Kepeä sohvapsykologien debatti

[urpiainen]

^ Mua kiinnostaa enemmän, että aikooko se Pertti tosiaan nyt mennä moisessa keskikaupungille?

[urpiainen]

^ Mua kiinnostaa enemmän, että aikooko se Pertti tosiaan nyt mennä moisessa keskikaupungille?

No mikä ettei

Pertti kaupungilla?

[huima]

^ Se oli dinner, ei lounas. Jotain rotia hei sentään tohon asiassa pysymiseen.

Ja hei elämä on valintoja. Kuten olen aiemminkin sanonut, niin ison omakotitalon sijaan on halpa lähiökämppä, ei autoa - eikä lapsia. Eikä ahdistusta sillä kaikki tämä on vain hetkellistä pilkahdusta.

Materialistisessa mielessä löytyy aina jotain hienompaa, joten ahdistus on ihan validi juttu - jos sillä kuluttamisella luo itselleen vahingossa merkitystä. Just vähän aikaa sitten oli kiiinnostava artikkeli jossain lehdessä superrikkaista, jotka kokevat ahdistuta siitä että ei ole enää mitään mihin kuluttaa -- mitään missä lyödä muita laudalta tms. Ympäri mennään ja yhteen tullaan, sillä samat teemat ovat toistuneet läpi historian eri muodoissaan.

Pitäisi aloittaa uudestaan treenaamaan aikidoa.

[huima]

^



Kokeile joogaa.

[James Potkukelkka]

Aika lapsellinen ajatus, että tavaroiden ostaminen ja vaurastuminen lisäisi onnellisuutta.

Kohta joku tietysti saapuu paikalle ja linkkaa tutkimuksen, jonka mukaan varallisuustaso korreloi onnellisuuteen korrelaatiokertoimella 0.00000027. Niin varmasti onkin, mutta korrelaatio on niin heikko, että sillä ei käytännön elämässä ole merkitystä. Se peittyy yksilötasolla kohinaan.

Itse olen tähän ikään mennessä jo oppinut, että uuden auton osto taatusti ei pitkällä tähtäimellä lisää onnellisuuttani. Silti haluan sen.

Pertsan ahdistuneisuuteen; se on ahdistuneisuutta. Ei sen kummempaa.

[sivustahuutaja]

^^^ Nyt Pertille heräsi tarve tuollaisesta maisemasta ja naisesta. Reilu jätkä olet.

[Ylermi Ylihankala]

Ja eihän lyhyen tähtäimen mielihyvän haluamisessa ole mitään vikaa. Pitää vaan ymmärtää, mikä on todennäköisesti sitä ja mikä toinen valinta sitten pyrkii pitemmällä aikajänteellä takaamaan onnellisuutta. Itseään ei kannata huijata.

[James Potkukelkka]

Miksi haluat sen auton sitten? Haluatko ahdistua sen valintaan menevästä pohdiskelusta vai pelkästään siihen tuhlautuvasta rahamäärästä?

.

Sen hankkimisen suunnittelu ja tavoitteleminen on kivaa.

[urpiainen]

Jatkoa, näin oikean näppiksen äärestä. Ennen nykyistä työtä elämä alkoi olla lähellä senttien laskemista ja päivästä toiseen menemistä. Ja kituuttamista. Näitä hommia tehdessä olen kuitannut kaikki vajaukset nollaan ja pistänyt (erittäin pieniä) summia piiloonkin. Tehnyt reissun jota en varmasti normaalielämässä ikinä olisi saanut aikaiseksi tehdä.

Ja silti tämä elämäntuska.

Tämä tuntuu olevan yhdistelmä ensimmäisen maailman tuskaa, ikääntymisen pohdintaa ja Maslow tyylisiä kysymyksiä miten muuttaa merkittävästi omaa elämäänsä parempaan suuntaan. Tätä elämää on hankala lopulta muuttaa merkittävästi parempaan suuntaan järkevin ja kohtuullisin toimenpitein. Ostaisiko _isomman_ omakotitalon? Ostaisinko 70" telkkarin, kun en muka saa selvää 60". Vaihtaisinko parhaan matkapuhelimeni, mihin? Ehkäpä 450e takkini pitäisi päivittää?

Tätäkö on länsimaalaisen kulutusyhteiskunnasta viitekehyksensä saavan ihmisen kulutusähky?

Jos ei lasketa elämän todellisia ilopilkkuja, lapsiani, ja joskus hyvää mieltä tuovia pieniä asioita, kuten (typerät) erikoiskahvin valmistamisen onnistuminen tuntuu että joskus nuorena kun asui vuokrakaksiossa, oli vanhan autonrämän bensatankissa peräti 1/4 tankillista 97 oktaanista, tyttökaveri otti suihin ja pienipalkkaista työtä oli vielä 2 kk jäljellä olin onnellisempi. Jotenkin niin hienoa ja miellyttävää kuin tämä kaikki klutteri onkin ihmisen tarve jatkuvasti parantaa elämäänsä ei tunnu loputtomasti ammentavan onnellisuutta.

Tästä ei puutu kuin tosielämän Tyler Durden kaveriksi.

Tätä peilaten on mielenkiintoista seurata palstakolleegan tarpomista mahdollisimman ylihintaisen auton ostamiseksi, toisen 216 euron alelounaita sekä baristakursseja ja tietty lomamatkarehvastelua.

Älkää hätäilkö, enköhän tarjoushaukkaile jo viikon päästä taas.

Siitä kun olen yhteiskuntateorian klassikoita systemaattisemmin ja tarkemmin lukenut on toki jo vuosia ja muistini on kovin hatara, mutta silti olen aika varma, että Maslow ei sijoittanut fellaatiota tarvehierarkiansa ylimpään kärkeen.

Lisäksi mä haluaisin muistuttaa, että vaikka Jamesin auto ja Huiman illallinen ovat toki hyviä esimerkkejä aika pöyristyttävästä kerskakulutuksesta, niin kyllä palstan viimeaikojen jotenkin ravisuttavin ulostulo hedonistisen törsäilyn ja konsumeristisen pröystäilyn saralla on Gatin ylistyslaulu lasipullotetulle eliittisimalle rahvaan muovipullolitkujen sijaan.

[So Hard]

Mä luen tän niin, että pertti on edelleen onneton kun ei saa suikkareita eikä olla lasten kanssa kotona. Tämän päivän työelämä on kovin usein raakasti elämänlaatua alentava tekijä siinä missä palkkatulot ovatkin sitä nostava. TJEU - lomalla ollessaan melkein kaikki ovat onnellisimmillaan.

[Ylermi Ylihankala]

Mä en ole lomalla onnellisimmillaan.

[Riemumieli]

Voi kun aina olis loma. Ei sittenkään, eihän sitä osaisi silloin arvostaa. Voi kun aina olis töitä. Ei sittenkään, sitten ei olisi lomaa, joka on PARASTA maailmassa.

Ihminen on sekaisin, ei siis kannata miettiä liikoja. Jos on massia, ostaisin itsekin jonkin ylihintaisen paskan. Nyt ei riitä rahat muuhun kuin sen ihmettelemiseen, miksi joku hajotti Vollesta (vm. 2000) toisen lampunpesijän. Lasku tulee olemaan 150 egee, omavastuu ilkivallasta 200, joten olen osallistunut hyväntekijämäisesti toisten vappujuhlintaan 150 euron edestä.

[James Potkukelkka]

Lomalla vs. töissä olo ei vaikuta mun onnellisuuteen suuntaan tai toiseen.

[James Potkukelkka]

Miksi haluat sen auton sitten? Haluatko ahdistua sen valintaan menevästä pohdiskelusta vai pelkästään siihen tuhlautuvasta rahamäärästä?

.

Sen hankkimisen suunnittelu ja tavoitteleminen on kivaa.

Eli haet sillä onnellisuutesi lisäämistä lyhyellä tähtäimellä vs. pitkä tähtäin? Vaikka muuta vähän ikäänkuin väititkin.

En ihan ymmärrä viestiäsi.

Kertauksena: auton vaihtamisen suunnittelu ja siitä haaveileminen tuo mielihyvää. Pitkällä tähtäimellä se ei kuitenkaan lisää onnellisuuttani. Ei kuitenkaan vähennäkään. Eli nettovaikutus auton vaihtamisesta on pieni onnelisuuslisä.

[Riemumieli]

Minulla on outo tunne, että tämän asian selvittäminen jollakin oudolla tavalla lisää onnellisuuttasi.

No ei tod. Vanhasta paskasta hajoaa pikku hiljaa kaikki, joten ylimääräiset menot saavat savun nousemaan päästä. Miksi ihmeessä olisin onnellinen siitä, että joku hajotti autoani???

[James Potkukelkka]

. Nyt ei riitä rahat muuhun kuin sen ihmettelemiseen, miksi joku hajotti Vollesta (vm. 2000) toisen lampunpesijän. Lasku tulee olemaan 150 egee, omavastuu ilkivallasta 200, joten olen osallistunut hyväntekijämäisesti toisten vappujuhlintaan 150 euron edestä.

Volle edusti kapitalistista riistoyhteiskuntaa ja pääoman sortovaltaa, jota autonomisen anarkisti prekaarin tuli vastustaa.

[James Potkukelkka]

En ihan ymmärrä viestiäsi.

Kertauksena: auton vaihtamisen suunnittelu ja siitä haaveileminen tuo mielihyvää. Pitkällä tähtäimellä se ei kuitenkaan lisää onnellisuuttani. Ei kuitenkaan vähennäkään. Eli nettovaikutus auton vaihtamisesta on pieni onnelisuuslisä.

Olin lukevinani, että auton hankkiminen ei muuta onnellisuuttasi suuntaan tai toiseen. Siis alkuperäisestä vastauksestasi.

Pahoittelen epätarkkuutta viestissäni! Se ei tule toistumaan.

[Riemumieli]

Volle edusti kapitalistista riistoyhteiskuntaa ja pääoman sortovaltaa, jota autonomisen anarkisti prekaarin tuli vastustaa.

Näin minäkin sen miellän sosialidemokratian kyllästämillä aivoillani, mutta vähän korpeaa kuitenkin. Pitäisi varmaan mennä johonkin (aivopesu)leirille päivittämään ajatuksensa ettei korpeaisi.

[sivustahuutaja]

Volle edusti kapitalistista riistoyhteiskuntaa ja pääoman sortovaltaa, jota autonomisen anarkisti prekaarin tuli vastustaa.

Luultavasti tekijä oli Keynesiläinen, joka ohjasi 150€ säästötililtä talouden rattaita voitelemaan.

[Bhven]

Voi kun aina olis loma.

No näinpä. Pisin loma jonka olen viettänyt oli kolme ja puoli vuotta. Asia jota eniten haaveilen on, että olisi taas joskus varaa heittäytyä vapaaherraksi ja pyyhkiä perseellä työelämää. Elämä ilman aikataulua on ihan parasta. Ihan jo se, että voi nukkua juuri silloin kun väsyttää, vaikka keskellä päivää, lisää elämän laatua ja onnellisuutta merkittävästi.

[huima]

Lisäksi mä haluaisin muistuttaa, että vaikka Jamesin auto ja Huiman illallinen ovat toki hyviä esimerkkejä aika pöyristyttävästä kerskakulutuksesta

Vastustan Luomossa syömisen kategorisointia kerskakulutukseksi, sillä kyseessähän on mitä suuremmissa määrin ituhippeilyä ja lähiruokaan panostamista Puuvallilan tai Lauttasaaren tiedostavan luokan henkeen.

Kuten Luomon henkilökunta kirjoittaa Facebookissa:

"Vuoden alusta keittiöön on suolaa ja pippuria lukuun ottamatta kelpuutettu vain kotimaisia raaka-aineita. Valtaosa niistä hankitaan laatuun sitoutuneilta pien- ja lähituottajilta."

Nih!

[exsu]

Kyllä mäkin miellän kerskakulutukseksi enemmän sen, että ostetaan jotain urheiluvaatteita, koska halvalla saa, eikä siitä lähtökohdasta, että olisi varsinainen tarve. Ravintolaruokailu tukee kotimaista työtä, eikä tuota kuluttajalleen ylimääräistä krääsää.

[sivustahuutaja]

Vastustan Luomossa syömisen kategorisointia kerskakulutukseksi, sillä kyseessähän on mitä suuremmissa määrin ituhippeilyä ja lähiruokaan panostamista Puuvallilan tai Lauttasaaren tiedostavan luokan henkeen.

Lähi on uusi kerska.

[huima]

Vastustan Luomossa syömisen kategorisointia kerskakulutukseksi, sillä kyseessähän on mitä suuremmissa määrin ituhippeilyä ja lähiruokaan panostamista Puuvallilan tai Lauttasaaren tiedostavan luokan henkeen.

Lähi on uusi kerska.

Anton & Antonissa ostoksien tekeminen on kerskailua. Mä teen ostokset Prismassa.

[Diddley Bow]

kerskakulutukseksi enemmän sen, että ostetaan jotain urheiluvaatteita, koska halvalla saa

Mä en ehkä tuota laskis kerskakulutukseksi, koska jos ne tuotteet ei katoa hyllystä Perttien mukaan, niin ne katoaa muuten. Tuskin ainakaan UFF:n keltaseen laatikkoon. Sitä en tiedä minne hyyllyyn jäänyt kama päätyy. Toisaalta, vahinkovarastoilla myydään samaa kamaa vielä halvemmalla. Ihme, ettei Pertti ole niitä löytänyt.