Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://kitina.net/
Koetko sen ongelmaksi?Ylermi Ylihankala kirjoitti:Mä juon kuten dave. Aina ei pysy hansikkaassa. Nousuhumalan voima on joskus massiivisen mukaansatempaava.
En mä halua muuttaa itseäni tai muuttua. Mulle riittää, jos mä muuten pysyn ennallani, mutta alkoholin kulutus ryyppyreissulla vähenee esim. 25%. Jos niin käy, niin todennäköisyys saada vamma kaatuessa tai esim. päätyä stripparin tai sihteerin kanssa sänkyyn pienenee merkittävästi.exsu kirjoitti:Koska susta mulla on enemmän (palsta-)informaatiota kun tilastomassasta. Sun ongelman voi jäljittää tarkemmin kuin vaan siihen, että ote lipsuu. Mun mielestä sun tapauksessa on kyseessä laajempi ongelma, mistä tuo vastuuton alkoholinkäyttö on vain yksi oire. Ja mun mielestä sun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta olis järkevämpää pyrkiä vaikuttamaan koko ongelmaan sen yhden (näkyvän) oireen sijaan.NuoriDaavid kirjoitti: Mä en ymmärrä sua. Miksi mun pitäisi hoitaa itseäni jotenkin toisin, kuin mitä katsot väestötasolla järkeväksi?
Pelkästään terveyden kannalta alkoholiannosten vähentäminen lääkkeen avulla on hyvä. Isoja massoja tarkastellessa terveyden edistämisen näkökulma on merkittävä. Sun puheista saa sen käsityksen, että sun ainoa tarve rajata alkoholin suuria kertakulutusmääriä on se, että pelkäät humalassa tapahtuvan jotakin pahaa. Se on huono lähtökohta siinä kohtaa kun on nousuhumalassa ja kuolematon. Jos haluat vaikuttaa kulutusmääriin, kannattaisi hakea joku sellainen motivaattori, joka tuntuu myös nousuhumalassa järkevältä.
Mun mielestä selkärangan puutetta Daven tapauksessa ei ole se, ettei osaa lopettaa aloitettuaan vaan se, että aloittaa siitä huolimatta, että tietää näin käyvän.Suvinen kirjoitti:Hyppään Daven kelkkaan tässä, koska näen toisin kuin nämä muut että Davem ongelma ei ole lepsuilu (??!!!??) vaan ihan se alko. Hiukan vanhanaikaista kuvitella, että kaikki alkoholistit olisivat jotain tutisevia rapajuoppoja, joille ainoa apu on AA/Jeesus/pakkohoito. On ällistyttävää, kuinka Suomessa edelleen suhtaudutaan överikänneihin kuin ne jotenkin kuuluisivat asiaan. Musta on aika päivänselvää, että jos juomista ei pysty lopettamaan on alkoholisti - oli sitten kyse yhdestä kerrasta tai joka illasta. Alkoholistin syyttäminen selkärangan puutteesta tuntuu vähän samalta kuin käskisi masentunutta ryhdistäytymään ja lähtemään lenkille, jotta piristyisi.
Jos nämä olisivat ainoat vaihtoehdot, niin lääke olisi parempi. Mutta lääke ei silloin kyllä osoita selkärankaa, vaan sitä, että pelko itsensä loukkaamisesta kännissä on suurempi kuin pelko humalan tuoman nautinnon vähentymisestä.Suvinen kirjoitti: Mutta jos ongelmaan on lääke, eikö osoita jonkinmoista selkärankaa ottaa se lääke? Voisihan sitä jatkaa vanhallakin mallilla.
No joo, mun mies on alkoholisti. Ikinä ei työpäivä juomisen takia jättänyt, mutta vapaa-aikana meno oli kyl sit ihan eri. Ei ole kohta viiteen vuoteen juonut, muutamaa tarjottua paukkua lukuunottamatta. Ja kyllä täälläkin sosiaalinen elämä on kovasti hiljentynyt, kuulemma ei ole keskusteltavaa muiden ihmisten kanssa, eikä jaksa kuunnella samoja juttuja kymmenettä kertaa kun porukan alkoholitaso veressä nousee. Ymmärrän hyvin kyl, toisaalta. Meissä tosin se ero miehen kanssa, että mä olen aina viihtynyt selvinkin päin baareissa, muiden juominen ei haittaa mua. Mutta nykyään ei tarvitse selitellä juomattomuuttaan, se aika on ohitse. Päin vastoin, selkään tulee taputtelua siitä, että vieläkin on juomatta. Opetteluahan se vaatii, olla eritavalla sosiaalinen.Suvinen kirjoitti:Hyppään Daven kelkkaan tässä, koska näen toisin kuin nämä muut että Davem ongelma ei ole lepsuilu (??!!!??) vaan ihan se alko. Hiukan vanhanaikaista kuvitella, että kaikki alkoholistit olisivat jotain tutisevia rapajuoppoja, joille ainoa apu on AA/Jeesus/pakkohoito. On ällistyttävää, kuinka Suomessa edelleen suhtaudutaan överikänneihin kuin ne jotenkin kuuluisivat asiaan. Musta on aika päivänselvää, että jos juomista ei pysty lopettamaan on alkoholisti - oli sitten kyse yhdestä kerrasta tai joka illasta. Alkoholistin syyttäminen selkärangan puutteesta tuntuu vähän samalta kuin käskisi masentunutta ryhdistäytymään ja lähtemään lenkille, jotta piristyisi.
Totta on, että alholistin olisi viisainta jättää alko kokonaan - ajatellaan vaikka, että alkoholisti on ikäänkuin allerginen alkoholille, eli pienikin määrä on vahingollista. Silti näitä toimintakykyisiä alkoholisteja on tässä maassa pilvin pimein, veikkaisin että viikonloppuisin kuppiloiden asiakkaista valtaosa. Näiden alkkisten suurin ongelma ei ole se, että juominen vie työkyvyn, terveyden tai pistäisi nyrkit heilumaan, vaan se että kaatamisen alettua juodaan kunnes tiputaan. Puuttuu se sietokyvyn tunnistamisen sensori, kai. Jos on olemassa pilleri joka ratkaisee tämän niin sanon että halleluja.
Oma ukkoni jätti alkon lähes vuosi sitten painittuaan aivan vastaavanlaisten ongelmien kanssa koko aikuisikänsä, ja muksun tultua kuvioihin ei mulla enää ymmärrys riittänyt. Onneksi ukko näki ongelman itsekin, ja koska tiedossa ei ollut muuta ratkaisua kuin täysraittius oli se ainoa ratkaisu. Silti mies on aika ajoin todennut, että täytynee vielä kerran kokeilla se tie joskus. Täysraittiin elämä kun on joskus vähän haastavaa tässä maassa, semminkin kun se on tappanut miehen seuraelämän lähes kokonaan. Eikä ne sen kaverit ole mitään rapajuoppoja, vaan tavallisia ihmisiä, jotka enimmäkseen kuitenkin tapaavat vapaa-ajallaan saunailloissa/baareissa/juhlissa tms., joihin mies jaksaa aika harvoin raahautua, kun ei jaksa juomattomuuttaan selitellä eikä jaksa selvinpäin katsella humalaisia.
Itselleni miehen juominen ei ollut ongelma ennen muksua, eikä se olisi ongelma nytkään jos joka kerta ei tarvitsisi huolehtia, että hukkaako se tällä kertaa pankkikortin, kotiavaimet, puhelimen vaiko kaikki ja montako kaveriaan se nyt suututti vittuilullaan ja kuinka kipeä se on pari seuraavaa päivää ja mitä sanon muksulle kun isi taas nukahti suihkun lattialle. Mua ei lainkaan haittaisi jos se joskus lähtisi juhlimaan, ottaisi muutaman oluen ja palaisi ehjänä ja pikkuhumalassa kotiin joskus yöllä, enkä lähtisi sitä syyttelemään kuinka se "haluaa sekä syödä kakun ja säästää sen". Eihän sekään mua syytä sellaisesta, kun muutaman kerran vuodessa irtaudun viihteelle.
Suvinen kirjoitti: Mitä oon asiaa hissukseen tutkiskellut vaikuttaa siltä, että ne keitä häiritsee olla selvinpäin baarissa ovat juuri niitä, joille juominen on jonkinasteinen ongelma ja humaltuminen ainoa keino "kestää" baarissa.
Mä oon tästä osuudesta samaa mieltä. Humalan haluaminen on ihan OK, mutta toteuttaminen ei ole kaikkien saatavilla, ja sekin on ihan OK.Suvinen kirjoitti:Mun mielestä kohtuudella humaltuminen on vaan nautinto, jonka haluaminen ei ole mitenkään kamalaa tai paheksuttavaa.
Mä en vaan ymmärrä. Jos teoreettisesti (ei nyt kiinnitetä huomiota siihen, onko näin käytännössä) on lääkeaine, joka vähentää mun ryyppyreissulla juomaa alkomäärää, niin mitä pahaa siinä on? Sä olet koettanut selittää, mutta mä en ole ymmärtänyt.exsu kirjoitti:Mä en näe humalaa oikeutena, se on varmasti se suurin eroavaisuus.
Veikkaan aivoissa olevaa vikaa.saira kirjoitti:Dave, miksi sulla lähtee lapasesta?
Tarkoitatko, että onko se opittu vai synnynnäinen vika? Mahdoton sanoa.saira kirjoitti:^Kumpaan ryhmään se syy sun mielestä enemmän kuuluu noista mun aiemmin mainitsemistani?
Kreitsu kirjoitti:Onhan makeanhimoonkin olemassa nappeja. Ota kromia ja himot hälvenee eikä enää mene kuin puoli suklaalevyä kokonaisen sijasta. Alkoholihan nyt tunnetusti vie estoja, joten vaikka kuinka ajattelisi, että vetää ihan kivan normi kännit eikä övereitä, niin tuo jalo ajatus voi muuttua nousuhumalassa. Mullekin käy joskus noin, kun on niin kivaa.
Jos nappi vähentää sitä juomamäärää, niin hyvä juttuhan se on. Kukin voi vissiin omalla kohdallaan miettiä onko asiaa tarpeen terapoida vielä erikseen.
Sen takia mä utelias olenkin, kun mulle taas ei noin käy koskaan. Mä en vaan pysty juomaan sitä "nousuhumalaa" pidemmälle, ku sit ei ole enää kivaa. Rajalla oon käyny, mut sit täytyy kiireen vilkkaa siirtyä veteen ja saada suolaista et saa kännin taas mukavaksi.Se menee jotenkin niin, että jos humalatila ylittää tietyn pisteen, niin sitä alkoa täytyy juoda lisää ja lisää. Koskaan ei tuu fiilis, että nyt oon liian kännissä, pitää lopettaa. Jos on siis menty sen rajan yli, että positiivinen takaisinkytkentä syntyy.saira kirjoitti:^^Entä kuuluuko se ryhmään "olo kännissä on vaan niin hyvä" vai enemmänkin "en vaan huomannu lopettaa"?
Vielä kysyisin, onko toi ollu aina sulla, vai tullu jossain vaiheessa?NuoriDaavid kirjoitti:Se menee jotenkin niin, että jos humalatila ylittää tietyn pisteen, niin sitä alkoa täytyy juoda lisää ja lisää. Koskaan ei tuu fiilis, että nyt oon liian kännissä, pitää lopettaa. Jos on siis menty sen rajan yli, että positiivinen takaisinkytkentä syntyy.saira kirjoitti:^^Entä kuuluuko se ryhmään "olo kännissä on vaan niin hyvä" vai enemmänkin "en vaan huomannu lopettaa"?
saira kirjoitti:
Ja ton valvomis jutun ymmärrän täysin...