Kitinä

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2017 10:03 En ymmärrä, mitä Orpo sekoilee pakolaiskiintiönsä kanssa. En usko, että kokkareiden kannattajat ainakaan tuollaista haluaisivat. Ilmeisesti mies on siis aidosti sekaisin.

Orpo positioituu vasemmalle saadakseen ääniä vihreiltä. Eli haetaan ääniä keskeltä kun oikealta äänet tulevat oletusarvoisesti.

Oma johtopäätökseni on, että kun kerran molemmat ovat vasemmistolaisia ituhippikolhoosipuolueita niin äänestetään sitten suomidemokraatteja.

Bluntly kirjoitti: ↑01.08.2017 10:08 Mutta valitettavasti liikenneministeri puuhastelee liikenteen parissa.

Eikös Berner keskity nykyään verotukseen?

http://www.hs.fi/talous/art-2000005349119.html

Tässä tilanteessa hyvä saavutus, että hallitus pystyi tekemään ensi vuodelle nollakasvun budjetin, eli jakolinjalle ei lähdetty.

Vuoden 2019 budjetti onkin sitten todennäköisesti eri maata, koska se on vaalibudjetti.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.09.2017 10:25 Vuoden 2019 budjetti onkin sitten todennäköisesti eri maata, koska se on vaalibudjetti.

Luultavasti, mutta tämän hallituksen erityisosaamista on kuitenkin koko ajan ollut se (tässäkin budjetissa), että suurimmat voitot saavutetaan omia esityksiä torppaamalla. Jos samalla mennään, vaalibudjettiakin näyttävämpi vaalityö tehdään siten, että tuossa 2018 hallitus nostaa esiin koko joukon päättömiä avauksia, jotka sitten urhasti torppaavat juuri vaalien alla.

^Juu, omasta mielestäni kaikkien loistavin saavutus oli, kun Timo Soini ensin riemuitsi siitä, että juppikootterit ja moottoripyörät laitetaan verolle ja vajaa vuotta myöhemmin Perussuomalaiset onnittelivat itseään vene- ja mpyöräveron torjumisesta

Päivähoitomaksujen kanssahan niitä ensin päätettiin korottaa, sitten pitää ennallaan ja nyt niitä päädettiin alentaa.

Kuten aiemminkin olen todennut, tärkeintä on tekemisen meininki!

Tosin tällä perusteella hallitusta voisi myös epäillä Bernsteinilaisen sosialismin harjoittamisesta, sanoihan hän " "päämäärä ei tarkoita minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa"".

^ aika tavoitehakuisesti berner kepuilee, vaikka tarkoitus on vaan hösätä ympäriinsä.

urpiainen kirjoitti: ↑01.09.2017 11:19

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.09.2017 10:25 Vuoden 2019 budjetti onkin sitten todennäköisesti eri maata, koska se on vaalibudjetti.

Luultavasti, mutta tämän hallituksen erityisosaamista on kuitenkin koko ajan ollut se (tässäkin budjetissa), että suurimmat voitot saavutetaan omia esityksiä torppaamalla. Jos samalla mennään, vaalibudjettiakin näyttävämpi vaalityö tehdään siten, että tuossa 2018 hallitus nostaa esiin koko joukon päättömiä avauksia, jotka sitten urhasti torppaavat juuri vaalien alla.

Em. kirjoituksen perusteella kiky siis käytönnässä meni niin osittain, että valtio otti lisää velkaa ja alensi sillä yrityksien maksuja. Eli kyllähän se oli ihan selkeä muutos, jota ei peruttu.

Mutta tosiaan poliittisesti operaatio oli helpompaa toteuttaa noin, kuin että olisi todettu "vähennämme yritysten maksuja ja korvaamme sen lisävelanotolla".

Persujen hajoaminen tuli kalliiksi Suomelle. Piti tehdä sosialistinen gallupkannatusbudjetti joka pitää Suomen tukevasti Kreikan tiellä.

So Hard kirjoitti: ↑01.09.2017 14:15 Persujen hajoaminen tuli kalliiksi Suomelle. Piti tehdä sosialistinen gallupkannatusbudjetti joka pitää Suomen tukevasti Kreikan tiellä.

Tämä budjettihan oli ihan kohtuullinen suoritus (toki solidaarisuusveron alarajan palauttamisesta aiempaan livettiin, vaikka se oli aiemmin sovittu), mutta silti kaikkien palkkaverotus pysyy käytännössä ennallaan (huomioiden kikyn kiristykset) ja kokonaisveroaste laskee, pääomaverotus pysyy ennallaan myös. Budjetin loppusumma nousee hitaammin kuin BKT, eli oikea suunta.

Ensi vuonna sitten räjähtää, kun tehdään vaalibudjetti.

Tämän hallituksen hallitusohjelman mulle henk. koht. merkittävin kirjaus oli, että kenenkään työn verotus ei kiristy ja Orpon johdolla Kokoomus on sen pystynyt hoitamaan. Stubbidon ekassa budjetissa vuodelle 2016 hyvätuloisten viritys kiristyi (Hyvä, että Stubb sai mennä), mutta Orpon eka palautti sen karvan verran alemmas verrattuna aikaan ennen hallituksen aloittamista. Nyt tämä uusi nostaa kaikkien veroastetta 0.1%-yksikköä, jonka jälkeen hyvätuloisten verotus on samalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa. Ei tietenkään hyvä asia, mutta verotus ei kuitenkaan kiristy.

Muahan tämä ei henk. koht. kosketa, mun palkkaveroasteeni tänä vuonna on jtn 25%, mutta olen solidaarinen suurta (suomen oloissa) palkkaa nauttivia kohtaan.

https://www.veronmaksajat.fi/globalasse ... 0-2018.pdf

Em. veronmaksajien graafi sisältää kaikki mahdolliset sosialistimaksut ja seuraavat oletukset;
- Vuosiansio lomarahoineen = kuukausipalkka x 12,5
- Vain viran puolesta tehtävät vähennykset, alle 53-vuotiaan palkansaajan veronluonteiset sova-maksut, ei huollettavia alaikäisiä lapsia
- Keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisveroprosentit 2017
- Eläkevakuutusmaksu nousee 0,2 %-yks. ja työttömyysvakuutusmaksu 0,3 %-yks. kikyn ja Tvr:n esityksen mukaisesti 2018
- Veroperusteisiin tehdään inflaation mukaiset tarkistukset
- Verotukseen tehdään 300 milj. euron kevennys työtulovähennystä ja veroasteikkoja muuttamalla pieni- ja keskituloisia painottaen
- Solidaarisuusveron alaraja pysyy ennallaan, mikä kiristää veroperusteita 30 miljonaa euroa aiemmin päätettyyn verrattuna
- Yleisradioveroa muutetaan parlamentaarisen työryhmän päätöksen 22.6.2017 mukaisesti
- Ansiotasoindeksi 2018 +1,5 %; kuluttajahintaindeksi 2018 +1,3 %

Katselin pari päivää sitten valtiontuloveroasteikon historiaa ja korkein tuloveroprosentti on nykyään 7.5(sic!) prosenttiyksikkö alempana kuin 1991 (johon asti Veronmaksajien sivun historia ulottuu). Erilaiset muut sosialistimaksut ja kunnallisveron nousu ovat sitten tehneet sen, että kaikki mahdolliset verot ja veroluonteiset maksut huomioiden verotus on muuttunut vuodesta -91 yllä linkittämäni graafin mukaan. Eli hyvätuloisten verotus on nykyään alempana kuin -91.

Merkittävin tulonjakoon vaikuttava muutos on -91 tehty tulojen eriyttäminen pääoma- ja palkkaveroon (mikä ei tietenkään eo. graafissa näy). Sehän muutti verotuksen osittain regressiiviseksi (keskimäärin esim. miljoonan vuosiansioilla veroaste on pienempi kuin sadantonnin vuosiansioilla). Pääsääntöisesti verotus toki on voimakkaan progressiivista. Lisäksi varallisuusvero poistui 2000-luvun alussa Antti Kalliomäen budjetissa, mistä kiitos hänelle.

Voe mahoton paekka

http://www.hs.fi/talous/art-2000005368511.html

Ensi vuonna kyllä jaetaan!

Vaalit tulossa ja Kepu haluaa olla köyhän asialla.

Yllättävän positiivista.

Mutta tämäkin graafi yhdistettynä siihen, että BKT nyt kasvaa kolmosella alkavalla numerolla johtaa kyllä siihen, että ensi vuonna jaetaan.

^ positiivista? Siis ylimmässä desiilissä vai? Mediaanihsn tuossa rämpii nollan pinnassa.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑15.09.2017 10:44 ^ positiivista? Siis ylimmässä desiilissä vai? Mediaanihsn tuossa rämpii nollan pinnassa.

Onhan se positiivista ettei keskimäärin parempituloisten käytettävissä olevat varat ole laskeneet, kun meillä nyt kerrankin on tämä porvarihallitus.

Mut se on ihan maharoton ongelma, miten työttömät saisi työtä. Itselläni ei oo ollut tuota, mutta eihän tähän tilanteeseen voisi tulla. Homeboynkin tarvitsisi saada työtä. Järki juoksee hyvin ja kirjoitus sujuu ja resursseja ei häneltäkään osata hyödyntää. Hb vain esimerkkinä.
Siis politiikot puhuu usein pikku puusta kuin valtava metsä olisi hoidettava ensin (työttömät)

Toteaa

SYYSARSKIS

Saa nähdä mitä tästä seuraa.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiu ... 26627.html

Asuntokupla as usual.

^ rajulla kaavoituksella saisi rikki ikuisen nousun illuusion ja silloin asuntoa harkitsevat tulisivat miettineeksi muitakin vaihtoehtoja kuin 'all in'.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑29.10.2017 17:42 ^ rajulla kaavoituksella saisi rikki ikuisen nousun illuusion ja silloin asuntoa harkitsevat tulisivat miettineeksi muitakin vaihtoehtoja kuin 'all in'.

Sillä saisi kyllä tonttimaan hintaa alas, mutta vastaavasti rakennusyhtiöt ehkä himmailisivat. Tietysti jos pannaan riittävän iso veropenalti rakentamattomalle tonttimaalle, ehkä jotain tapahtuisi. Ts. maksat omistajana saman veron oli tönöä tai ei. Kuntia moinen ei kuitenkaan kiinnosta, koska joutuisivat pistämään rahaa infraan ja menettäisivät tonttimaan myymisessä isot rahat. Eli kaavoitus pitäisi ottaa pois kuntien käsistä tai ohjata sitä niin, että tuonne seudulle pitää pistää X tuhatta kerrosneliötä, päättäkää itse miten.

^ jos tontteja on taroerksi, niin kyllä sitä kilpailua löytyy.

En tosin usko niinkään uusien olevan nykyisin ylihintaisia, vaan vanhojen. Uusia myytäisiin varmaan lähelle nykyhintoja pitlään tonttimaan lisäännyttyäkin, mutta vanhat laskisivat lukuunottamatta niitä parhaita alueita.

Päästäänkö ensi vuonna jo vuoden 2008 ohi? Voe mahoton paekka!

^ on toi ruotsi vaan huikee. Pitäskö sittenkin ottaa lisää mamuja?

sivustahuutaja kirjoitti: ↑14.11.2017 14:37 ^ on toi ruotsi vaan huikee. Pitäskö sittenkin ottaa lisää mamuja?

Niin. Olen ennenkin sanonut, että Ruotsi tekee kaiken väärin
-Vasemmistohallitus
-Paljon mamuja
-Korkea veroaste
-Diskuteeraus
-Lagom
-Feminismi

Silti talous porskuttaa...

Ruotsissa on paljon vanhaa rahaa, teollisuussukuja, suuria ja keskikokoisia yrityksiä hyvin erilaisilla toimialoilla... ja oma valuutta. Suomen tuotantorakenne on lyhyttä Nokia-aikaa lukuunottamatta kaukana kysytyistä kulutustavaroista. Lisäksi työmarkkinat ovat merkittävästi joustavammat.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑15.11.2017 8:29

sivustahuutaja kirjoitti: ↑14.11.2017 14:37 ^ on toi ruotsi vaan huikee. Pitäskö sittenkin ottaa lisää mamuja?

Niin. Olen ennenkin sanonut, että Ruotsi tekee kaiken väärin
-Vasemmistohallitus
-Paljon mamuja
-Korkea veroaste
-Diskuteeraus
-Lagom
-Feminismi

Silti talous porskuttaa...

Ruotsissa on kuitenkin suurempi taloudellinen vapaus kuin suomessa. Suomessa ei ihan hiffata sitä, että on kivempaa olla sossu hyvin pyörivässä markkinataloudessa jolloin jaettavaa piisaa enemmän.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑15.11.2017 10:48

Ruotsissa on kuitenkin suurempi taloudellinen vapaus kuin suomessa.

Jaa?

http://www.heritage.org/index/ranking

https://en.wikipedia.org/wiki/Index_of_Economic_Freedom

2017 Ruotsin vapaus on marginaalisesti Suomea korkeampi, viime vuonna päinvastoin. Käytännössä tämän indeksin mukaan taloudellinen vapaus Suomen ja Ruotsin välillä on samaa hyvää tasoa.