Kitinä

Mulla ei juuri koskaan ole taipumusta ahdistaviin ajatuksiin ennen nukahtamista. Vaikka päivisin stressaankin, niin ennen nukahtamista olo on yleensä levollinen.

Viime kuukaudet olen yleensä ennen nukahtamista miettinyt Nokiaa.

Nyt kesäaikaan siirtymisen takia nukahtaminen kesti tavallista pidempään. Mieleen hiipi poikkeavia ajatuksia. Mietin mm. minne kotivideomme päätyvät kuoltuamme. Tod. näk. joku lapsistamme ottaa ne. Hänen lapsilleen niillä on vielä merkitystä, koska isä tai äiti on niissä pienenä ja ukki ja mummi myös nuorina. Hänen lapsilleen niillä ei enää ole merkitystä. Päätynevät lopulta kaatopaikalle. Tämä ei ollut erityisesti ahdistava ajatus.

Sitten mieleen tuli, että pitäisi olla lasten kanssa enemmän läsnä ja että tuhlaan elämäni pohtimalla valveillaoloaikani kaikkea paskaa sen sijaan, että olisin lasteni kanssa. Tämä oli jonkin verran ahdistava ajatus.

Yritän olla ajattelematta mitään.

Lähinnä tissejä.

exPertti kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Viime kuukaudet olen yleensä ennen nukahtamista miettinyt Nokiaa.

"Kokeilin" tuota yhdessä kohtaa. Ei suoranaisesti helpottanut nukahtamista.

Sulle toi on tietysti hyvin eri juttu. Mä mietin Nokiaa uskoakseni samalla tavalla kuin joku innokas penkkiurheilija suosikkijoukkuettaan.

En mitään, kuten en muulloinkaan.

Luen kirjaa. Kun alkaa pilkityttää, sammutan valot ja nukahdan ajattelematta yhtään mitään.

exPertti kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:innokas penkkiurheilija suosikkijoukkuettaan.

Kai tuohon vaivaan olisi saatavana joku lääke?

Nää. Parempihan tota on miettiä kuin sitä, että pitäisi olla enemmän lasten kanssa.

NuoriDaavid kirjoitti:Parempihan tota on miettiä kuin sitä, että pitäisi olla enemmän lasten kanssa.

Muistatko pari vuotta sitten telkkarissa pyörineen mainoksen jossa faija vain painoi duunia ja lapset kasvoi ohitse faijan huomaamatta niitä lainkaan?

Loppukuvassa samainen papatsu istui yksin kotona ja kelasi: mitä ihmettä minä kaikella tällä ajalla teen?

En mä kotoa poissa ole paljoa. Olen vain omissa ajatuksissani.

NuoriDaavid kirjoitti:En mä kotoa poissa ole paljoa. Olen vain omissa ajatuksissani.

Niin sekin oli.

Pitäisi saada tohon muutos. Mutta mun luonne on sellainen, että haluan olla omissa jutuissani.

Ellei satu joku poikkeuksellinen aivomyrsky, niin en mitään. Iltaisin olen niin väsynyt päivän aktiviteeteista, että on ylipäätään vaikeuksia jaksaa katsoa lähes pakolliset ohjelmat (säbä/nhl) töllöstä/boxilta. Lyhty sammuu heti kun sen laskee tyynylle. Usein jopa ennen sitä sohvalle, kun yritän suorittaa pakollista töllöttämistä.

Mulle käy vähän niinku Kiukkksille eli en ehdi ajatella, koska nukahdan yleensä ennen sitä. Usein jopa naama liimautuneena kirjaan, kun viimosilla voimilla ojennan kättä ja sammutan valon. Joskus jää valokin päälle.

En ihmeitä. Usein nukahdan tuoliin esim. TV:tä katsellessani...

Miksi en mene aikaisemmin nukkumaan on varsin usein mielessä.

oikeasti päivän katharsis jatkuu vielä myöhään yöhön, joskus tulee päivän epäonnistumisia miettiessä hiki silmään, mutta onneksi vain 1,7 kertaa kuukaudessa.
Jos liikkunut kohtuullisesti eikä mihinkään koske nukahtaminen tapahtuu 5-30 min välillä..
En nuku enää viattoman unta, sen verran pahaa olen tehnyt muille ihmisille..

Suvinen kirjoitti: Davella on kyllä palstan parhaat aloitukset!

Davella on selvästi liikaa aikaa päivisin ajatella ihmeellisiä juttuja.

Haaveilen ja kuvittelen asioita. Joskus sattuu joku vinksahdus enkä saa päästäni jotain hirveyksiä mitä olen nähnyt ja sitten itkettää. Ne liittyy yleensä eläimiin. Tää tiarapää oli kans paha. Silloin yleensä nousen ylös ja luen kunnen kuukahan.

Kiukkutipu kirjoitti:

Suvinen kirjoitti: Davella on kyllä palstan parhaat aloitukset!

Davella on selvästi liikaa aikaa päivisin ajatella ihmeellisiä juttuja.

Päivin neljäs nuhakuume ei välttämättä herätä enää samaa innostusta kuin eka.

Kummallinen lääkäri jos kirjoittaisi työmölöjään kuten me muut mölöt tehdään, tilille joudumme..
Mutta emme viimeiselle tuomiolle..

Nukahdan noin viidesssä minuutissa joten ei siinä ajassa ehdi ajatella kuin nakuja tyttöjä.

Mä yritän ajatella jotain kivaa ja toivon, että se tulisi uniin. Yöllä herätessä taas pyörii ne kaikki maailmankurjuudet päässä. Onneksi yleensä vain äärimmäisessä stressissä.

Lähes aina nukahdan nopeasti, jotain mukavaa ajatellen. Jos on ollut paskamaista, niin se paska tuppaa ajatelluttamaan, mutta yritän ajatella silloinkin jotain kivaa kuten naisen kannuja tai kannikoita.

Niin ne pienet porsaat nukahtaa nopeasti, eikä tiedä kun teurastaja veistänsä teroittaa!



KKrrääärrhäähhäää! *Und headless people?*



The real Horror!



Kauniita unia?

Mitään näistä ei ollut pakko katsoa, toistan ei pakkoa katsoa.

Eilen nukahdin kesken mielenkiintoisen chatin. Melekoista!