SUOMI nousuun!

[So Hard]

Peruskoulun kohdalla tarvittava uudistus on helppo summata. Maahanmuuttoon liittyen se miten monologi jatkuu pitää myös kutinsa. Armotta (eritys)luokalle jos ei osaa oppimäärää.

[Bhven]

Ensimmäinen asia jonka itse heivaisin helvettiin on äidinkielen opetus ja vaihtaisin sen suomen kielen opetukseen. Kaikki äidinkielet pois peruskoulusta.

[urpiainen]

Toisaalta:

Joo, itsestäänselvyyksien poisselittäjiä riittää.

Mun on hyvin vaikea olla Laurin kanssa eri mieltä. Ylipäätään tämä palkittu asioihin erittäin hyvin perehtyvä journalisti ei kevyesti heittele mitään.

Voi olla. Toisaalta tiedämme, että taustaltaan kantasuomalaisten tulokset olivat tippuneet enemmän kuin toisen polven maahanmuuttajataustaisten ja maahanmuuttajien, jotka kyllä ovat molemmat myös tippuneet ja alempia kuin kantisten. Lisäksi osaamisen lasku korostui kaupunkien ulkopuolella jossain Itä-Suomen maaseudulla, jossa maahanmuuttajia ei varmaan edes paljoa ole. Toisaalta ruotsinkieliset koulut voittivat ekaa kertaa suomenkieliset, ja niissä ei kyllä ole maahanmuuttajia kuin korkeintaan Ruotsista.

Kyllä mä tässä asiassa pidättäytyisin toistaiseksi mielipiteestä ja odottelisin vakavampaa tutkimusta kuin populistitoimittajan parin vuosikymmenen takainen mutu.

[sivustahuutaja]

^ 20 vuoden laskun jälkeen tutkimusten odottelu tarkoittaa, että aika monen byrokraatin olisi syytä hakeutua muihin hommiin. Törkeää tehtävien laiminlyöntiä.

[Bluntly]

En nyt ihan hirveästi odota miltään uusilta tutkimuksillta, jotka on tehneet samat maisterit norsunluutorneissaan, jotka tämän sotkun on saaneet aikaiseksikin.

[sivustahuutaja]

^ Jeps, ilmeisesti koko paskaa on ohjattu tähänkin asti vain samettitakkimiesten "kaikkien tietämin faktoin" ja näin tullaan tekemään jatkossakin.

[urpiainen]

Voisi ehkä ajatella, että tutkimustieto lienee pääosin jo olemassa, täytyy vain saada tutkijoiden ääni kuuluviin ja odottaa heidän yhteenvetoaan tästä näkökulmasta, eikä mennä toimittajan yksipuolisella mutulla. Toki tätä vähän haittaa se, että tiedevihamielinen hallitus on lakkauttamassa ministeriöiden tilaustutkimusmahdollisuuksia ja jopa ohjaamassa strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien tuloksia ideologisesti.

Mutta jo tuo toimittajan viittaama raportti (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162857) on ihan hyvä lähtökohta. Tunnistaa resurssien puutteen (enää ei ole opettajilla samanlaisia tukiresursseja kuin Kekkosslovakiassa) ja niiden kasvan tarpeen (esim just maahanmuuton kautta), tasapäistävän peruskoulun korvaamisen eriyttävällä touhulla ja nää muuta mistä olen puhunut. Lääkkeeksi tarjotaan koulujen tasapäistämistä vaikka väkisin positiivisella diskriminaatiolla, kouluvallinnan jäykistämisellä, alueellisen segregaation vastustamisella, painotetun erikoisopetuksen luokkien korvaamista painotetun opetuksen tunneilla, ja kaikkea muuta tuollaista, jota Persut ja kokoomus ovat vastustaneet täällä ja muualla, kun vaan kuri kelpaa.

[sivustahuutaja]

^
Mistä kohtaa tuota paperia löydän tilastollisesti merkittävät tulokset, jotka osoittavat resurssien puutteen olevan tulosten laskun syynä?

Kun paskoja tuloksia vuosikymmeniä toimittaneet kinuavat lisää rahaa tulosten parantamiseksi, niin kannattaa olla hieman epäileväinen. Yritysmaailmassa tuossa tilanteessa todetaan, että "paranna niitä tuloksia ensin ilman rahaa, katsotaan sitä rahaa sitten kun tulee tuloksia. Jos ei tule tuloksia niin on jonkun muun vuoro yrittää."

[sivustahuutaja]

Perusopetuksen käyttömenot löyvätkin Tilastokeskukselta. 2000-2021 oppilasta kohden käytetty summa kasvoi reaalisesti 30%.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/S ... tViewLine/

Nyt olemme löytäneet 2 kiistatonta faktaa:
- Perusopetuksen rahoitus per oppilas on kasvanut koko 2000-luvun
- 90-luvun leikkauksissa % per bkt kasvoi eikä laskenut

Millä perusteilla rahaa olisi pitänyt käyttää enemmän, jotta tulokset eivät olisi romahtaneet? Jos 30% kasvu ei riitä alkuunkaan, niin pitääkö olla 60% vai 90%? Vai puhutaanko me 300 prosentista? Sekin vaihtoehto tietty on, että "Tarvitaan lisärahaa tosi, tosi paljon, mutta ainakin maksimin mitä budjetista liikenee. Summaa emme osaa sanoa, koska tätä johdetaan perstuntumalla".

[urpiainen]

- 90-luvun leikkauksissa % per bkt kasvoi eikä laskenut

Mistä tämä ilmeni?

[sivustahuutaja]

- 90-luvun leikkauksissa % per bkt kasvoi eikä laskenut

Mistä tämä ilmeni?

Sori, linkki oli väärä korjasin. Tässä oikea: https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Sivu 46 onkin mielenkiintoinen suhteessa upriaisen väittämään. Laman aikana koulutuksen osuus bkt:sta nousi merkittävästi leikkauksista huolimatta. Ei siis voida väittää, että lamassa leikattiin koulutuksesta, jolloin % bkt:sta putosi.

Kuvaa hyvin % bkt:sta mittarin hölmöyttä.

[urpiainen]

^ Oleellinen käyrä on se viittaamani Sivistyskatsauksen käyrä. Siitä näkee merkitsevän ison kuvan bkt-mittarin suhteen. Eli ainakin tämä kiistaton faktasi oli kokonaan väärin.

[sivustahuutaja]

^ Laitapa linkkä, niin vilkaisen.

[urpiainen]

Mielenkiintoista. Mä olen jotenkin tottunut tarkastelemaan koulutusinvestointia suhteessa BKT:hen, jolloin tämä väitteeni 90-luvun laman pysyvästä vaikutuksesta otetaan jotenkin ilman muuta annettuna, ks. yleissivistävän koulutuksen julkiset koulutusmenot kuviossa 9 sivulla 30: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... sAllowed=y Eikö ikäluokan koko ole kuitenkin pysynyt 1990-luvulta pääasiassa aika ennallaan siten, että vasta 2020-luvulla koulunsa aloittavat ikäluokat alkvat olla aiempaa selvästi pienempiä?

[urpiainen]

Mun johtopäätös olisi toistaiseksi kutakuinkin tämän suuntaista:

Perusopetuksen osaamistulosten lasku on pitkälti globaali ilmiö OECD-maissa. Esim. Pohjoismaissa taitaa kaikissa sieltä 90-luvun lopusta tähän päivään asti olla samanmuotoinen käyrä PISA-tuloksissa. Suomessa muutos on jyrkempää, kun globaalilta huipulta on lähestytty keskiarvoa.

Jos haemme erityisesti suomalaisia tekijöitä, jotka ovat saattaneet vauhdittaa kehitystä erityisesti Suomessa, niin silmiinpistäviä juttuja ovat ainakin:
- 90-luvun laman jälkeinen yhteiskunnallinen rakennemuutos Kekkosslovakiasta Länsi-Eurooppaan, missä yhteydessä jostain syystä päätimme jatkossa sijoittaa koulutukseen aiempaa alemman osuuden BKT:sta. Tämä on pitänyt suurin piirtein tähän päivään asti.
- Kekkosslovakian sortumiseen liittyy myös alueellisten ja yhteiskunnallisten erojen lisääntyminen, myös maahanmuuton kautta. Samalla oppilaiden sosio-ekonomisen taustan merkitys oppimistuloksille on vahvistunut huimasti. Yhdessä näiden merkitys on suuri.
- Sipilän hallituksen digiloikka ei varmaan helpottanut asiaa, vaan pikemminkin vahvstaa näitä trendejä. Sama koskee uutta opsia, kummallista intoa avokonttoreihin luokkahuoneina ja kaikenmoista uutta, oppilaalta ikätasoon nähden todella vaativaa itseohjautuvuutta ja itsensä hallintaa edellyttävää touhua, jossa kotoa tuleva sosiaalinen pääoma vaikuttaa paljon.

Mitä sitten pitäisi tehdä:
- Tärkeimmät asiat eivät ole suoraan koulutuspolitiikkaa kapeasti ymmärrettynä, vaan vanhanaikaisen tylsää kukkahatutäti-sosiaalipolitiikkaa. On panostettava paljon enemmän alueiden sosiio-ekonomisen segregaation vastustamiseen, koulutuksen ja luokan periytymisen torjumiseen, lapsiperheköyhyyden vastustamiseen, pienituloisten perheiden tukeen jne. Vahvemman tasapäistämisen tarve on huutava!
- Koska tätä yhteiskunnallista ja alueellista eriytymiskehitystä tuskin saadaan pysäytettyä saati käännettyä, on sen vaikutuksia kouluissa korjattava päättäväisesti entistä enemmän. Tämä tarkoittaa vahvaa positiivista diskriminaatiota, eli lisäresursseja niissä kouluissa, jotka alueellisen ja sosio-ekonomisen eriytymisen tuottamista ongelmista eniten kärsivät. Tämä on tärkeää myös sen takia, että opettajatyö on ongelma-alueilla hyvin vaativaa ja meillä alkaa näkyä jo opettajasegregaatiotakin.
- Koulutasolla sitten perusasioita: vähemmän digihumppaa ja ilmiölähtöisiä ryhmätöitä, enemmän ihan vanhanaikaisia oppikirjoja ja tylsää opiskelua. Luokkahuone on aika koeteltu ympäristö, ei pöhinäalustaympäristöjä vaan tylsiä pulpettirivejä. Hyvät ja pätevät opettajat, erityisopettajat tukena. Kouluterveydenhoitaja paikalla. Kytky perheiden sosiaalityöhön.

Tarvitaanko lisäresursseja:
- positiivinen diskriminaatio vaatii resursseja, samoin kunnon koulukirjat, tavoitettava ja päivittäin läsnsäoleva oppilashuolto, pienet ryhmäkoot, opettajien sitouttaminen pysyvillä viroilla (ei näitä elokuusta toukokuulle ulottuvia pätkiä), kunnon sijais- ja erityisopettajaresurssit, se maahanmuuttajien kieliopetus (oliko nyt S2) ja mitä kaikkea.
- Ikäluokat pienenevät, eli nykyrahoitustasollakin resursseja vapautuu näihin täydentäviin toimiin ilman varsinaisia lisäyksiäkin, kunhan ei hölmöillä.

Poliittiset valinnat:
- Kouluvalinnan vapauden vähentäminen auttaisi tianteeseen, samoin painotetun opetuksen luokkien lopettaminen jne. Nämä ovat kuitenkin niin vahvoja keinoja, että emme ehkä halua sinne mennä.

[sivustahuutaja]

^^ Minähän olin oikeassa tuon sinunkin kuvaajasi perusteella? Lama loppui 1993. Sinun kuvaajassasi % per bkt laskee vasta sen jälkeen. Lamaan mentäessä % bkt osuus nousi.

[sivustahuutaja]

^^
En ymmärrä lainkaan moniakaan noita parannuksia. Tunnut näkevän segregaatiossa valtavia ongelmia, vaikka PISA-tulosten perusteella suomessa erot ovat koulun sisäisiä. Miksi asiansa hoitavien lasten ja perheiden pitää kärsiä väkivaltaisista kurittomista mölyapinoista, jos se ei kuitenkaan paranna tuloksia? Koska Hyvyys?

Kouluihin tarvitaan tulosvastuuta. Jos ei opi, jää luokalle. Jos ei sittenkään opi, pääsee apukouluun. Jos ei osaa käyttäytyä, pääsee tarkkailuluokalle. Jos ongelmat ovat suuria, pääsee vaihtamaan koulua. Opettajat ja reksi vastuuseen turvallisuudessa. Sakot virkavirheestä, jos henkistä tai fyysista väkivaltaa katsotaan läpi sormien. Jos oppilas ei koulupäivän aikana osaa käyttäytyä, niin soitto vanhemmille, että tulevat hakemaan pois. Jos eivät tule, niin lastensuojeluilmoitus. Apukouluille, tarkkailuluokille, yms tosiaan voidaan suunnata lisärahoitusta. Tavallisiin luokkiin tuota lisärahaa ei tarvita, koska meno rauhoittuu.

[James Potkukelkka]

1. Opettajan rooli on liian vähäinen. Saarisen mielestä opettajan rooli on tällä hetkellä liian vähäinen siihen nähden, mitä tutkimusnäyttö sanoo.

2. Liian pienille oppilaille annetaan monissa kouluissa liikaa vastuuta. Saarisen mukaan itsekontrollin ja oman toiminnan ohjaamisen taidot kehittyvät todella hitaasti iän myötä. Hänen mukaansa Pisa-aineistostakin käy ilmi, että 30-40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa ja ohjata omaa oppimistaan.

3. Digilaitteiden yleistyminen. Saarisen mukaan digitaalista oppimista ei pitäisi soveltaa kaikkeen. Hänen mukaansa esimerkiksi lukutaito kehittyy paremmin paperisten kirjojen avulla.

4. Oppimisympäristöt. Saarinen näkee vikaa myös oppimisympäristöissä. Ongelmia voi Saarisen mukaan olla esimerkiksi melutasossa, ryhmien koossa ja ryhmien pysyvyydessä.

5. Inkluusio. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita käsitellään yhtenä joukkona, vaikka todellisuudessa siihen kuuluu monia erilaisia alaryhmiä. Saarisen mukaan esimerkiksi näkövammaisten oppilaiden mukanaolo luokassa tutkitusti auttaa muiden oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Sen sijaan käytöshäiriöisiä oppilaita ei välttämättä kannattaisi laittaa niin sanottujen tavallisten oppilaiden kanssa samaan luokkaan.

https://yle.fi/a/74-20063740


Opettajakaverini sanoi, että lasten jotka eivät osaa solmia kengännahojaan pitäisi itseohjautua.

[sivustahuutaja]

^ Allekirjoitan nuo täysin, mutta olivatko nuo ongelmia jo 2000-2006?

[James Potkukelkka]

^ Allekirjoitan nuo täysin, mutta olivatko nuo ongelmia jo 2000-2006?

2006 oltiin kuitenkin kait maailman parhaita?

[sivustahuutaja]

^
Lukutaidon osalta voisi väittää, että ollaan oltu laskutrendissä koko 2000-luku. Pelkillä PISA-tuloksilla tuota ei tietty pysty varmantamaan kun mittauspisteitä on niin vähän.

Toinen tapa tulkita tuloksia on, että jotain "katastrofaalista" tapahtui 2006 mittauksen jälkeen tai noihin aikoihin. Ihan ensimmäisenä tietty tukisin Pisan mittausmenetelmien mahdollisia muutoksia tuossa kohtaa.

[Homeboy65]

Harri Holkeri halusi 80-luvun lopulla erityislahjakkaille erityisopetusta. Pertti Paasio kommentoi että se olisi "elitististä."
Mitä PAHAA tuollaisessa elitismissä on?

[sivustahuutaja]

^
Tuo parempien oppilaiden huomiointi oli ajankohtaista joskus aikoinaan, kun asiat olivat hyvin. Nyt pitäisi saada se heikoin aines erotettua muita häiritsemästä. Jostain syystä tuo on kauhea tabu peruskoulussa, mutta kaikki on ok, jos suodatus tehdään vaatimalla lukioon ysin keskiarvo.

[Bluntly]

Norsunluutorniporukka kun häslää tälläistä niin ei mikään ihme, että hommat menee päin helvettiä.

Suomalaisten opettajien, opetusalan muiden asiantuntijoiden ja Euroopan parhaaksi nousseen Pisa-maan Viron asiantuntijoiden haastatteluissa yksi teema näyttää nousevan ylitse muiden: Rima perusasioiden opettamisen ja niiden osaamisen vaatimisen suhteen on pudonnut liian alas – tai se on asetettu väärään paikkaan.

Tätä mieltä on esimerkiksi 31 vuotta matematiikan opettajana toiminut Tuula Havonen, joka kertoi näkemyksistään tiistaina Ylen A-studiossa. Vuonna 2014 kansallista opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että matematiikan perusssisältöjen osaamisen arviointi muuttui tavoitteiden arvioinniksi. Perusasioiden osaamisen sijaan pitikin ruveta arvioimaan, kuinka oppilaat oppivat käyttämään käsitteitä kuvaillessaan erilaisia matematiikan syy- ja seuraussuhteita.

Havonen sanoi suorassa lähetyksessä taikasanat: kuinka opettajat enää voivat vaatia perusosaamista, kun tätä ei enää lue opetussuunnitelman arvioinnin kuvauksissa?

31 vuotta matematiikkaa opettanut paljasti – Iso syy Suomen Pisa-romahdukseen voi olla tässä

[sivustahuutaja]

^
Järjetöntä. Matikassa nimenomaan pitää opetella laskemaan. Kaikenlainen matemaattisten käsitteiden ja syyseuraussuhteiden miettiminen on sitten sellaista kamaa, että esim. perusdippainssikään ei tarvitse tuollaisia opinnoissaan. Kaikki kunnia aidoille matematiikan osaajille, mutta heitä on suomessa kourallinen, eikä sitä tarvettakaan loputtomiin ole.

Analogia on, että ei osaisi kirjoittaa, lukea tai puhua enkkua, mutta osaisi selittää miten sanat muodostuvat englanninkielessä. Kuitenkin oikeassa elämässä tarve on sille puhumiselle, kirjoittamiselle ja lukemiselle, eikä niinkään kielen rakenteen selittämiselle.