomessa oli kahta makaronilajia: kaarevaa sarvimakaronia ja suoraa, hiukan pitempää putkimakaronia, jota käytettiin etenkin hämäläisen makaronilaatikon (ilman lihaa) valmistamiseen. Tavallista sarvimakaronia käytetään esimerkiksi laatikoissa, paistoksissa, padoissa, keitoissa ja sellaisenaan kastikkeen kanssa.

Oletettavasti muistelit tuota putkiloa, etkä tarkoittanut penne pastaa.

[urpiainen]

Sinänsä kyllä kiinnostaisi tietää, että kuinka pitkä perinne mikään makaroniruoka voi Suomessa oiekasti olla (ja samoin vaikkapa riisipuuro jouluna tai karjalanpiirakassa).

Wikipedian mukaan:

Riisiä on tuotu Suomeen jo 1600-luvulla. Silloin siihen oli varaa vain rikkailla säätyläisillä. Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa. 1800-luvun aikana riisiä saatiin jo maaseutukauppoihin ja vähitellen siis myös tavallisten kansalaisten ulottuville.

ja

Suomessa makaronia on syöty jo 1800-luvulla, mutta mahdollisesti jo kauemminkin[1]. Vielä 1970-luvun alussa Suomessa oli kahta makaronilajia: kaarevaa sarvimakaronia ja suoraa, hiukan pitempää putkimakaronia, jota käytettiin etenkin hämäläisen makaronilaatikon (ilman lihaa) valmistamiseen. Tavallista sarvimakaronia käytetään esimerkiksi laatikoissa, paistoksissa, padoissa, keitoissa ja sellaisenaan kastikkeen kanssa.

Oletettavasti muistelit tuota putkiloa, etkä tarkoittanut penne pastaa.

Juu ei penneä (sen olisin varmaan osannut nimetäkin) vaan ohuempaa putkea. Ymmärtääkseni tuo mainitsemani Kymenlaakso kuuluu murteellisesti ja kulttuurisesti pitkälti juuri hämäläiseen kulttuuripiiriin (tosin savokarjalaisin vaikuttein), joten tuossa puhuttaneen tosiaankin samaisesta makaronilaatikkolajista. Tosin minun kulinaariset muistikuvani eivät ulotu ihan 70-luvun alkuun, joten eiköhän tuota suoraa, pidempää putkimakaronia ole ollut käytössä vielä 80-luvullakin. Tai sitten olen muinaisempi kuin uskoinkaan.

Hyvät wikipedialainaukset, muuten. Voisiko tuon perusteella rakentaa sellaisen valistuneen arvauksen, että riisipuuro (karajalanpiirakassa ja muutenkin) sekä makaroniruoat ovat levinneet noin 1800-1900-lukujen vaihteessa ja vakiintuneet perinneruoiksi joskus ennen suurta isänmaallista sotaa? Kuulostavat suomalaisilta perinteiltä. Historiattomuus on kohtalomme.

[So Hard]

Kuulostavat suomalaisilta perinteiltä. Historiattomuus on kohtalomme.

Kysymys on puhtaasti aikaperspektiivistä.

[urpiainen]

ole makaronilaatikkoa ensinkään!

Suvisen ansiokkaasti vaalimasta makaronilaatikko-ortodoksiasta tuleekin sitten mieleen, että televisiossa pyörivässä Knorrin fond "du chef" -mainoksessa esiintyvä kokkihahmo näyttää rakentavan liha-makaronilaatikon siten, että makaronit ja liha muodostavat erilliset kerrostumansa laatikkoon. Mitä harhaoppia! Makaronit ja ruskistettu jauheliha (+ sipulit ja mausteet) sekoitetaan ensin keskenään ja sitten kaadetaan paistoastiaan. Ei mitään apartheidia ainesosien välille.

[Vagabondo]

Wikipedian mukaan:

Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa.

Voisiko tuon perusteella rakentaa sellaisen valistuneen arvauksen, että riisipuuro (karajalanpiirakassa ja muutenkin) sekä makaroniruoat ovat levinneet noin 1800-1900-lukujen vaihteessa ja vakiintuneet perinneruoiksi joskus ennen suurta isänmaallista sotaa? Kuulostavat suomalaisilta perinteiltä. Historiattomuus on kohtalomme.

Paljon mahdollista, mutta mielestäni viittaus riisipuuron asemaan harvinaisena juhlaruokana antaisi viitteitä, että nimenomaan joulupuurona se olisi hieman vanhempi perinne. Jos muistan kouluhistorian oikein, niin joulu oli nimenomaan se juhla kun pöytään laitettiin parasta mitä talosta löytyy.

Käytän tämän tilaisuuden myös kuitatakseni etten juurikaan pidä jouluruuista, vaan laitan kotona pöytään mieluummin jotain ei perinteistä. Omaan talouteen ei siis ole tulossa mitään jouluruokia, jos torttuja ja pipareita ei lasketa. Yhtenä päivänä joudun järsimään kinkun kulmaa ja ryöstämään kalalautasen anoppilassa. Toivottavasti tarjolla olisi myös riisipuuroa, jotta saa vatsan täyteen. Riittää jouluruuista mulle. Laatikoihin en koske.

[So Hard]

ole makaronilaatikkoa ensinkään!

Suvisen ansiokkaasti vaalimasta makaronilaatikko-ortodoksiasta tuleekin sitten mieleen, että televisiossa pyörivässä Knorrin fond "du chef" -mainoksessa esiintyvä kokkihahmo näyttää rakentavan liha-makaronilaatikon siten, että makaronit ja liha muodostavat erilliset kerrostumansa laatikkoon. Mitä harhaoppia! Makaronit ja ruskistettu jauheliha (+ sipulit ja mausteet) sekoitetaan ensin keskenään ja sitten kaadetaan paistoastiaan. Ei mitään apartheidia ainesosien välille.

Päinvastoin! Kerroksellisuus tekee makaronilaatikosta makaronilaatikon eikä mitään mössöä.

[urpiainen]

ole makaronilaatikkoa ensinkään!

Suvisen ansiokkaasti vaalimasta makaronilaatikko-ortodoksiasta tuleekin sitten mieleen, että televisiossa pyörivässä Knorrin fond "du chef" -mainoksessa esiintyvä kokkihahmo näyttää rakentavan liha-makaronilaatikon siten, että makaronit ja liha muodostavat erilliset kerrostumansa laatikkoon. Mitä harhaoppia! Makaronit ja ruskistettu jauheliha (+ sipulit ja mausteet) sekoitetaan ensin keskenään ja sitten kaadetaan paistoastiaan. Ei mitään apartheidia ainesosien välille.

Päinvastoin! Kerroksellisuus tekee makaronilaatikosta makaronilaatikon eikä mitään mössöä.

Laatikon olemukseen kuuluu elimellisesti nimenomaan mössöys. Muutenhan kyseessä on korkeintaan jonkinlainen köyhän miehen junttilasagne eikä mikään laatikko!

[Kiukkutipu]

Laatikon olemukseen kuuluu elimellisesti nimenomaan mössöys.

Ei.

Mössöt eivät ole syötäväksi kelpaavia asioita.

[urpiainen]

Laatikon olemukseen kuuluu elimellisesti nimenomaan mössöys.

Ei.
Mössöt eivät ole syötäväksi kelpaavia asioita.

Sun ja Tixin laatikoiden pitäisi hakeutua terapiaan! Ne eivät selvästi tunne itseään koettaessaan kieltää oman olemuksensa. Itseään häpeävä tai peräti vihaava laatikko on kauhistus! Niiden pitäisi liittyä laatikoiden vapautusrintamaan ja emansipoitua olemaan ylpeitä omasta mössöydestään sen sijaan, että koettavat peitellä omaa olemustaan.

Edit: Vakavammin (koska vakava asiahan tämä on!), kyllä mä voisin muuten suhtautua sallivammin tuohon mössöyden hylkäävään kerrostuneisuuteen, mutta kun mun kokemukseni mukaan suomalaistyyppisessä lihamakaronilaatikossa se maku tulee melkein pelkästään siitä (toivottavasti hyvin maustetusta) lihaosuudesta, jolloin se pelkkä makaronikerros olisi väistämättä aika tylsä ja valju. Muistaakseni se hämäläistyyppinen lihaton makaronilaatikkokin tarjotaan lihan lisukkeena siten, että laatikon päälle lisätään lautasella runsaasti maukasta kastiketta. Liha-makaronilaatikkoa taas ei kai tavata syödä kastikkeen kera, jolloin kerroslaatikossa tämä ongelma uhkaa jäädä vaille tyydyttävää ratkaisua.

[Kiukkutipu]

Mössöys on toivottava ominaisuus ainoastaan vauvanruuissa.

Mun ja Tixin laatikot ovat täysin järkeviä eivätkä vähääkään hoidon tarpeessa.

e: sivun vaihtuminen teki viestistä jokseenkin pöljän mutta olkoon

[MrM]

suomalaistyyppisessä lihamakaronilaatikossa se maku tulee melkein pelkästään siitä (toivottavasti hyvin maustetusta) lihaosuudesta, jolloin se pelkkä makaronikerros olisi väistämättä aika tylsä ja valju.

Niin! Munamaitoon -- saati sitten makaroneihin -- on aika heikkoa laittaa juuri muuta kuin suolaa; mausteet vain nousevat munamaidossakin pinnalle. Näyttäähän semmonen kerrosmakaroniloota hienommalta, mutta kyllä se perinteisen suomalaisen peltomiehen suuhunkauhomisen kanssa asuu makutasapainollisessa paradoksissa. Mausteet juntataan pääosin kiinni siihen jauheliha-sipulimoskaan, joka sitten kauhotaan puoliraakojen makaronien kanssa sekaisin, ennen kuin lyödään munamaito ja optionaalinen korppujauho päälle ja koko paska uuniin. Täällä mitään itävaltalaisten piiperrysversioita kattella!

[masa]

Voi änkeröisen känkeröinen.

Kävin äsken suorittamassa kaikki muut jouluruokaostokset, paitsi kalajutut. Haen ne vasta huomenna, koska silloin tulee uusi tuore satsi.

Mutta että. Kirjolohen mäti 59.90 € kg. Fileoitu merilohi 19.90 € kg, eikä kokonaista lohta ole edes saatavilla. Onneksi lasimestari, suutarinlohi ja muut silakat olivat inhimillisessä 25 euron kilohinnoissa.

Tuo kirren mätihinta on ihan hullu, koska sen normihinta on 30-40 € kilo, ja koska siian mäti maksoi 80 €/kg. No, jompaa kumpaa on kilo saatava, joten elämä on.

Huomenna torille tsekkaamaan josko nieriä olisi järkihinnoissa. Se hakkaa lohen 6-0 enitaim.


.