SUOMI nousuun!

[So Hard]

Holtiton luotonanto aiheutti suurelta osin 1990 taitteen suurkuopan. Luotonantoa kiristettiin ja valuuta devalvoitiin. Huono evidenssi holtottoman luotonannon hyvyydestä. Maailmantalouden/Euroopan viimeisin kuoppa on holtittoman luotonannon tulosta. Holtiton luotonotto on nyt iso nousun este.

[prosessi]

Holtiton luotonanto aiheutti suurelta osin 1990 taitteen suurkuopan. Luotonantoa kiristettiin ja valuuta devalvoitiin.

Holtiton luotonanto tai ecuun kytkeminen kovalla kurssilla, korrelaatioiden ja kausaliteettien erottaminen toisistaan on aina vaikeaa. Devalvoitiin ilman näkyvää hyötyä. Vasta kellumaan päästäminen aikaansai muutoksen parempaan.

[sivustahuutaja]

Pääomasijoittajissa on omat ongelmansa, käytännössä kun omistusosuuksien siirtyessä siirtyy valitettavan usein myös päätäntävaltaa

Tuohan on juuri pääomasijoittamisen idea. Ei ne mitään pankkeja ole. Yleensä yrittäjä saa kuitenkin touhuta vapaasti niin kauan kuin pääomasijoittajan kanssa tehty suunnitelma toteutuu tai ylittyy.

lainoja tarjoavat pääomasijoittajat tarjoavat rahaa tyypillisesti pikavippikoroilla

Ei kyseessä ole pääomasijoittaja, jos sijoituksen vastineeksi ei saa omistusta.

Jenkkimallin ongelma oli se, että 'asuntotulo' ei käytännössä ole tuloa nähnytkään, vaan oikeasti kyseessä oli tavoiteltu rahansiirto pankeilta rakennusteollisuudelle, joka ei toiminutkaan suunnitellusti, vaan päätyi sekä kasvattamaan vanhojen asuntojen hintoja kuplaksi että kaatumaan pankkien niskaan luottotappioina.

Ei se kyllä noin mennyt. Uudisrakentamisen määrä on ihan marginaalista suhteessa vanhaan rakennuskantaan. Pohjimmiltaan haettiin tälläistä temppua:
- Asunto on jenkeissäkin käytännössä ainoa vakuus, jota kansa voi käyttää lainan ottamiseen
- Helpottamalla lainan saantia saatiin asuntokysyntä kasvamaan uudisrakentamisen tarjontaa nopeammin, jolloin vanhojen asuntojen hinnat nousivat
- Kasvavat vakuusarvot mahdollistivat entistä suuremman lainanoton
- Kasvava asuntovarallisuus sai velattomatkin tuntemaan itsensä rikkaammiksi, jolloin heistä osa otti velkaa kaikkeen kivaan

Rahan liikkuminen ja velan otto ihan aikuisten oikeasti kasvattavat taloutta. Jenkeissä ja EU:ssa kuitenkin pyrittiin huojaamaan markkinavoimia lisäämällä velanottoa poliittisin päätöksin. Muutaman vaalikauden kasvun boostaaminen oli politikoille liian houkutteleva ajatus.

[James Potkukelkka]

Ootko Prossu muuten ollut Slushissa myymässä firmaanne?

[prosessi]

Pääomasijoittajissa on omat ongelmansa, käytännössä kun omistusosuuksien siirtyessä siirtyy valitettavan usein myös päätäntävaltaa

Tuohan on juuri pääomasijoittamisen idea. Ei ne mitään pankkeja ole. Yleensä yrittäjä saa kuitenkin touhuta vapaasti niin kauan kuin pääomasijoittajan kanssa tehty suunnitelma toteutuu tai ylittyy.

lainoja tarjoavat pääomasijoittajat tarjoavat rahaa tyypillisesti pikavippikoroilla

Ei kyseessä ole pääomasijoittaja, jos sijoituksen vastineeksi ei saa omistusta.

Pääomia on kahdenlaisia, on vierasta ja omaa. Kyllä muutkin kuin pankit sijoittavat yrityksiin vieraan pääoman ehtoisesti. Lisäksi löytyy vielä välirahoituskin.

[prosessi]

Ootko Prossu muuten ollut Slushissa myymässä firmaanne?

En todellakaan. Ihme, ettei kukaan virittänyt pommia messukeskuksen alle.

[James Potkukelkka]

Ootko Prossu muuten ollut Slushissa myymässä firmaanne?

En todellakaan. Ihme, ettei kukaan virittänyt pommia messukeskuksen alle.

Raha ei haise. Viime vuonna Slush poiki 100 miljoonaa siihen osallistuneille firmoille.

[sivustahuutaja]

Pääomia on kahdenlaisia, on vierasta ja omaa. Kyllä muutkin kuin pankit sijoittavat yrityksiin vieraan pääoman ehtoisesti.

Tämä lähti siitä, että valittelit ettei kukaan lainaa rahaa firmoille samalla korolla kuin pankit ja ilman vakuuksia. Rahoitusteorian mukaan sijoittajien vaatima riskikorjattu tuotto on aina sama. Jos joku tarjoaa pääomaa pankkia kovemmalla riskillä, niin hinta on aina pankkia kovempi. Siemenet, mezzaninet, pääomalainat ja muut ovat sitten vain erilaisia pääomamarkkinan toimintamalleja.

[prosessi]

Pääomia on kahdenlaisia, on vierasta ja omaa. Kyllä muutkin kuin pankit sijoittavat yrityksiin vieraan pääoman ehtoisesti.

Tämä lähti siitä, että valittelit ettei kukaan lainaa rahaa firmoille samalla korolla kuin pankit ja ilman vakuuksia. Rahoitusteorian mukaan sijoittajien vaatima riskikorjattu tuotto on aina sama. Jos joku tarjoaa pääomaa pankkia kovemmalla riskillä, niin hinta on aina pankkia kovempi. Siemenet, mezzaninet, pääomalainat ja muut ovat sitten vain erilaisia pääomamarkkinan toimintamalleja.

Rahoitusteoria tuossa muodossa on markkinauskovaista huuhaata. Se pätisi vain jos rahaa olisi rajattomasti, mutta reaalitodellisuudessa näin ei ole. Rahan kysyntä on aina kovempaa kuin sen tarjonta, jolloin epäsuhta edellämainituissa luonnollisestikin nostaa rahan hintaa. Mitä enemmän pankkeja (jotka ovat niitä rahaa luovia instansseja) säännellään, sitä kovemmaksi rahan hinta pankkien ulkopuolella nousee, koska pankkien luoma rahahan vain voi päätyä pääomasijoittajien sijoitettavaksi, ja mitä vähemmän rahaa pankit luovat, sitä kovemmalla hinnalla sitä muualla myydään. Tällä hetkellä Suomesta löytyy ihan oikeasti esim. toimija, jonka ehtojen mukaan tuotekehityslainan takaisinmaksu tapahtuu niin, että kaikesta kyseisen tuotteen tuotemyynnin _liikevaihdosta_ pahimmillaan jopa 50% päätyisi tuolle toimijalle niin kauan kuin vain tuotetta missään myydään. Ja niillä on ihan oikeasti rahoitusasiakkaita, koska on yrityksiä, jotka eivät mistään muualta rahaa saa. Aika mielenkiintoiset katteet pitäisi tuotteilla olla, jotta tuon hintainen raha olisi millään tasolla mielekästä. Ja kyseisen toimijan kautta tyhmiä yrittäjiä väkisin konkurssiin ajavilla ehdoilla rahojaan jakavat mm. Microsoft, Nokia, Kasvurahastojen rahasto, Teollisuussijoitus ja Sitra. Samanaikaisesti normaaleja lainoja tarjoavat tahot itkevät sitä, kun lainahakemuksia ei tule. Ei niitä voi tulla, jos yritysten koko kiinteistökanta jo on pantattu, eikä vakuudetonta lainaa saa sellaisilla ehdoilla, jotka olisivat yrityksille millään tasolla realistisia.

[So Hard]

Samanaikaisesti normaaleja lainoja tarjoavat tahot itkevät sitä, kun lainahakemuksia ei tule. Ei niitä voi tulla, jos yritysten koko kiinteistökanta jo on pantattu, eikä vakuudetonta lainaa saa sellaisilla ehdoilla, jotka olisivat yrityksille millään tasolla realistisia.

Siis ketkä itkevät? Mikä rahoituslaitos on sitä mieltä, että lainahakemuksia ei tule? 2007 luottoa ja pankkitakauksia annettiin 155 miljardia, 2009 annettiin 189 miljardia ja 2013 255 miljardia. Mikä taho jää hakemuksitta?

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tilas ... fault.aspx

Miksi puhut koko ajan panteissa vain kiinteistöistä? Eivät kiinteistöt (varsinkaan yritysten omat) ole ainoa merkittävä vakuudeksi pantattava omaisuus. Yrityskiinnitykset, takaukset (joko henkilö- tai ostetut), sijoituspääoman panttaus jne. Asunnot ja kiinteistöt ovat oikeamminkin enemmän yksityishenkilöille normaali vakuusmuoto kun muuta omaisuutta ei juuri ole.

[sivustahuutaja]

Rahan kysyntä on aina kovempaa kuin sen tarjonta,

Nyt menet metsään ja lujaa. Rahallahan ei ole mitään itseisarvoa, vaan sen hinta määrittyy markkinoilla. Keskuspankeilla on iso rooli rahan hinnan säätelyssä. Tällä hetkellä keskuspankin korko euroopassa on alle inflaation, joten ei se rahan hinta kovin kummoinen ole.

Tällä hetkellä Suomesta löytyy ihan oikeasti esim. toimija, jonka ehtojen mukaan tuotekehityslainan takaisinmaksu tapahtuu niin, että kaikesta kyseisen tuotteen tuotemyynnin _liikevaihdosta_ pahimmillaan jopa 50% päätyisi tuolle toimijalle niin kauan kuin vain tuotetta missään myydään.

Eikös tuo ole ihan ihan hyvä diili? Iso osa start-upeista ja vähän vanhemmistakin menee nurin ennen kuin tuote on markkinoilla. Jotainhan se kertoo bisneksen kannattavuudesta, jos suomesta kerran löytyy vain yksi tuollaista rahaa jakava taho. Jos tuo bisnes tuottaisi, niin alalle tulisi kilpailija, joka tyytyisi 40% liikevaihdosta.

[prosessi]

Samanaikaisesti normaaleja lainoja tarjoavat tahot itkevät sitä, kun lainahakemuksia ei tule. Ei niitä voi tulla, jos yritysten koko kiinteistökanta jo on pantattu, eikä vakuudetonta lainaa saa sellaisilla ehdoilla, jotka olisivat yrityksille millään tasolla realistisia.

Siis ketkä itkevät? Mikä rahoituslaitos on sitä mieltä, että lainahakemuksia ei tule? 2007 luottoa ja pankkitakauksia annettiin 155 miljardia, 2009 annettiin 189 miljardia ja 2013 255 miljardia. Mikä taho jää hakemuksitta?

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tilas ... fault.aspx

Miksi puhut koko ajan panteissa vain kiinteistöistä? Eivät kiinteistöt (varsinkaan yritysten omat) ole ainoa merkittävä vakuudeksi pantattava omaisuus. Yrityskiinnitykset, takaukset (joko henkilö- tai ostetut), sijoituspääoman panttaus jne. Asunnot ja kiinteistöt ovat oikeamminkin enemmän yksityishenkilöille normaali vakuusmuoto kun muuta omaisuutta ei juuri ole.

Eilisessä Kauppalehdessä viimeksi Finnvera itki.

Siksi koska, kuten jo aiemmin sanoin: "Pankista saa lainaa maksimissaan (kiinteistövakuuksien arvo + säädelty X% henkilötakaus + säädelty Y% valtion/Finnveran tms. takaus)€, jolloin, koska molemmat jälkimmäiset ovat prosentteja, kiinteistövarallisuuden arvo ratkaisee saatavilla olevan lainarahan määrän."

Yrityskiinnityksiä, joilla olisi mitään merkittävää arvoa, ei pk-yritys juurikaan saa, koska IP on panttauskelvotonta. Viiden käytetyn tietokoneen arvolla ei pahemmin lainoja maksella. Kiinteistöjä ei etenkään startupeilla pahemmin ole, eli kyseessä ei tietenkään edes ole yrityksen omien kiinteistöjen panttaaminen, vaan omistajien. Rautalangasta väännettynä: Jos omistajilla vaikkapa on 300 tonnin arvoinen asunto, josta on 150 tonnia asuntolainaa, on osa asunnon panttausarvosta sidoksissa siihen omaan lainaan, esimerkkitapauksessa 115 tonnia. Vakuusarvo kokonaisuudessaan on 225 tonnia, jolloin yrityksen lainamaksimiksi muodostuu 225-115 tonnia + X% henkilötakaus + Y% ostettu takaus. Käytännössä puhutaan pikkurahoista, kun yrityksen pyörittäminen alkuvaiheessakaan ei ole mitään ilmaista puuhaa, jos sinne on rekrytoitu henkilökuntaa.

Minun on nyt jo kahden vuoden ajan pitänyt joka kuukautta varten taikoa 15 tonnia yhteensä kahden yrityksen kassoihin erilaisilta rahoittajilta, joten kyllä minä ihan oikeasti tiedän olemassaolevat mallit. Ja tuo raha on riittänyt vain, koska minä ja mieheni olemme tehneet töitä palkatta. En tiedä olisinko millään ilveellä pystynyt taikomaan tuon enempää rahaa näiden kahden vuoden ajan, kun startupmaailma kuitenkin on niin täynnä sarjayrittäjähuijareita, jotka makselevat itselleen kovia palkkoja sijoittajien rahoista ja viis veisaavat miten yritykselle myöhemmin käy, ja toisaalta oikeasti epäpätevää porukkaa, joka ei tajua miten yritystä kuuluu pyörittää. Omana etuna on itse asiassa ollut sekin, että olemme vuokralla isäni yrityksen tiloissa, ja hän itse sekä vino pino hänen konsulttikavereitaan osallistuu harrastuspohjalta yrityksemme kehittämiseen, osa on jopa sijoittanut siihen. Onneksi nyt alkaa kuitenkin olla jo se tilanne käsillä, ettei tarvitse pelätä rahan loppumista, koska kehitystyö kuitenkin on niin pitkällä, ettei sen osalta sijoittajienkaan enää tarvitse pelätä kovin pahoja aikatauluviivästyksiä, ja toisaalta osaaminen on jo osoitettu.

Rahan kysyntä on aina kovempaa kuin sen tarjonta,

Nyt menet metsään ja lujaa. Rahallahan ei ole mitään itseisarvoa, vaan sen hinta määrittyy markkinoilla. Keskuspankeilla on iso rooli rahan hinnan säätelyssä. Tällä hetkellä keskuspankin korko euroopassa on alle inflaation, joten ei se rahan hinta kovin kummoinen ole.

Luulin, että olkiukkoilu on metsään menoa, mutta ei kai sitten. Rakentamasi olkiukko toki on metsässä. En kuitenkaan tietääkseni missään väittänyt, että rahalla olisi itseisarvoa, vaan siinä virkkeessä, jonka katkaisit lainauksessasi keskeltä, oli jatkona "jolloin epäsuhta edellämainituissa luonnollisestikin nostaa rahan hintaa." Keskuspankit sääntelevät vain pankkien tarjonnaltaan rajatun rahan hintaa, kun taas muut pääomittajat tarjoavat mihin hintaan lystäävät.

Tällä hetkellä Suomesta löytyy ihan oikeasti esim. toimija, jonka ehtojen mukaan tuotekehityslainan takaisinmaksu tapahtuu niin, että kaikesta kyseisen tuotteen tuotemyynnin _liikevaihdosta_ pahimmillaan jopa 50% päätyisi tuolle toimijalle niin kauan kuin vain tuotetta missään myydään.

Eikös tuo ole ihan ihan hyvä diili? Iso osa start-upeista ja vähän vanhemmistakin menee nurin ennen kuin tuote on markkinoilla. Jotainhan se kertoo bisneksen kannattavuudesta, jos suomesta kerran löytyy vain yksi tuollaista rahaa jakava taho. Jos tuo bisnes tuottaisi, niin alalle tulisi kilpailija, joka tyytyisi 40% liikevaihdosta.

Hyvä diili kenelle? No joo, sarjayrittäjähuijareille varmasti, jotka maksavat lainarahat itselleen palkkoina ja antavat yritysten mennä nurin. Tarjoajalle se ei ole hyvä, koska siinä vaiheessa kun tulee ensimmäinen menestystuote, joka oikeasti myy paljon, on tarjoaja oikeudessa koronkiskonnasta. Myöskään oikeille yrityksille siitä ei ole hyötyä, koska koronkiskonta tappaa jokaisen kohtalaisesti pärjäävän yrityksen. Ei mikään ihme, että puljun hallituksessa on vain yksi (+vara) jäsen, sillä kukaan täysjärkinen ei tuonne uskaltaisi mennä ottamaan rikosoikeudellista vastuuta. Ja rahaa tuonne tunkeneet eivät tietenkään ole mistään vastuussa.

[So Hard]

Eilisessä Kauppalehdessä viimeksi Finnvera itki.

No, Finnvera on oma erikoistapauksensa, tuskin siitä voi mitään yleisempää päätelmää vetää. Luvat ovat ne mitkä esitin. Ei lainamarkkina kutistu tai edes ole kasvamatta.

Siksi koska, kuten jo aiemmin sanoin: "Pankista saa lainaa maksimissaan (kiinteistövakuuksien arvo + säädelty X% henkilötakaus + säädelty Y% valtion/Finnveran tms. takaus)€, jolloin, koska molemmat jälkimmäiset ovat prosentteja, kiinteistövarallisuuden arvo ratkaisee saatavilla olevan lainarahan määrän."

Käytännössä mikä tahansa reaaliomaisuus kelpaa vakuudeksi. Yhdellä on kiinteistöjä, toisella osakkeita, kolmannella kultaa.

kun taas muut pääomittajat tarjoavat mihin hintaan lystäävät.

Eivät, vaan siihen hintaan kun sitä ollaan valmiita ostamaan.

Hyvä diili kenelle? No joo, sarjayrittäjähuijareille varmasti, jotka maksavat lainarahat itselleen palkkoina ja antavat yritysten mennä nurin. Tarjoajalle se ei ole hyvä, koska siinä vaiheessa kun tulee ensimmäinen menestystuote, joka oikeasti myy paljon, on tarjoaja oikeudessa koronkiskonnasta.

Haluatko lyödä vetoa onko oikeudessa vai ei? Kuvailemasi mekanismi kertoo juuri riskistä, ja hinta on seurausta sen suuruudesta.

[prosessi]

Siksi koska, kuten jo aiemmin sanoin: "Pankista saa lainaa maksimissaan (kiinteistövakuuksien arvo + säädelty X% henkilötakaus + säädelty Y% valtion/Finnveran tms. takaus)€, jolloin, koska molemmat jälkimmäiset ovat prosentteja, kiinteistövarallisuuden arvo ratkaisee saatavilla olevan lainarahan määrän."

Käytännössä mikä tahansa reaaliomaisuus kelpaa vakuudeksi. Yhdellä on kiinteistöjä, toisella osakkeita, kolmannella kultaa.

Kullan myönnän, eli voidaan kyllä puhua yhdistetystä "kiinteistö+kultakannasta". Osakkeet puolestaan eivät silloin puolitoista vuotta sitten ainakaan kelvanneet, kun mies olisi niitä ollut panttaamassa. Lopputuloksena hän sitten päätyi myymään salkkunsa ja sijoittamaan ne rahat suoraan omiin yrityksiin, mikä toki oli fiksua, kun tietenkin niidenkin vakuusarvo olisi ollut alhaisempi kuin toteutunut myyntihinta, jos ne tuolloin olisivat pankille vakuudeksi kelvanneet.

kun taas muut pääomittajat tarjoavat mihin hintaan lystäävät.

Eivät, vaan siihen hintaan kun sitä ollaan valmiita ostamaan.

Näin minäkin luulin. Sitten isi sivisti minua. Hallinnointiyhtiöillä on kaksi ongelmaa: ensin niiden pitää saada sijoittajilta rahaa sisään, ja sitten toki löytää rahaa tarvitsevia asiakkaita. Asiakkaiden näkökulmasta typerillä ehdoilla on helppoa saada rahaa sisään, mutta vaikeaa löytää sopivia asiakkaita. Järkevillä ehdoilla taas on vaikeata saada rahaa sisään, mutta erittäin helppoa löytää asiakkaita. Palkkioita hallinnointiyhtiöt kuitenkin saavat jo siitä, että ne saavat rahaa sisään, joten niiden kannattaa tehdä ehdoista niin kohtuuttomia kuin mihin ne vain saavat sijoittajat uskomaan, vaikka sitten asiakkaita ei käytännössä löytyisikään. Ongelma on sijoittajien, ei hallinnointiyhtiön.

Hyvä diili kenelle? No joo, sarjayrittäjähuijareille varmasti, jotka maksavat lainarahat itselleen palkkoina ja antavat yritysten mennä nurin. Tarjoajalle se ei ole hyvä, koska siinä vaiheessa kun tulee ensimmäinen menestystuote, joka oikeasti myy paljon, on tarjoaja oikeudessa koronkiskonnasta.

Haluatko lyödä vetoa onko oikeudessa vai ei? Kuvailemasi mekanismi kertoo juuri riskistä, ja hinta on seurausta sen suuruudesta.

En halua, koska riski on oikeasti arvioituakin suurempi. Ei yksikään mistään mitään tajuava ota rahaa vastaan tuollaisilla ehdoilla, joten suurella todennäköisyydellä nuo tulevat tekemään hillittömiä tappioita, eikä koronkiskonta koskaan realisoidu.

[sivustahuutaja]

^^ kerros hieman tarkemmin osakkeiden kelpaamattomuudesta vakuuksiksi? Oliko kyse hajautetusta salkusta? Ja tarkoittiko kelpaamattomuus oikeasti kelpaamattomuutta vai jotain 10% vakuusarvoa?

[So Hard]

^^ kerros hieman tarkemmin osakkeiden kelpaamattomuudesta vakuuksiksi? Oliko kyse hajautetusta salkusta? Ja tarkoittiko kelpaamattomuus oikeasti kelpaamattomuutta vai jotain 10% vakuusarvoa?

Melkoinen pankki jos ei pörssinoteerattua saikkua huoli vakuudeksi.

[elco]

Trainers housea ja Talvivaaraa?

[James Potkukelkka]

Mä en pitäisi tuota aivan mahdottomana. Mulla on muistikuva (en väitä 100%:n ehdottoman varmaksi, mutta eniveis), että joskus asuntolainaa hakiessani mulle sanottiin, että pörssiyhtiön osakkeita ei hyväksytä vakuudeksi lainkaan. Toki aivan järjetön kanta. Moni pankki kuitenkin hyväksyy jonkun 70-luvulla rakennetun omakotitalon muuttotappioalueelta jostain summasta vakuudeksi. Järjetöntä, että äärettömän paljon likvidimpää omaisuutta ei hyväksyttäisi. Mutta tosiaan muistelisin näin käyneen.

Edit: voisiko tämä liittyä siihen, miten omaisuutta voi kiinnittää? En tietenkään tunne alaa, mutta voisiko olla niin, että yksityishenkilöä olisi vaikea estää halutessaan myymästä vakuutena olevia osakkeita ja pankki pelkää sitä?

[sivustahuutaja]

^ Kummasti pankit kertovat osakkeiden kelpaavan:
http://www.taloustaito.fi/Saasto-laina/ ... akuudeksi/

[James Potkukelkka]

Niin näyttää olevan. Joko muistan väärin tai kanta on muuttunut.

Tämä oli pian dot.com kuplan puhkeamisen jälkeen.

[So Hard]

Edit: voisiko tämä liittyä siihen, miten omaisuutta voi kiinnittää? En tietenkään tunne alaa, mutta voisiko olla niin, että yksityishenkilöä olisi vaikea estää halutessaan myymästä vakuutena olevia osakkeita ja pankki pelkää sitä?

Se toimii normisti kai jotenkin niin, että arvo-osuustili ja sen vastatilinä oleva pankkitili pantataan molemmat. Näin salkun omistaja voi tarvittaessa ostaa ja myydä osakkeita, mutta ei nostaa rahhaa pois ilman että pankki sanoo että ok, nää riittää vakuuksiksi. (En ole koskaan tsekannut onko näin, mutta niin mulle on kerrottu.)

[sivustahuutaja]

Niin näyttää olevan. Joko muistan väärin tai kanta on muuttunut.

Tämä oli pian dot.com kuplan puhkeamisen jälkeen.

Pankin Tätikö se sinulle ne asiat kertoi? Nehän eivät tiedä mistään mitään ja saattavat löpista jotain väärin ymmärtämäänsä tuubaa.

[James Potkukelkka]

Niin näyttää olevan. Joko muistan väärin tai kanta on muuttunut.

Tämä oli pian dot.com kuplan puhkeamisen jälkeen.

Pankin Tätikö se sinulle ne asiat kertoi? Nehän eivät tiedä mistään mitään ja saattavat löpista jotain väärin ymmärtämäänsä tuubaa.

Mä tein sellaisen kiertueen, jossa kävin kehumassa itseäni ja kertomassa, että en tarvitse lainaa, mutta haluan tukea teidän työtänne hakemalla sitä, koska pitäähän teidänkin elää. Joku sanoi.

[prosessi]

^^ kerros hieman tarkemmin osakkeiden kelpaamattomuudesta vakuuksiksi? Oliko kyse hajautetusta salkusta? Ja tarkoittiko kelpaamattomuus oikeasti kelpaamattomuutta vai jotain 10% vakuusarvoa?

Ei päästy koskaan salkun sisällön riskikartoitukseen asti, kun pankin kommentti kysymykseen aiheesta oli "teoriassa se olisi mahdollista, mutta käytännössä siinä ei ole mitään järkeä". Käytännössä kun kohtuullisen kokoisen osakesalkunkin vakuusarvo on olematon, ja lainoilla on kuluja, joiden pitäisi olla järkevässä suhteessa salkun tuottoon, jotta tuollainen malli olisi kannattava. Totesivat siis suoraan, että järkevämpää on ottaa pankista pienempi laina, myydä osakkeita ja lainata myynnistä saatu raha itse yritykselle. Yritys saa sillä tavoin enemmän rahaa paremmilla ehdoilla. Ei tarvitse ihmetellä miksi lama-aikoina osakekurssit laskevat, kun yritykset ja omistajat päätyvät joukolla tekemään juuri noin, jolloin myyjiä on paljon suhteessa ostajiin. EKP taas yrittää estää tuon tilanteen syntymistä pitämällä ohjauskorot alhaalla, mutta pankkien sääntelyn takia kasvaneet marginaalit taas pahentavat tilannetta. Jolloin pääsemme taas siihen "kultakiinteistökantaan", joka muodostuu yhdistelmästä erilaisia säädöksiä, vaikka kukaan ei sitä ole suunnitellut, tai edes halunnut suunnitella.

Onko siis niin, että prossun KSE on peruutettu?

En tiedä. Tapoihini kuuluu jatkuva omien päätösteni kyseenalaistaminen, tämä kokeilu on sitä.

[sivustahuutaja]

^ "ei järkeä" on ihan eri juttu kuin "ei onnistu". Aloittavan rahoitusta tarvitsevan yrittäjän kannattaa todennäköisesti myydä osakkeet ja käyttää rahat yritykseen.