Kitinä

Mistä korkoihin pyydetty raha tulee?

Jos maailmassa olisi 100 euroa rahaa, joka lainattaisiin viiden prosentin korolla. Mistä nuo viisi euroa saataisiin?

Aika perustavaa laatua oleva taloudellinen kysymys. Onko tuho ainut odotettavissa oleva tulevaisuudennäkymä?

Taustaksi englanninkielistä hapatusta:
http://www.uncle-scam.com/www/basics/wo ... -five.html

Ajatuksia?

PerttiMakimaa kirjoitti:Mistä korkoihin pyydetty raha tulee?

No tulisikohan painokoneesta? Keskuspankithan voivat painaa rahaa aivan siinä missä haluavat. Tietty rahan tarjonnan kasvaessa hinta laskee kysynnän pysyessä ennallaan.

gullible kirjoitti:No tulisikohan painokoneesta? Keskuspankithan voivat painaa rahaa aivan siinä missä haluavat. Tietty rahan tarjonnan kasvaessa hinta laskee kysynnän pysyessä ennallaan.

Ja jotta näin ei kävisi, vaan suuremmalle rahamäärälle olisi maailmassa vastinetta, täytyy arvokkaiden asioiden määrän maailmassa myös kasvaa. Ja tyhjästähän se ei kasva, ja materian määräkin on vakio. Siis sen täytyy tulla ihmisten aktiivisesta työpanoksesta ja siten työläisten selkänahasta, aivan kuten Marxin lisäarvoteoria opettaa. Varo, Pertti - olet kysmyksinesi viettävällä pinnalla matkalla marxilaiseen kommunismiin!

urpiainen kirjoitti:Varo, Pertti - olet kysmyksinesi viettävällä pinnalla matkalla marxilaiseen kommunismiin!

Kaukana siitä.

Pelottavaa ajatella, että maailman koko taloudellinen järjestelmä olisikin vain numeroita tietokoneella tai painettua paperia. Ja näinhän se on aina ollutkin, eihän tämän pitäisi tulla yllätyksenä.

Elämiseen liittyvät tai liittymättömät hyödykkeet kai ovat kuitenkin ainoa konkreettinen omistamisen muoto? Rahahan on vain vaihtamisen väline.

PerttiMakimaa kirjoitti:Mistä korkoihin pyydetty raha tulee?

Jos maailmassa olisi 100 euroa rahaa, joka lainattaisiin viiden prosentin korolla. Mistä nuo viisi euroa saataisiin?

Aika perustavaa laatua oleva taloudellinen kysymys. Onko tuho ainut odotettavissa oleva tulevaisuudennäkymä?
Ajatuksia?

No. Lainaat 100€, sijoitat ne tehtaaseen, joka tuottaa 100 €:n panoksella tavaraa 105€:n arvosta. Siitä se 5 € tulee. Jos sen sijaan tehdas tuottaisin 100€:n panoksella vain 100€, niin et pystyisi maksamaan 5€:n korkoa ja se ei siis tulisi mistään.

EDIT: jos rahaa ei kuitenkaan painettaisi lisää, niin seurauksena olisi ensimmäisessä tapauksessa deflaatio.

WanhaPervo kirjoitti: No. Lainaat 100€, sijoitat ne tehtaaseen, joka tuottaa 100 €:n panoksella tavaraa 105€:n arvosta. Siitä se 5 € tulee. Jos sen sijaan tehdas tuottaisin 100€:n panoksella vain 100€, niin et pystyisi maksamaan 5€:n korkoa ja se ei siis tulisi mistään.

EDIT: jos rahaa ei kuitenkaan painettaisi lisää, niin seurauksena olisi ensimmäisessä tapauksessa deflaatio.

Pointti olikin, että jos rahaa ei olekaan koko maailmassa niin paljon kuin sitä pitäisi maksaa takaisin.

Deflaatiohan ei paljoa velkakirjoihin painettuihin summiin vaikuta.

Toinen vastaavanlainen ilmiö on käynnissä esimerkiksi Lontoossa: Sekä palkat että hinnat (mm. asuntojen vuokrat) ovat absurdin korkealla. Tästä syystä keskivertolontoolaisella on yhtä vähän ostovoimaa kuin keskivertosuomalaisella, vaikka sikäläinen palkkataso on huikeasti korkeampi. Inflaatio jyrää.

Tämän vuoksi töiden teettäminen Lontoossa on aivan liian kallista, joten alue menettää kilpailukykynsä. Millä ihmeellä lontoolaiset oikein varmistavat olemassaolonsa?

Sanovat kuitenkin että pieni inflaatio on parempi kuin deflaatio.

Rahaa on maailmassa enemmän kuin kukaan oikeastaan tietää, lukenu jutun jos parikin esim. jenkkien keskuspankista (Federal Reserve).Toki voi pitää hullujen ja salaliittoteorioiden tehtailemana höyrypää-ideana, mutta eikös CIA:lta löytynyt juuri vankila Puolasta, CIA:n vankikoneet käyvät Suomessa, eh?-)
Ja Federal Reserven valvonta vaikeutuu entisestään:
http://www.federalreserve.gov/releases/h6/discm3.htm
Rahanpaino, sen levitys, sen oikea arvo ja käyttö muussa kuin käteisostoksilla on minulla yhtä mystistä kuin sähkö (joka on sinistä ja sattuu).

PerttiMakimaa kirjoitti:Pointti olikin, että jos rahaa ei olekaan koko maailmassa niin paljon kuin sitä pitäisi maksaa takaisin.

Eihän tuollaista voi mitenkään tapahtua? Lainatun pääoman määrä on murto-osa maailman kokonaisvarallisuudesta ja loppujen lopuksi aika harvan ulkopuolista rahoitusta hankkineen taloudellisen toimijan velka ylittää oman pääoman osuuden ==> lainatut rahat saadaan takaisin viimeistään realisoimalla omaisuutta.

sivustahuutaja kirjoitti:

PerttiMakimaa kirjoitti:Pointti olikin, että jos rahaa ei olekaan koko maailmassa niin paljon kuin sitä pitäisi maksaa takaisin.

Eihän tuollaista voi mitenkään tapahtua? Lainatun pääoman määrä on murto-osa maailman kokonaisvarallisuudesta ja loppujen lopuksi aika harvan ulkopuolista rahoitusta hankkineen taloudellisen toimijan velka ylittää oman pääoman osuuden ==> lainatut rahat saadaan takaisin viimeistään realisoimalla omaisuutta.

Avasin keskustelun luettuani iltasadukseni herkän ja koskettavan tarinan Fabianista ja hänen ystävistään. Linkki ketjun alussa.

Tokihan jos ajatellaan kiinteän omaisuuden ja työn sisältävän rahallisen arvon rahan määrän pitäisi riittää.

Mutta _ymmärtääkseni_ nykyiset rahoitusmarkkinat yleensäkin ovat vähän kuin asuntomarkkinatkin. Mielikuvamarkkinoita ja luottamusta erilaisiin asioihin.

PerttiMakimaa kirjoitti:Avasin keskustelun luettuani iltasadukseni herkän ja koskettavan tarinan Fabianista ja hänen ystävistään. Linkki ketjun alussa.

Tokihan jos ajatellaan kiinteän omaisuuden ja työn sisältävän rahallisen arvon rahan määrän pitäisi riittää.

Mutta _ymmärtääkseni_ nykyiset rahoitusmarkkinat yleensäkin ovat vähän kuin asuntomarkkinatkin. Mielikuvamarkkinoita ja luottamusta erilaisiin asioihin.

Viitsisitkö vääntää rautalangasta sen pointin? En jaksanut lukea tuota iltasatua.

Ja mitä väliä sillä on riittääkö raha? Aivan yksi ja hailee vaikka loppuisikin. Lainaamiseen liittyy riski, jonka lainanantaja hinnoittelee korkoon. Mikäli riskit sattuvat tyoteutumaan oletettuja suurempina, niin sehän on vain 'voi kyynel'? Talouden toimivuutta haukutaan usein sillä perusteella, että on ITSE keksitty (ilman mitään koulutusta luonnollisesti) talouden toimivan sen oman pään sisäisen mielikuvitusmaailman mukaan.

Itse en ole virologian asiantuntija, enkä koskaan tule esittämään aiheesta omia teorioita. Jostain syystä juuri talous houkuttelee enemmän huru-ukkoja kuin politiikka ja uskonto yhteensä.

sivustahuutaja kirjoitti:Viitsisitkö vääntää rautalangasta sen pointin? En jaksanut lukea tuota iltasatua.

Ja mitä väliä sillä on riittääkö raha? Aivan yksi ja hailee vaikka loppuisikin. Lainaamiseen liittyy riski, jonka lainanantaja hinnoittelee korkoon. Mikäli riskit sattuvat tyoteutumaan oletettuja suurempina, niin sehän on vain 'voi kyynel'? Talouden toimivuutta haukutaan usein sillä perusteella, että on ITSE keksitty (ilman mitään koulutusta luonnollisesti) talouden toimivan sen oman pään sisäisen mielikuvitusmaailman mukaan.

Itse en ole virologian asiantuntija, enkä koskaan tule esittämään aiheesta omia teorioita. Jostain syystä juuri talous houkuttelee enemmän huru-ukkoja kuin politiikka ja uskonto yhteensä.

Kevyt rautalanka oli ymmärtääkseni: Rahaa on lainattu maailmassa vajaat kymmenen kertaa enemmän kuin rahaa on edes olemassa. Tämä perustuu siihen, että harva ihminen haluaa lunastaa kaikki rahansa käteisenä kerralla pankista itsellensä. Ns. ainoa jäljellä oleva supervalta on enemmän velkaa kuin se koskaan voi maksaa takaisin. Jotain tällaisia.

Keskimmäisessä kappaleessa vaikutit esittävän yhden vastausmallin alussa esittämääni kysymykseen. Mielenkiintoisesti vedit siihen erään itselleni tutun murreilmaisun mukaan.

Viimeiseen. Minulla on koulutusta ja kokemusta alalta, joskin vain perussellaista.

PerttiMakimaa kirjoitti:
Rahaa on lainattu maailmassa vajaat kymmenen kertaa enemmän kuin rahaa on edes olemassa

Eivätkös kaikki resurssit ole rajallisia? Jos kaikki suomalaiset haluaisivat soittaa puhelimalla, matkustaa Ruotsiin tai katsoa telkkaria yhtä aikaa niin eihän se onnistuisi. Jos rahan/valuutan kysyntä kasvaa (==halutaan lainata enemmän) niin sen arvo nousee. Arvoa saadaan alemmaksi tarjoamalla sitä lisää.

Muutenkin tuo väite ei kuullosta suoranaiselta maailmanlopulta itsessään: jos lainaat minulle satasen ja lainaan sen edelleen eteenpäin niin voi helvetti, hukka perii, kun rahaa on lainattu kaksi kertaa enemmän kuin satasia on liikenteessä.

Mitä sitten?

gullible kirjoitti:Muutenkin tuo väite ei kuullosta suoranaiselta maailmanlopulta itsessään: jos lainaat minulle satasen ja lainaan sen edelleen eteenpäin niin voi helvetti, hukka perii, kun rahaa on lainattu kaksi kertaa enemmän kuin satasia on liikenteessä.

Mitä sitten?

En ihan tuota tarkoittanut tällä lainaamisen ja todellisen rahan määrän suhteella. Alkuperäinen tarkoitukseni oli pohdiskella tätä yleistä teoriaa rahoitusmarkkinoista näkökulmasta, jonka tuo linkki tarjosi. Jos tuota juttu ei jaksa lukea ei tässä ole paljoa mitä keskustella.

Sepä se, mitä sitten?

Koko ketjun aloituksella ei ollut tarkoitusta maalailla kuvaa maailmanlopusta vaan herättää keskustelua. Käymällä töissä ja muutamilla muutamilla muillakin rahoituspoliittisilla toimilla osoitan parasta-aikaakin luottavani nykyiseen rahoitusjärjestelmään.

Lähinnä vaan epäilen, että luottamuksen perustana ovat melko hatarat tiedot järjestelmän toiminnasta.

PerttiMakimaa kirjoitti:Kevyt rautalanka oli ymmärtääkseni: Rahaa on lainattu maailmassa vajaat kymmenen kertaa enemmän kuin rahaa on edes olemassa.

Tarkoitat nyt seteleitä etkä rahaa, eikös vaan? Voihan niitä seteleitä painaa lisää ihan mielin määrin, kunhan pitää huolta siitä, että liikkeellä olevan rahan määrä pysyy ennallaan = setelit + virtuaalinen = vakio. Mikäli virtuaalisen rahan määrä ei vähene seteleitä painettaessa, niin seuraa vakion ylitystä vastaava inflaatio.

Vakio luonnollisesti muuttuu ajan saatossa, eli pitemmällä aikavälillä rahan kokonaismäärän täytyy kasvaa käsi kädessä en-nyt-muista-minkä-tuottavuuden-kanssa.