Re: Kepeä sohvapsykologien debatti
Lähetetty: 14.05.2014 6:55
^Ei tule olemaan. Laitetaan eläkkeen eteen vaan kerrointa lisää (joka lähestyy ennemminkin 0 kuin 1 tai sen yli).
Kitinää elämästä, ihmisistä ja kaikesta muusta tärkeästä
https://kitina.net/
Koko maailman tilanteeseen verrattuna ei toki mene huonosti, mutta länsimaalaisessa vertailuryhmässä sijoitus on aika heikko. Hassua tässä on, että eurooppalaisessa vertailussa suorittavan portaan palkkataso on oikeastaan aika hyvä ja tulovero maltillinen. Ns. hyvätuloisella koulutetulla työvoimalla tilanne on taas päinvastainen.James Potkukelkka kirjoitti:Suomi on siis lähteestä riippuen ostovoimakorjatussa BKT:ssä/capita sijalla 22-26 maailman valtion joukossa. Listalla on maita liki 200. Eli en sanoisi, että meille menee huonosti. Toki julkisyhteisöt kuluttavat liikaa.
Suomalaista koulutettua suojelee surkea palkkatasoVagabondo kirjoitti:Koko maailman tilanteeseen verrattuna ei toki mene huonosti, mutta länsimaalaisessa vertailuryhmässä sijoitus on aika heikko. Hassua tässä on, että eurooppalaisessa vertailussa suorittavan portaan palkkataso on oikeastaan aika hyvä ja tulovero maltillinen. Ns. hyvätuloisella koulutetulla työvoimalla tilanne on taas päinvastainen.James Potkukelkka kirjoitti:Suomi on siis lähteestä riippuen ostovoimakorjatussa BKT:ssä/capita sijalla 22-26 maailman valtion joukossa. Listalla on maita liki 200. Eli en sanoisi, että meille menee huonosti. Toki julkisyhteisöt kuluttavat liikaa.
Miten kommentoisit Ruotsin hyvää taloustilannetta huolimatta korkeasta veroasteesta, hyvästä sosiaaliturvasta, runsaasta mamujen määrästä?elco kirjoitti:Kannattaisi edes vähän katsoa trendejä eikä vaan sitä mikä bkt on. Mm. Kreikka kärkkyy 15 sijaa Suomen takana.
Totta. Sen takia en omastakaan työpaikasta ole kovin huolissani, kun tiedän oman palkan olevan kansainvälisesti kilpailukykyinen.James Potkukelkka kirjoitti:Suomalaista koulutettua suojelee surkea palkkataso
Ruotsissa on tervettä, kilpailukykyistä bisnestä, joka pärjää omillaan. Lukuisia globaaleja brändejä, jotka ovat kilpailukykyisiä ja innovatiivisia. Suomessa pääosa merkittävästä bisneksestä ja tavaton määrä kaikkea suhaamista pyörii käytännössä keskusjohtotukiaisten varassa.James Potkukelkka kirjoitti: Miten kommentoisit Ruotsin hyvää taloustilannetta huolimatta korkeasta veroasteesta, hyvästä sosiaaliturvasta, runsaasta mamujen määrästä?
Itse näkisin näistä Suomeen verrattuna selvänä kilpailuetuna tuon huomattavasti monipuolisemman ja kilpailukykyisemmän elinkeinorakenteen. Muiden suhteen tilanne on aika lailla 50:60.elco kirjoitti:Ruotsissa on tervettä, kilpailukykyistä bisnestä, joka pärjää omillaan. Lukuisia globaaleja brändejä, jotka ovat kilpailukykyisiä ja innovatiivisia. Suomessa pääosa merkittävästä bisneksestä ja tavaton määrä kaikkea suhaamista pyörii käytännössä keskusjohtotukiaisten varassa.James Potkukelkka kirjoitti: Miten kommentoisit Ruotsin hyvää taloustilannetta huolimatta korkeasta veroasteesta, hyvästä sosiaaliturvasta, runsaasta mamujen määrästä?
Yksityisen pääoman kertyminen on turvatumpaa: kevyempi pääomavero, ei perintöveroa.
Ruotsilla on oma valuutta eikä tavatonta riippaa EKP ja paskamaatulonsiirtojen kanssa, mikä tulee kaivamaan Suomen kuoppaa jatkuvasti syvemmäksi.
Ruotsin veroaste on kevyempi kuin Suomessa ja mikä merkittävää, trendi on kohta kymmenen vuotta ollut keventävä kun taas Suomessa vähänniinq ei.
Mamuista ja sosiaalituista noin yleensä vetäisin analogian Jere Karalahteen: onhan se ihan hyvin pärjännyt, mutta ilman päihdeongelmia kiekkoura olisi luultavasti ollut vielä parempi.
Osa-aikatyöhän on AY-liikkeelle Ilmestyskirjan Peto.urpiainen kirjoitti:Mä muuten olen just nyt Ruotsissa. Yksi aika oleellinen ero on tietysti (Oden seuraajana mun on kai melkein pakko sanoa tämä), että huolimatta Ruotsin asemasta ay-liikkeen luvattuna maana, Ruotsi on paljon ketterämpi työllistämään henkilöitä epätyypillisiin työsuhteisiin. Siis osapäivätöihin jne. Meillä ollaan joko täysipainoisesti töissä, tai sitten tuilla. Ode laski jossain, että erot maiden kestävyysnäkymissä selittyvät melkein kokonaan sillä, että se jengi, joka meillä on työelämän ulkopuolella, koska syystä tai toisesta ei sovellu täysipainoiseen duunarityöhön, on Ruotsissa osa-aikatöissä tai vastaavissa.
Tuosta voi aloittaa: http://www.soininvaara.fi/2014/02/24/mi ... more-10338
Ei ku tää onkin ehkä parempi linkki: http://www.vihreat.fi/tiedotteet/soinin ... en-nostoon
Mä oon vaihteeksi eri mieltä suunnilleen kaikestaJames Potkukelkka kirjoitti: Jatko-opintoihin siirtymistä ja valmistumista varmasti tulee vauhdittaa. Toisaalta, jos joku lukion jälkeen haluaa viettää vuoden rantapummina, niin kait hänellä on siihen oikeus.. (edellyttäen, että ei nosta työttömyyskorvasta olematta kuitenkaan työmarkkinoiden käytettävissä). Mutta tosiaan pitäisi saada opiskelemaan haluavat nopeammin opiskelemaan. Nykyäänhän opiskellaan pari kolme vuotta jotain alaa, jolle ei kuitenkaan aiota valmistua samalla kun päntätään pääsykokeisiin. Tämä pitäisi saada pois. Kerralla sisään tai sitten johonkin muualle opiskelemaan (ja myös valmistumaan) tai töihin.
Yksinkertainen konsti jatko-opintojen aloittamisen vauhdittamiseen olisi, että haettaisiin YO-papereilla ja lukion todistuksella ja se olisi sitten siinä. Paikat jaettaisiin kerralla. Jäisi koko pääsykoerumba ja vuosien uudelleen ja uudelleen sisään yrittäminen pois.
Molemmissa on tehty isoja uudistuksia, joita Suomessa ei ole tehty - ammattiyhdisten valta palkanmuodostukseen on merkittävästi pienempi ja sosiaaliturva on kannustavampaa ja paremmin sovitettu yhteen esim. osa-aikaisen työnteon kanssa.James Potkukelkka kirjoitti:Suomen varsinainen ongelma on IMO Nokia-klusterin ja paperiteollisuuden romahdus. Ruotsin ja Tanskan esimerkki osoittavat, että ongelma an sich ei ole pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Simppelein tapa ja ehkä paras tapa olisi tämä:Vagabondo kirjoitti:Ruotsissahan on tai ainakin on ollut tuo YO-papereilla haku, joka käytännössä tarkoittaa, että pääsykokeiden sijaan käydään uusimassa niitä YO-kokeita useampaan kertaan, että saadaan tarpeeksi korkeat arvosanat. Lisäksi huonona puolena, ettei voida räätälöidä alakohtaisia pääsykokeita. Pidän nykyjärjestelmää parempana. En myöskään kaipaa keskieuroopassa yleistä systeemiä pudottaa vuosittain huonoimmat pois ohjelmasta helpon sisäänpääsyn vastapainona.
1. Ainakaan DI koulutuksen pääsyvaatimuksia ei oikein voida laskea. Sisään pääsee niin pienellä vaivalla, jos on valmis joustamaan paikkakunnan ja opintosuunnan suhteen, että ne jotka ei pääsykokeesta selviä, ei selviä opinnoistakaan kunnialla.sivustahuutaja kirjoitti: Simppelein tapa ja ehkä paras tapa olisi tämä:
1. Ilmainen koulutus suhteellisen helpolla sisäänpääsyllä, mutta muutamilla seulovilla porteilla opiskelun aikana. Ei se ole mikään ongelma, jos vaikka lääkäreitä koulutetaan tuplat nykyiseen nähden.
2. Lainapohjainen opintopisteisiin pohjautuva 'opintotuki'. Tämä itsessään karsisi amk:n 'mediamarkkinointijohtajaksi' tähtääviä opintoja ja lyhentäisi opiskeluaikoja.
James Potkukelkan mallissa ei tunneta YO-kokeiden uusintoja. Se on laaki ja vainaa. Jos tuli huonot arvosanat niin sitten tuli. Sisään pääsyyn vaikuttaisi Yo-kokeet ja lukion todistus. Lukio kuitenkin kestää kolme vuotta eli huonoa lukiotodistusta ei voi selittää satunnaisella epäonnistumisella. Tällä systeemillä kaikki välivaihehäsläys jäisi pois. Pääset sinne minne pääset ja muualle et pääse. Paikka ei odota. Koulu aloitetaan lukion jälkeisenä syksynä tai sitten sitä ei aloiteta ollenkaan.Vagabondo kirjoitti:Mä oon vaihteeksi eri mieltä suunnilleen kaikestaJames Potkukelkka kirjoitti: Jatko-opintoihin siirtymistä ja valmistumista varmasti tulee vauhdittaa. Toisaalta, jos joku lukion jälkeen haluaa viettää vuoden rantapummina, niin kait hänellä on siihen oikeus.. (edellyttäen, että ei nosta työttömyyskorvasta olematta kuitenkaan työmarkkinoiden käytettävissä). Mutta tosiaan pitäisi saada opiskelemaan haluavat nopeammin opiskelemaan. Nykyäänhän opiskellaan pari kolme vuotta jotain alaa, jolle ei kuitenkaan aiota valmistua samalla kun päntätään pääsykokeisiin. Tämä pitäisi saada pois. Kerralla sisään tai sitten johonkin muualle opiskelemaan (ja myös valmistumaan) tai töihin.
Yksinkertainen konsti jatko-opintojen aloittamisen vauhdittamiseen olisi, että haettaisiin YO-papereilla ja lukion todistuksella ja se olisi sitten siinä. Paikat jaettaisiin kerralla. Jäisi koko pääsykoerumba ja vuosien uudelleen ja uudelleen sisään yrittäminen pois.
Ruotsissahan on tai ainakin on ollut tuo YO-papereilla haku, joka käytännössä tarkoittaa, että pääsykokeiden sijaan käydään uusimassa niitä YO-kokeita useampaan kertaan, että saadaan tarpeeksi korkeat arvosanat. .
Just. Ei oikein hyvä edes noin niin kuin vitsinä.James Potkukelkka kirjoitti:James Potkukelkan mallissa ei tunneta YO-kokeiden uusintoja. Se on laaki ja vainaa. Jos tuli huonot arvosanat niin sitten tuli. Sisään pääsyyn vaikuttaisi Yo-kokeet ja lukion todistus. Lukio kuitenkin kestää kolme vuotta eli huonoa lukiotodistusta ei voi selittää satunnaisella epäonnistumisella. Tällä systeemillä kaikki välivaihehäsläys jäisi pois. Pääset sinne minne pääset ja muualle et pääse. Paikka ei odota. Koulu aloitetaan lukion jälkeisenä syksynä tai sitten sitä ei aloiteta ollenkaan.
Jaa? Tällä systeemillä ongelmat ratkeaisivat tehokkaasti ja halvasti.Vagabondo kirjoitti:Just. Ei oikein hyvä edes noin niin kuin vitsinä.James Potkukelkka kirjoitti:James Potkukelkan mallissa ei tunneta YO-kokeiden uusintoja. Se on laaki ja vainaa. Jos tuli huonot arvosanat niin sitten tuli. Sisään pääsyyn vaikuttaisi Yo-kokeet ja lukion todistus. Lukio kuitenkin kestää kolme vuotta eli huonoa lukiotodistusta ei voi selittää satunnaisella epäonnistumisella. Tällä systeemillä kaikki välivaihehäsläys jäisi pois. Pääset sinne minne pääset ja muualle et pääse. Paikka ei odota. Koulu aloitetaan lukion jälkeisenä syksynä tai sitten sitä ei aloiteta ollenkaan.
James Potkukelkka kirjoitti:Jaa? Tällä systeemillä ongelmat ratkeaisivat tehokkaasti ja halvasti.
Tässä vielä lisää viisauden sanoja Katajanokan menninkäiseltä.urpiainen kirjoitti:Mä muuten olen just nyt Ruotsissa. Yksi aika oleellinen ero on tietysti (Oden seuraajana mun on kai melkein pakko sanoa tämä), että huolimatta Ruotsin asemasta ay-liikkeen luvattuna maana, Ruotsi on paljon ketterämpi työllistämään henkilöitä epätyypillisiin työsuhteisiin. Siis osapäivätöihin jne. Meillä ollaan joko täysipainoisesti töissä, tai sitten tuilla. Ode laski jossain, että erot maiden kestävyysnäkymissä selittyvät melkein kokonaan sillä, että se jengi, joka meillä on työelämän ulkopuolella, koska syystä tai toisesta ei sovellu täysipainoiseen duunarityöhön, on Ruotsissa osa-aikatöissä tai vastaavissa.
Tuosta voi aloittaa: http://www.soininvaara.fi/2014/02/24/mi ... more-10338
Ei ku tää onkin ehkä parempi linkki: http://www.vihreat.fi/tiedotteet/soinin ... en-nostoon
Kommentit kannattaa lukea myös. Niissä on ihan hyvää kritiikkiä myös.urpiainen kirjoitti: Tässä vielä lisää viisauden sanoja Katajanokan menninkäiseltä.