Kitinä

exPertti kirjoitti:Jompi kumpi käytännössä polkee toisen jalan alle, kysymys on vaan kumpi ja kuinka paljon hän kehtaa sitä tehdä.

Tätä mä en vaan kykene ymmärtään. Mun näkemys parisuhteesta on nimenomaan muodostaa parina yksikkö, ja tässä yksikössä huolehtia molempien hyvinvoinnista. Jos mä haluan taistella, ni alan harrastaa taistelulajeja. Kyl mä sit kotona odotan, et toinen ymmärtää ja ajattelee mua, niinkuin mäkin tietysti toista. Tähän liittyy myös se, että jos on jotain keskusteltavaa, ni se otetaan suoraan esille, ja keskustellaan niin, että molempien näkemykset koitetaan huomioida parhaan mukaan. Näin meillä ollaan pysytty yhdenvertaisina. Tietysti tässä on sekin puoli, että yksilöiden ominaisuudet ja niiden vahvuudet kannattaa hyödyntää, eli jos mies on jossain parempi, niin otan hänen mielipiteensä painotettuina huomioon, ja hän saa vastuun siitä asiasta ja sen hoitamisesta, samoin kuin hän huomioi minun vahvuuteni. Näin molemmilla on joku alue/joitain alueita, joissa on "pomona", eikä kumpikaan yleisesti ottaen polje toista tohvelinsa alle.

exPertti kirjoitti:Oletan siksi, että täydellinen parisuhde vaatii kaksi tällaista haaveilijaa joilla on tämä unelma. Tai sitten hekin kyllästyvät kun ei ole haastetta.

Mä voisin sanoa, et mulla on aika lähelle sitä täydellistä. Kyllästymisestä ei ole mitään merkkejä. Edelleen useaan kertaan päivässä vaihdetaan -viestejä, viidettä vuotta mennään näin.

Nää valtataisteluläpät on kyllä ihan käsittämättömiä.

Nassiservun pooliin vaihdettu diski. Ny sit syödään kynsiä että rakentaako se ittensä kuntoon.

NAS kirjoitti: [root@freenas] ~# zpool status -v
pool: vault
state: DEGRADED
status: One or more devices is currently being resilvered. The pool will
continue to function, possibly in a degraded state.
action: Wait for the resilver to complete.
scrub: resilver in progress for 0h4m, 0.59% done, 12h12m to go
config:

NAME STATE READ WRITE CKSUM
vault DEGRADED 0 0 0
raidz1 DEGRADED 0 0 0
ada0p2 ONLINE 0 0 0
ada1p2 ONLINE 0 0 0
ada2p2 ONLINE 0 0 0
replacing DEGRADED 0 0 0
ada3p2/old OFFLINE 0 0 0
ada3p2 ONLINE 0 0 0 7.83G resilvered

errors: No known data errors

On ollut niin kovin ihmissuhdepaskanjauhanta-painotteista tämän päivän ketju, että pannaan raakaa dataa väliin. Mistähän löytyis koneenraato, johon vois iskeä tuon vikaantuneen slaveksi ja ajella vähän seagaten tohtorisoftaa - jos tuosta sais vielä toimivan. Nippa nappa tai vähän yli parivuotinen limppu. Saksasta ostettu joten en taida jaxaa ruveta takuuasioista vääntämään...

Tosta kuopuksesta on kyllä tullut niin isin poika, ettei paremmasta väliä. Veti äsken äitilleen hirveet kilarit ja päästi urku auki suoraa huutoa varmaan vartin. Sitten poika mulle syliin ja rauha maassa..

MrM kirjoitti:Nää valtataisteluläpät on kyllä ihan käsittämättömiä.

Nimenomaan. Eikös lähtöolettama ole, että molemmat tekevät mitä lystäävät? Sitten jos haluttaisin kollektiivisesti tehdä jotain, niin asiasta voidaan neuvotella ja tarvittaessa ratkaista asia kolikolla, toisen kompensoinnilla tai ylipäätään millä tahansa muulla tavalla kuin riitelemällä ja 'taistelemalla'.

Muutenkin olettaisin, että toimivassa parisuhteessa molemmat haluavat pitää toisen hyödyt kokonaisuutena plussalla, jotta toinen ei lähde kävelemään. Näin ollen jokaisesta yksittäisestä nippelista ei tarvitse vääntää peistä.

Kottarainen kirjoitti:En halua aliarvioida raksa-duuni -komboa, mutta väitän, että mun pää hajoaisi nopeimmin kotiäitiyksinhuoltajan hommissa.

Aika monelle kyse on isosta elämänmuutoksesta ja muutama vuosi voi olla lyhyt aika sopeutua kun lasten kasvaminenkin aiheuttaa muutoksia. Nykyisin perheiden turvaverkotkin ovat usein niin ohuita ja kaukana, että 24/7 hoivaaminen voi käydä monelle raskaaksi.

Väitän kuitenkin kotihoidon muuttuvan varsin kevyeksi, jos vain hakee tarvittavan määrän tukea jä lähtee lasten kanssa liikenteeseen. Oleellista on päästä välillä lykkäämään lapset muiden hoitoon ja löytää lasten kanssa sellaista puuhaa, jossa saa jotain aikuiskontaktia.

Eka vauvavuosi voi olla poikkeus, mutta eihän vaikka koliikkipalsen hoitamisen vaihtoehtona yleensä ole töihin meneminen, joten siinä on vain purtava hammasta.

Kottarainen kirjoitti:Paraskin puhuja kun et edes lapsia halua(?) Luulisi sen perusteella että voisit sitten kuvitella mitä on olla pikkulapsen kotivanhempi, mutta väärin luultu siis.

Mulla on ihan hyvä kuva siitä, mitä on olla kotivanhempi. En siis edelleenkään ole sitä miksikään lepolomaksi sanomassa, vaikka jotkut naispuoliset kollegani ovat halunneet jäädä kotiin koska työelämä on raskasta. Mulla on myös hyvä kuva siitä, mitä on tehdä raksaa ja olla töissä samaan aikaan. Jälkimmäiseen minua ei saisi pakotettua millään. Jonkun toisen preferenssit voivat olla toisenlaisia eikä omasta terveysongelmaisesta lapsesta ehkä saa parasta kuvaa siitä mitä se normikotiäitiys sitten on.

Laupias taivas kun oli iso rasitus käydä parturissa.
Ensinnäkin täytyi ensin peseytyä eka kertaa liioittelematta neljään tai viiteen viikkoon! Sitten etsiä puhtaita vaatteita! Trimmata naamakarvojakin etteivät niistä huomauta! Sitten afroa tai karvalakkia muistuttavan pehkon kanssa mennä parturin ihmeteltäväksi! Tietenkin tukevassa kännissä, parturihan on yhtä pelottava paikka kuin hammaslääkäri! Lisäksi olin unohtanut pankkikorttini kotiin! Joten omasta aloitteesta jätin kelloni pantiksi sille huoralle ja kävin hakee kotoa piirongin päältä! Täällä Varkaudessa tosin vain kadun yli matkaa. Tulipa taas tehtyä kumma vaikutus! Tosin näin valaistunutta se ei haittaa!

Gat kirjoitti:Ensinnäkin täytyi ensin peseytyä eka kertaa liioittelematta neljään tai viiteen viikkoon! Sitten etsiä puhtaita vaatteita!

Oot säkin luonnonsuojelija, eksterminoit kokonaisia eliöyhteiskuntia sellaisten triviaalien asioiden kuin hygienia takia.

KKK kirjoitti:
Vittumaisen koiran voi viedä aina piikille.

Vittumainen koira on lähes aina omistajansa vika. Ei koiraa, jos ei ole kykyä sitä kasvattaa ja kouluttaa. Pilatkaa jonkun muun elämä!!!!

Kottarainen kirjoitti:Eli koti-isäksi voisit kuvitella ryhtyväsi muutamaksi vuodeksi?

Miksei, jos vaan perheen tulorahoitus on järjestetty. Ei minustakaan ole erityisen hauskaa olla duunissa.

Terveen ja rauhallisenkin lapsen kanssa tulisi varmaan aika pian eteen se tosiasia etten oikein voi hyvin jos mulla ei ole mitään älyllisiä haasteita tai virikkeitä, ja tietty 24/7 sitovuus syö mua aika vauhdilla. Kotiäitiys 9 kk pidempään ei ikinä olisi ollut mun valinta puhtaasti omalta kannaltani katsottuna.

Ei ole mitään järkeä sovittaa samaa hattua kaikille. Osa kotona koska haluaa ja tykkää, osa on koska on pakko tai velvollisuudentunto lasta kohtaan, osa on kun ei ole vaihtoehtoa. Silti, on tietty joukko naisia (ja varmaan miehiäkin) jotka haluavat jäädä kotiin nimenomaan siksi, että se on kliffempaa kuin olla duunissa.

Kottarainen kirjoitti: Mulla ei ole kokemusta "normi"kotiäitiydestä, vain alta 3-vuotiaan vatsakipuisen kotihoidosta. Rajoitti kummasti suunnitelmia. Ei ole järin nautinnollista lähteä liikkeelle kun lapsi huutaa, kipuilee ja ripuloi vuorotellen päivä toisensa jälkeen.

Paska mäihä. Mutta ei tuollaisen lapsen hoivaamisen vaihtoehtona oikein ole töihin meneminen. "Mieluummin olisin töissä..." on siis samanlaista haaveilua kuin halvaantuneen korkeushyppyunelmat.

Kottarainen kirjoitti:Olen varmaan huono verkostoitumaan muutenkin kun en edes viihdy useimpien ihmisten seurassa. Meillä päin valinnanvaraa ei juuri edes ollut, ei täällä ole lapsia eikä mulla ole ystäviä ihan naapurissa. Viikottaiset vierailut samassa tilanteessa olleen ystävän luona olivat kalliimpi kultaa, mutta eivät silti riittäviä.

Aika kiven alla nuo henkireiät ovat kaikilla. Pitää vain systemaattisesti käyttää mahdollisimman monia saatavilla olevia. Landelle muuttavan tuttavaperheen äiti on seurakunnassa ja martoissa, koska ei siellä muutakaan ole.

Kottarainen kirjoitti:En kiistä. Sehän vaan tässä riepoo kun tuo velvollisuudentunto ilmeisesti usein tulkitaan niin että kotona on kliffempaa.

Mä en yleensä harrasta tulkintaa muiden tekemisistä, mutta jos joku itse sanoo niin, en väitä vastaankaan.

Kreitsu kirjoitti:

KKK kirjoitti:
Vittumaisen koiran voi viedä aina piikille.

Vittumainen koira on lähes aina omistajansa vika. Ei koiraa, jos ei ole kykyä sitä kasvattaa ja kouluttaa. Pilatkaa jonkun muun elämä!!!!

Niinhän se on. Toki voi olla synnynnäisesti umpihulluja koiria, mutta se on harvinaista.
Sitten kun idiootit omistajat pitävät elukkaa vain leluna tai hyöty- tai koriste-esineenä, ja kyllästyvät, he vievät vastaamansa elukan piikille tai vanhan kansan tyyliin ampuvat. Sitten vielä tämäkin, mihin yksi mulkunpuutteessa oleva Kitinämisukin on syyllistynyt: Jos ei tykkää uroskoiran käytöksestä, leikkautetaan siltä pallit. Onhan sitä humaanimpiakin kasvatustapoja, jopa lyöminen ennen kuin kuohitseminen!

Edit: Ei kenellekään voi suositella koiran hankkimista muuten kuin varoituksella, settä se on niinkuin ihmislapsen tekis. 10-15 vuotta vastuuta, ja tosiaan vastuuta.
´
Amerikkalaissarjoissa näkee, että noin vain yllättäen lahjoitetaan jollekin niiiin ihana koiranpentu. Ei jumalauta helvetti niin pidä tehdä!

exPertti kirjoitti: Olen vaan ollut huomaavinani, että mitä isomman yhteisen viitekehyksen pariskunta ympärilleen kasaa (on se sitten yhteistä omaisuutta tai pieniä ihmisiä vaikka) niin sitä helpommin tämä asia tuntuu unohtuvan.

Yleensä noissa on sen verran epäsymmetriaa, että nuo voivat jopa pahentaa tilannetta. Jos vaimo todennäköisesti 'saa lapset' erossa, niin mikä motiivi vaimolla on panostaa parisuhteeseen jos toisen huomioiminen ei muuten nappaa? Sama pätee taloon, koska yleensä vaimo hyötyy jos avioehtoa ei ole.

exPertti kirjoitti:Urpsu voisi kertoa vielä, että pitääkö minun laittaa se mekko päälle ja pyllistää hänelle?

Saisitko rauhan näiltä ilmeisesti levotonta unettomuutta aiheuttavilta fantasioiltasi jos myöntäisin, että ehkä minun ei tosiaan olisi pitänyt lisätä nimimerkkiäsi samaan seuraan muiden kanssa? Se korostamasi samanlainen vaimosuhde kuin Masalla johti minua harhaan, muuten et tämän ketjun perusteella tosiaan samaan seuraan kuuluisi.

Kottarainen kirjoitti:

Vanhaa kunnon urpiaista johon aikanaan rrrrrakastuin!

Kottarainen kirjoitti:Tappelevat omaisuudesta nyt sitten lakimiesten välityksellä. Ei käy kateeksi.

Ei tosiaan käy kateeksi, pikemminkin säälittää: lakimies-parat joutuvat puurtamaan hommia vaikka mieluummin laiskottelisivat lapsilauman kanssa kotona!

sivustahuutaja kirjoitti:

MrM kirjoitti:Nää valtataisteluläpät on kyllä ihan käsittämättömiä.

Nimenomaan. Eikös lähtöolettama ole, että molemmat tekevät mitä lystäävät? Sitten jos haluttaisin kollektiivisesti tehdä jotain, niin asiasta voidaan neuvotella ja tarvittaessa ratkaista asia kolikolla, toisen kompensoinnilla tai ylipäätään millä tahansa muulla tavalla kuin riitelemällä ja 'taistelemalla'.

Muutenkin olettaisin, että toimivassa parisuhteessa molemmat haluavat pitää toisen hyödyt kokonaisuutena plussalla, jotta toinen ei lähde kävelemään. Näin ollen jokaisesta yksittäisestä nippelista ei tarvitse vääntää peistä.

Aivan liian individualistinen ja egoistinen analyysi! Kyllä sun ekonomistina pitäisi tietää, että avioliittoa tulee analysoida Michael Bacharach -vainaan framing theoryn käsitteistöllä!

Ja tämän ketjun myötä menetin lopunkin uskoni teihin.

exPertti kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Aivan liian individualistinen ja egoistinen analyysi! Kyllä sun ekonomistina pitäisi tietää, että avioliittoa tulee analysoida Michael Bacharach -vainaan framing theoryn käsitteistöllä!

Mikä vika Porterin viiden kilpailuvoiman mallissa on?

Riippuu miten sitä käyttää ja millaista toimintaa / ajattelua saat sillä aikaiseksi.

http://www.forbes.com/sites/stevedennin ... y-matters/

Katsoin hiukan näitä postauksia täällä. Ja erityisesti tuota, että jonkun läheisen pitää mennä pois kun on bileet!

Se taitaa olla nykyajan juttu!

Mulla ei ikimaailmassa ole ONNEKSI ollut näin. Mun suhteissani kaikki olivat ilman muuta yhdessä ja sitten voidaan tutustua toisiinsa. Onkos se mahdotonta. Kyllä mä tiedän, että näitä kodistapoistumisia on ollut- jotenkin sen ymmärtää, että lapset ovat muualla tai keskenään, että voidaan keskustella, mutta että aikuiset...

Ei kiva ainakaan, ei! Mutta tuo individualistinen asenne elämässä tämän on tehnyt. Halutaan säilyttää itsenäisyys ja elää sinkkuelämää liitossakin. Edelleen ei kovin innostavaa.

Jos yhdessä ollaan niin ei tuo erilläänolo ole millään mittarilla MUKAVAA tai energiaa tuovaa tai kaunista...

Eikä ainakaan sovi minulle! Nykyajan mukanaan tuomaa itsekkyyttä ja kylmyyttä...HUI

Tai sanotaan, että sopii, jos molemmat osapuolet sen selvittävät kauniisti toisilleen ja osaavat keskustella, mutta jos toinen ilmoittaisi, että sinä muuten sitten menet sinne ja sinne sillä ja sillä päivämäärällä ja kellonajalla...

se olis varmaan halki poikki ja pinoon...?

STADINARSKALAINEN