Kitinä

^^ok. Itse ajattelin vain, että toimittaja olisi ajatellut, että "lääketieteen opiskelija" ja "varatuomari" olisivat lähtökohtaisesti jotenkin tavallista luotettavampia lähteitä. Voi tietysti olla, että em. luonnehdinnoilla ei tarkoitettu yhtään mitään.

Marjapensaissa (karviaiset ja mustaviinimarjat) ei yhtään marjaa, uskomatonta. Etsin oikein rillit päässä, mutta tyhjää täynnä olivat. Linnut ovat kuulemma syöneet ne, mutta vaikea uskoa kun ei marjan marjaa (edes homeista) näy missään. Vadelmia olis, mutta ampiaiset ovat vallanneet pensaat.

Kreitsu kirjoitti: ↑22.08.2018 17:12 Marjapensaissa (karviaiset ja mustaviinimarjat) ei yhtään marjaa, uskomatonta. Etsin oikein rillit päässä, mutta tyhjää täynnä olivat. Linnut ovat kuulemma syöneet ne, mutta vaikea uskoa kun ei marjan marjaa (edes homeista) näy missään. Vadelmia olis, mutta ampiaiset ovat vallanneet pensaat.

Eiks toi ole hyvä? Yleensähän ongelma on, että jos ei poimi, tulee huono omatunto, mutta toisaalta ei jaksa poimiakaan.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑22.08.2018 17:35
Eiks toi ole hyvä? Yleensähän ongelma on, että jos ei poimi, tulee huono omatunto, mutta toisaalta ei jaksa poimiakaan.

No ei ole, tykään vetää marjoja suoraan puskasta ja poimiminenkin on ihan jees, kunhan ei ole amppareita. Tosin en tunne huonoa omaatuntoa (olen ihan moraaliton, haha), jos jää puskaan. Eräät toiset mökkityypit sitä paitsi kuitenkin poimivat ne ja puskia on vähennetty, niin ei ole iso rasti.

Edit: Ja ilmeisesti siis linnut ovat vetäneet karviaiset, mustaviinimarjat olivat jo kypsyneet ja ne oli poimittu ilmeisesti tosi tarkasti. Herneitä kuitenkin sain ja omenoitakin on.

Mitä sitten olisi pitänyt tehdä?

Taviskansan paksuun päähän kun ei kerta kaikkiaan uppoa, että opiskelu on paras tapa kohottaa tulotasoa. Opiskelu olisi nykyhinnoilla äärimmäisen kannattava sijoitus, vaikka joutuisi opiskelemaan puhtaasti lainarahalla ilman senttiäkään valtion tukea. Onko tämäkin alistavaa richplainingia?

Ei siinä ollut kysymys opiskelun kannattavuudesta vaan siitä, että äärimmäisen harvalla opiskelijalla on taloudellinen mahdollisuus nostaa opintolaina (riski-)sijoituskäyttöön. Sen sijaan asia esitettiin niin, että suurin osa ei vaan ymmärrä, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun vain tietää mitä tekee.

exsu kirjoitti: ↑22.08.2018 19:37
Ei siinä ollut kysymys opiskelun kannattavuudesta vaan siitä, että äärimmäisen harvalla opiskelijalla on taloudellinen mahdollisuus nostaa opintolaina (riski-)sijoituskäyttöön. Sen sijaan asia esitettiin niin, että suurin osa ei vaan ymmärrä, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun vain tietää mitä tekee.

Tuo nyt on ihan huuhaata. Opintolainan käyttöaste on alle 50%. Eli yli puolet opiskelijoista pystyisi tekemään saman. Ei ihan kuulosta samalta kuin 'äärimmäisen harva'.
https://samok.fi/blogi/onko-opintotuki- ... sa-paahan/

En nyt muista oliko systeemi opiskeluaikanani jotenkin erilainen.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑22.08.2018 21:17

exsu kirjoitti: ↑22.08.2018 19:37
Ei siinä ollut kysymys opiskelun kannattavuudesta vaan siitä, että äärimmäisen harvalla opiskelijalla on taloudellinen mahdollisuus nostaa opintolaina (riski-)sijoituskäyttöön. Sen sijaan asia esitettiin niin, että suurin osa ei vaan ymmärrä, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista kun vain tietää mitä tekee.

Tuo nyt on ihan huuhaata. Opintolainan käyttöaste on alle 50%. Eli yli puolet opiskelijoista pystyisi tekemään saman. Ei ihan kuulosta samalta kuin 'äärimmäisen harva'.
https://samok.fi/blogi/onko-opintotuki- ... sa-paahan/

En nyt muista oliko systeemi opiskeluaikanani jotenkin erilainen.

Lainavivulla sijoittaminen sopii vain niille joilla on varaa menettää se rahna. Mulla oli kurssilla yksi kauniaislainen persereikä joka teki just tota ja sanoi että hän painaa rahaa tekno-osakkeilla ja opintolainalla. Sitten kupla puhkesi ja kaikki meni.

^

1. jos opintolainalla sijoittaminen onkin huono idea, niin sittenhän tämän kirjoittajan dissaaminen richplainingina on vähän ohiampuvaa.
2. keskimäärin opiskelu on hyvä sijoitus, joten isolla joukolla pitäisi taustasta riippumatta löytyä opiskelun jälkeistä riskinkantokykyä. Laitetaan asia näin päin: jos joku opiskelee lainalla alalle, josta ei opintojen aikana saa töitä, niin eikö siihen nähden ole aika pieniriskistä ottaa sijoitusopintolainaa alalla, jossa opintojen aikana löytyy töitä?

Ehkä neuvo ei ollut niin superhyvä, mutta kyseessä ei ollut 1%:lle tarkoitettu rikkaiden neuvo johon normaalilla opiskelijalla ei koskaan ole mahdollisuutta.

Kyllä se nyt on vähän richsplainingia selittää miten kannattaa sijoittaa velkarahalla ilman että on riskin kantokykyä erityisesti tilanteessa jossa se potentiaalinen saatavilla oleva rahoitus täytyy jättää reserviksi elämistä varten. Tottakai tyyppi jonka puolesta joku muu kantaa riskin voi sijootella. Normaaliopiskelijalla ei ole riskinkantajaisiä.

No tuo. Opintolainaa nostetaan niin vähän juuri siksi, että on suuri epävarmuus saako sitä maksettua koskaan pois.

^ eihän tuossa väitteessä ole järkeä? Linkkaamani arvion mukaan moni rahoittaa opintonsa töillä jo opintojen aikana, josta voi päätellä työllistymistodennäköisyyden suureksi. Tämä jengi ei niinkään pelkää takaisinmaksua, vaan heillä ei ole lainankorkoa ylittävää sijoituskohdetta rahalle. Tämä kirjoittaja esitti näille opiskelijoille sijoituskohdetta tuolle rahalle.

Verrataan kahta opiskelijaa:

Teekkari Teemu
- tekee duunia opintojen ohessa
- ei ota lainaa
- työllistyy hyvin

Kylteri Kaija
- tekee duunia opintojen ohessa
- ottaa lainaa ja sijoittaa sen
- työllistyy hyvin

Egyptologi Eevi
- ei oikein löydä töitä opintojen oheen
- ottaa lainaa
- työllistyminen epävarmaa

Meillä on nyt tuossa Kaija ja Eevi, jotka molemmat ottivat lainan. Väittääkö joku kirkkain silmin, että Kaikalla on jotenkin lainan takia riskit erityisen korkealla? Eihän se Kaijan hajautettu pääoma mihinkään häviä edes pahimmassa pörssiromahduksessa, siinä missä Eevi on syönyt koko pääomansa ja jäljellä on vain takaisinmaksu epävarmassa työtilanteessa.

Eivät opiskelijat ole tyhmiä avuttomia köyhiä uhreja. Suurin osa opiskelijoista on keskimääräistä kyvykkäämpiä, älykkäämpiä ja elinaikanaan parempituloisia. Jos tästä eliittijoukosta sitten erotetaan se osa, joka ei lainaa rlämiseen tarvitse (yli 50%) ja tuosta joukosta napataan vielä ridkinottokykyisempi puolisko, niin päädymme neljännekseen opiskijoista, joilla pitäisi olla riskinottokykyä. Väitän, että suurimmalla osalla riskinottokykyä rajoittaa eniten tiedonpuute. Tuohon tas auttaa kun joku asiasta selkeästi kertoo. Korkeakouluopiskelijan voidaan olettaa kykenevän selvittää loput.

Opintolainaa saa 650 per kk. Eli sanotaan 5850 x 5v = 30k.
En nyt muista kuinka nopsaan tuo pitää maksaa pois, mutta sanotaan nyt 5 vuodessa. En jaksa pistää lukuja exceliin, mutta 7% tuotto vuodessa olisi lopussa n. 40% eli 12k. Tuo on siis odotusarvo. Jos paskasti menee, niin Kaija jää nollille. Tosi paskasa tilanteessa Kaija on 10k pakkasella. Eevi kuitenkin on 30k kuopassa.

Kaikki opiskelijat/ opintolainaan oikeutetut eivät ole korkeakouluopiskelijoita.

Alempien koulujen suorittaneilla on paremmat työllisyysnäkymät kuin korkeakoulujen käsienheiluttelijoilla. Poislukien joku taidepuoli.

Bluntly kirjoitti: ↑23.08.2018 12:41 Alempien koulujen suorittaneilla on paremmat työllisyysnäkymät kuin korkeakoulujen käsienheiluttelijoilla. Poislukien joku taidepuoli.

Mutta eivät ansionäkymät. Monella alalla eletään aika kädestä suuhun, vaikka olisi kuinka työpaikka.

Bluntly kirjoitti: ↑23.08.2018 12:41 Alempien koulujen suorittaneilla on paremmat työllisyysnäkymät kuin korkeakoulujen käsienheiluttelijoilla. Poislukien joku taidepuoli.

Väärin. Mitä korkeampi koulutus, sitä korkeampi työllisyys

https://www.stat.fi/til/tyokay/2015/03/ ... 01_fi.html

Päässä heittää, piti sanomani kuinka nopeasti työllistyy koulun jälkeen.

Tutkinnon suorittaneiden työllisyys vuoden kuluttua valmistumisesta 1998–2016, %

Bluntly kirjoitti: ↑23.08.2018 12:48 Päässä heittää, piti sanomani kuinka nopeasti työllistyy koulun jälkeen.

Ok, tuohon en osaa sanoa. Edellä tilasto vuoden kuluttua valmistumisesta. Eikös alemman asteen koulut pääty lukuvuoden mukaan? Eli sillä perusteella kouluista purkautuu samaan aikaan paljon valmistuneita? Yliopistoissa ei ole tuota, eli ainakaan yht'äkkiä ei tule paljon valmistuneita.

Ja jo vuoden kuluttua ainakin korkeamman asteen koulutettujen työllisyys on parempi, eli jos väittämäsi ero on olemassa, se on tosi lyhyt, koska se on jo vuoden kuluttua selvästi toisinpäin. Itse väittäisin, että korkeammin koulutettujen työllisyys on joka hetki valmistumisen jälkeen parempi.

exsu kirjoitti: ↑23.08.2018 12:24 Kaikki opiskelijat/ opintolainaan oikeutetut eivät ole korkeakouluopiskelijoita.

Vuonna 2007 opintolainan käyttöasteet olivat:
- lukio 23
- ammattikoulu 73
- ammattikorkea 83
- yliopisto 61

Vaikuttaisi siltä. että ammattikorkeakouluista ja yliopistoista löytyisi ihan kivasti sopivaa jengiä? Ihan jotain muita määriä kuin äärimmäisen harva.

Olin R-kioskilla ostamassa postimerkkejä. Kioskin myyjä kieltäytyi ottamasta vastaan 1 ja 2 sentin kolikkoja.

Mitenköhän asia juridesti menee? Em. kolikothan ovat laillisia maksuvälineitä Suomessakin, mutta ilmeisesti niitä ei ole pakko ottaa vastaan, vaikka toisaalta laki sanoo, että euro on Suomen maksuväline ja näin ollen sillä ymmärtääkseni pitäisi voida maksaa aina?

Jos pitäisi veikata, sanoisin, että myyjällä oli oikeus kieltäytyä ottamasta em. kolikoita vastaan.

Susta on tullut vanhoilla päivilläsi tosi laiska googlaaja. Ensimmäinen tulos (https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja- ... rokolikot/) sanoo, jotta kauppa voi kieltäytyä ottamasta vastaan, kunhan on kertonut siitä selkeästi (arvatenkin etukäteen tai jotain).

Mun käsittääkseni vähän hakalampi tapaus ovat nuo samalla sivulla myös keskustellut nimellisarvoltaan tavanomaisista kolikoista poikkeavat juhlarahat. Periaatteessa niidenkin pitäisi olla ihan käypiä maksuvälineitä ne liikkeelle laskeneessa maassa. Epäilisin, että käytännössä niitä otetaan aika nihkeästi vastaan, vaikka tuskin kukaan asiasta kovin kuuluvasti kertoo.

urpiainen kirjoitti: ↑29.08.2018 9:59 Susta on tullut vanhoilla päivilläsi tosi laiska googlaaja. Ensimmäinen tulos (https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja- ... rokolikot/) sanoo, jotta kauppa voi kieltäytyä ottamasta vastaan, kunhan on kertonut siitä selkeästi (arvatenkin etukäteen tai jotain).

"Nämä pikkusentit ovat Suomessakin virallisia maksuvälineitä, mutta kaupan ei tarvitse ottaa niitä vastaan, jos se ilmoittaa siitä erikseen". Tuo on aika epäselvä ohje. Mahtaako ärrällä jossain olla ilmoitus, että eivät ota vastaan em. kolikoita. Suurten seteleiden vastaanotosta kieltäytyminenhän kyllä mainitaan monessa paikassa.

Ps. Tässä ketjussa on ensisijaisesti tarkoitus harmitella!1

James Potkukelkka kirjoitti: ↑29.08.2018 10:04 Tässä ketjussa on ensisijaisesti tarkoitus harmitella!1

Siellä oli kaksi kysymysmerkkiä!1 Olisit käyttänyt huutomerkkiä.

Euroopan keskuspankki sanoo sivuillaan aika yksiselitteisesti, että "kaikissa euroalueen maissa voi käyttää kaikkia eurokolikoita". Tältä pohjalta voisi maallikkojuristina arvella, että Wikipedian tulkinta, jonka mukaan "yhden ja kahden sentin kolikot ovat [...] Suomessakin laillisia maksuvälineitä, joskin kauppaliikkeet voivat kieltäytyä hyväksymästä niitä maksuksi, jos ilmoittavat tästä näkyvästi esimerkiksi liikkeen ovella", kuulostaa perustellulta. Mene takaisin R-kioskiin ja vaadi heitä joko ottamaan hilusi vastaan tai näyttämään riittävän iso kyltti jo ovella! Tosin käsittääkseni pikkukolikkoja käyttämällä ei voi välttyä asiakkaalle epäedulliselta pyöristykseltä, mutta maksaa niillä pitäisi silti saada.

Eli olen kohdannut vääryyttä!1

Palotarkastajat tulevat huomenna aamusella ja pilaavat aamurutiinini. Voisivat tulla joskus keskellä viikkoa keskellä päivää, kun olen muualla. Nyt saa sitten tietenkin selitellä ummet ja lammet sitä, miksi paloilmoitin on peitetty foliolla, vaikka asiasta on mainittu välittäjälle. Palovaroitin on mallia sairaala, joten se valaisee koko vitun aulan ja makkarinkin, koska on niin voimakas. Siksi se on folioitu.