SUOMI nousuun!

[urpiainen]

Muistelin, että olin jostain lukenut hyvän yhteenvedon siitä, mitä tuloeroista kannattaa ajatella. Ja täältähän se löytyi: viewtopic.php?p=809898#p809898

[sivustahuutaja]

^
Kysyin chatGPT:ltä: onko mikään maa maailmassa vähemmän luokkayhteiskunta kuin suomi

ChatGPT sanoi:

Hyvä kysymys! Suomi kuuluu maailman tasa-arvoisimpien maiden joukkoon, mutta onko mikään maa täysin vailla luokkaeroja tai vähemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi? Tämä riippuu siitä, miten luokkaerot määritellään ja mitä mittareita käytetään (esim. tuloerot, varallisuuserot, koulutuksen periytyvyys jne.).

Maailman tasa-arvoisimpia maita

On olemassa maita, jotka kilpailevat Suomen kanssa tasa-arvoisuudesta. Pohjoismaat (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ovat samankaltaisia Suomen kanssa ja joissain tapauksissa jopa tasa-arvoisempia. Esimerkiksi:

Islanti: Islanti on monilla tasa-arvoindekseillä maailman kärjessä, erityisesti sukupuolten tasa-arvon osalta. Pienen väestön ja yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden vuoksi luokkaerot voivat olla vähemmän näkyviä.
Norja: Norjassa on korkeampi elintaso ja suuremmat luonnonvarat (öljyrahasto), mikä antaa yhteiskunnalle mahdollisuuden kaventaa eroja. Norjan hyvinvointimalli on samankaltainen kuin Suomessa.
Tanska: Tanska on tunnettu alhaisista tuloeroista ja voimakkaasta sosiaaliturvajärjestelmästä, joka ehkäisee syrjäytymistä.

Mittareilla arvioiden

Tuloerojen mittari Gini-kerroin on yksi tapa arvioida luokkayhteiskuntaa. Mitä matalampi Gini-kerroin, sitä tasa-arvoisempi maa. Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon, mutta Tanska ja Islanti ovat joillain mittauksilla hieman edellä.

Muut mahdolliset kandidaatit

Uusi-Seelanti: Vaikka se ei ole pohjoismaa, Uusi-Seelanti tunnetaan
...hyvinvointivaltiomaisesta järjestelmästään ja pyrkimyksistään tasa-arvoon. Kuitenkin alueelliset ja etnisiin ryhmiin liittyvät erot (erityisesti māorien ja eurooppalaistaustaisten välillä) vaikuttavat luokkaerojen näkyvyyteen.

Kanada: Kanada on monella tapaa tasa-arvoinen maa, erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuudessa. Kuitenkin suuret varallisuuserot ja alkuperäiskansojen asema osoittavat, että se ei ole täysin vapaa luokkaeroista.

Bhutan: Vaikka Bhutan on pieni ja suhteellisen köyhä maa, sen "bruttokansanonnellisuus"-filosofia keskittyy tasa-arvoon ja yhteisön hyvinvointiin enemmän kuin perinteisiin taloudellisiin mittareihin. Käytännössä Bhutanin tasa-arvoisuus on kuitenkin rajallista talouden ja koulutuksen periytyvyyden vuoksi.

Onko mikään maa täysin luokaton?

Todennäköisesti ei. Kaikissa yhteiskunnissa syntyy eroja tulojen, varallisuuden, koulutuksen tai kulttuuristen tekijöiden pohjalta. Suomi ja muut pohjoismaat kuitenkin lähestyvät tasa-arvoa järjestelmänsä ansiosta paremmin kuin useimmat muut maat.

Lopulta kyse on siitä, miten luokkaerot määritellään ja kuinka merkittäviä ne ovat arkielämässä. Voidaan sanoa, että Suomi on lähellä maailman huippua tasa-arvon osalta, mutta täydellistä luokattomuutta ei ole olemassa.

[Vagabondo]

Mä oon ymmärtänyt, että varallisuuserot on se mikä on ollut kasvussa: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit ... rot-vakaat

Asuntojen arvonnousu kasvukeskuksissa lienee yksi varallisuuseroja kasvattanut tekijä. Ainakin mun kohdalla varallisuus on kasvanut ennen muuta hartiapankilla pykätyn omakotitalon avulla.

Poltetaan kaupungit, niin tämäkin ongelma ratkeaa.

No, no, no, en mä sanonut, että varallisuuseroille pitäisi mitään tehdä. Älä nyt vaan lähde mun eläkesuunnitelmaa pilaamaan

[Bhven]

Asun Kalliossa ja ainakin tuossa pelastusarmeijan asuntolassa majaileva porukka on aivan luokatonta.

[urpiainen]

^
Kysyin chatGPT:ltä: onko mikään maa maailmassa vähemmän luokkayhteiskunta kuin suomi

Ihan hyvä analyysi ai:ltä. Tämän mukaan Suomi olisi maailman kakkosena tästä näkökulmasta:

https://worldpopulationreview.com/count ... by-country

[sivustahuutaja]

^ Vaadin, että suomessa julistetaan tuloerohätätila. Tuloerot ovat räjähdysmäisessä kasvussa äärioikeistohallituksen öyhötyksen takia.

[James Potkukelkka]

https://riikkapurra.net/2025/01/06/tulo ... agandasta/

Täytyy lukea kun ehdin.

Luin. Suurimmaksi osaksi olen Purran kanssa samaa mieltä, mutta Hyysärikin tarttui tähän kohtaan

Kun vuosien 2024 ja 2025 vaikutukset lasketaan yhteen, 44 prosenttia väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot kasvavat hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutosten myötä

Tämähän on selkeästi epätosi väite. Hyysärin faktantarkistuksen mukaan valtaosa tuosta 44 prosentista on tuloveroasteikkon inflaatiotarkistuksia. Nehän eivät missään mielessä ole verotuksen keventämistä (kuten Purra edellä tulkitsee), vaan niillä ainoastaan estetään verotuksen kiristyminen. Jos veroasteikkojen inflaatiotarkistukset olisivat veronkevennyksiä, lähes jokainen sodanjälkeinen hallitus olisi keventänyt verotusta.

Lähde

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010947144.html

[Homeboy65]

Muistelin, että olin jostain lukenut hyvän yhteenvedon siitä, mitä tuloeroista kannattaa ajatella. Ja täältähän se löytyi: viewtopic.php?p=809898#p809898

Matalien tuloerojen maat ovat solidaarisia, onnellisia ja mukavia. Mutta kun meillä on maailman 6. pienimmät tuloerot niin vielä vaan pitäisi "petrata"?

[James Potkukelkka]

Muistelin, että olin jostain lukenut hyvän yhteenvedon siitä, mitä tuloeroista kannattaa ajatella. Ja täältähän se löytyi: viewtopic.php?p=809898#p809898

Matalien tuloerojen maat ovat solidaarisia, onnellisia ja mukavia. Mutta kun meillä on maailman 6. pienimmät tuloerot niin vielä vaan pitäisi "petrata"?

Mielestäni tuo ei ole kovin hyvä argumentti. Jos uskoo, että matalien tuloerojen maat ovat solidaarisia, onnellisia ja mukavia ja että Suomen tuloerot ovat maailman 6. pienimmät, niin eihän eo. tarkoita, että ei pitäisi petrata?

[Homeboy65]

1) Tuloerot kannustavat ihmisiä ponnistelemaan
2) Aina kun joku menestyy ja vaurastuu se hyödyttää myös muita

[urpiainen]

Muistelin, että olin jostain lukenut hyvän yhteenvedon siitä, mitä tuloeroista kannattaa ajatella. Ja täältähän se löytyi: viewtopic.php?p=809898#p809898

Matalien tuloerojen maat ovat solidaarisia, onnellisia ja mukavia. Mutta kun meillä on maailman 6. pienimmät tuloerot niin vielä vaan pitäisi "petrata"?

Mielestäni tuo ei ole kovin hyvä argumentti. Jos uskoo, että matalien tuloerojen maat ovat solidaarisia, onnellisia ja mukavia ja että Suomen tuloerot ovat maailman 6. pienimmät, niin eihän eo. tarkoita, että ei pitäisi petrata?

Joo, samaa mieltä Jamesin kanssa argumentin pöljyydestä. Olisi hyvin erikoista, jos Pohjoismaa ei olisi maailman kärjessä tässä, mutta yhtä erikoista olisi ajatella, että elämme jo parhaassa mahdollisessa maailmassa.

Lisäksi en ainakaan itse ole edes pitänyt esillä asiassa petraamista vaan pikemminkin asian tärkeyden tiedostamista ja hyvän asiaintilan vaalimista. Ja yleensä vielä muistanut korostaa, että vaikka jengi puhuu tuloeroista, tarkoittavat he usein pikemminkin varallisuuden ja hyvinvoinnin kasaantumista, periytymistä ja näistä seuraava ylisukupolvista stratifikaatiota. (Toki usein mielessä voi olla ihan sekin, että omat tulot ovat mahdollisesti pienemmätkuon naapurilla.)

[Bhven]

2) Aina kun joku menestyy ja vaurastuu se hyödyttää myös muita

No tämähän nyt on aivan täyttä paskapuhetta. Eräskin jäteautofirma menestyi ja vaurastui pumppaamalla lokavedensä suoraan sadevesiviemäreihin, sen sijaan, että olisi hankkiutunut eroon jätteestä laillisin keinoin.

[Homeboy65]

Entisessä Neuvostoliitossa popula ei viitsinyt paljon ponnistella. Koska siitä ei palkittu. Talous toimi huonosti.

[sivustahuutaja]

^
Vaikka suomessa olisi tunnetun maailmankaikkeuden ja -historian pienemmät tuloerot, niin tietenkin niitä kannattaisi pienentää entisestään, jos siitä seuraisi kaikkea hyvää kaikille. Oleellinen kysymys onkin: lisäisikö pienentäminen kokonaishyvinvointia vai pienentyisikö kokonaishyvinvointi mahdollisesti? Entä onko mahdollista, että tuloerojen kasvu lisäisi kokonaishyvinvointia ja myös pienituloisten nettoansioita?

Tämän tutkimuksen mukaan Suomessa mennään Lafferin käyrän väärälle puolelle 57% veroasteella kun efektiivinen veroaste yläpäässä on nyt 71%. Tässä arvioidaan, että suomi voisi lisätä verotuloja 8% alentamalla verotusta.



https://pbs.twimg.com/media/GQXRQ_9XsAA ... =4096x4096

[James Potkukelkka]

Entisessä Neuvostoliitossa popula ei viitsinyt paljon ponnistella. Koska siitä ei palkittu. Talous toimi huonosti.

Jos ulkona on pakkasta ja aikoo viettää ulkona aikaa, kannattaa pukeutua lämpimästi, koska muuten tulee kylmä.

[urpiainen]

1) Tuloerot kannustavat ihmisiä ponnistelemaan
2) Aina kun joku menestyy ja vaurastuu se hyödyttää myös muita

Nämä ovat tietysti aika tyhjiä julistuksia, jotka eivät mitenkään edistä keskustelua.

En tiedä yhtään vakavasti otettavaa tahoa, joka kieltäisi väitteen 1) ja ajaisi täydellistä tasajakoa. Koko keskustelu koskee tuloerojen tasoa, mekanismeja ja muita hankalaia asioita, joista 1) ei sano mitään ja jää siten aika mielenkiinnottomaksi julistukseksi.

2) on abstraktina periaateena epätosi, voi helposti keksiä ajatuskokeita, joissa se ei päde. Näin ollen keskeiseksi kysymykseksi nousee taas se, miten asia pitäisi järjestää, onko esimerkiksi nykytilanne optimaali vai kannattaisiko sitä säätää johonkin suuntaan. Tällä tasolla väitteellä ei ole mitään annettavaa keskustelulle.

[sivustahuutaja]

Jos ulkona on pakkasta ja aikoo viettää ulkona aikaa, kannattaa pukeutua lämpimästi, koska muuten tulee kylmä.

Siperiaan lähetetyt saivat talot rakennettua.

[Homeboy65]

Hyväosaisten entistä kireämpi verotus tarkoittaisi että se kansanosa joka stimuloi, vetää perässään, kantaa jo nyt raskaan verokuorman, sietää riskejä ja luo uutta passivoituisi. Se kurjistaisi koko yhteiskuntaa.

[sivustahuutaja]

2) on abstraktina periaateena epätosi, voi helposti keksiä ajatuskokeita, joissa se ei päde.

Jos oletetaan vapaaehtoinen vaihdanta ilman ulkoisvaikutuksia, niin miten jonkun menestys ei hyödyttäisi muita? Ei kikkailla nyt raja-arvoilla.

[James Potkukelkka]

efektiivinen veroaste yläpäässä on nyt 71%

Tuossa on ilmeisesti alv mukana? Korkein kokonaisveroaste ilman alvia on palkkatulolle noin 58,2%, jos henkilön palkkatulot ovat äärettömän suuret ja maksaa myös kirkolisveroa ja keskimääräistä kunnallisveroa. Jos em. henkilö asuu Espoossa eikä kuulu kirkkoon, korkein palkkatulon kokonaisveroaste ilman alvia on noin 54,6%. Jos henkilö on 53–62-vuotias, veroaste on korkeampi korotetun työeläkemaksun takia.

Lähde

https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-j ... .#270223fa

[Homeboy65]

2) on abstraktina periaateena epätosi, voi helposti keksiä ajatuskokeita, joissa se ei päde. Näin ollen keskeiseksi kysymykseksi nousee taas se, miten asia pitäisi järjestää, onko esimerkiksi nykytilanne optimaali vai kannattaisiko sitä säätää johonkin suuntaan. Tällä tasolla väitteellä ei ole mitään annettavaa keskustelulle.

Menestyjä, statusammatissa toimiva henkilö X.
- Mitä enemmän hän tienaa, sitä enemmän hän maksaa veroja. Ensin välittömiä veroja. Sitten hän ostaa tuotteita ja palveluja ja maksaa välillisiä veroja. Ko. ostoksilla raha menee kiertoon ja hän työllistää. Jos läheisillä menee huonosti hän voi tukea heitä.

Epätosi väite?

[James Potkukelkka]

2) on abstraktina periaateena epätosi, voi helposti keksiä ajatuskokeita, joissa se ei päde.

Jos oletetaan vapaaehtoinen vaihdanta ilman ulkoisvaikutuksia, niin miten jonkun menestys ei hyödyttäisi muita? Ei kikkailla nyt raja-arvoilla.

Jos menestyjä esim. omistaa hoivakodin ja saa menestyksen vetämällä palvelutason absoluuttisen lain sallimaan minimiin?

Edit: perun tuon väitteen. Ihmiset ovat demokraattisesti päättäneet lain salliman minimitason.

[sivustahuutaja]

efektiivinen veroaste yläpäässä on nyt 71%

Tuossa on ilmeisesti alv mukana?

Juu, alvi mukana.

Kanada, Aussit ja Uusi-Seelanti olivat maita, jotka vaikuttivat olevan käyrän "oikealla" puolella. Noissa maissa veroasteet ovat maltillisempia, mutta veroasteissa on hyvin vähän nostovaraa, koska käyrät ovat huipun kohdalla niin laakeita.

Suomessa 40% veroaste voisi tuottaa samat verotulot.

[urpiainen]

2) on abstraktina periaateena epätosi, voi helposti keksiä ajatuskokeita, joissa se ei päde. Näin ollen keskeiseksi kysymykseksi nousee taas se, miten asia pitäisi järjestää, onko esimerkiksi nykytilanne optimaali vai kannattaisiko sitä säätää johonkin suuntaan. Tällä tasolla väitteellä ei ole mitään annettavaa keskustelulle.

Menestyjä, statusammatissa toimiva henkilö X.
- Mitä enemmän hän tienaa, sitä enemmän hän maksaa veroja. Ensin välittömiä veroja. Sitten hän ostaa tuotteita ja palveluja ja maksaa välillisiä veroja. Ko. ostoksilla raha menee kiertoon ja hän työllistää. Jos läheisillä menee huonosti hän voi tukea heitä.

Epätosi väite?

Kuten sanoin, on keksittävissä skenaarioita, joissa väite on epätosi, vaikka varmaan useimmissa realistisissa skenaarioissa väite pitää paikkansa. Mutta, kuten myös jo kirjoitin, vaikka toteaisimme, että väite on relevanteissa tapauksissa totta, on väite silti täysin hyödytön millekään kiinnostavalle keskustelulle: onko nykyinen tapa distribuoida yhteiskunnan tuottamaa varallisuutta optimi, vai pitäisikö säätää johonkin suuntaan?

[James Potkukelkka]

onko nykyinen tapa distribuoida yhteiskunnan tuottamaa varallisuutta optimi, vai pitäisikö säätää johonkin suuntaan?

Tähän voi tietysti epäröimättä vastata: ei ole!

Olisi hyvin epätodennäköistä että juuri nyt Suomessa 8.1.25 olisi toteutettu kaikista mahdollisista yhteiskunnan varallisuuden jakotavoista paras mahdollinen.

Mihin suuntaan jakotapaa tulisi muuttaa, on luonnollisesti jo laajempi kysymys!