urpiainen kirjoitti:Mikäs Prosessiin on mennyt? Mä koen, pitkästä aikaa, olevani aika täsmälleen samalla aaltopituudella. Romanttisesta haihattelustani huolimatta jopa tästä:
prosessi kirjoitti:Kieltämättä kaksi aiempaa eroa vähän syö pohjaa romanttisuudelta ja laittaa miettimään omaa toimintaansa kriittisesti.
Joo, vaikka rakkaus on sokea ja hölmö, ei kai rakastuneen kuitenkaan tarvitse. Ainakaan kovin.
Hiihtoäitiysloma ehkä on mennyt, kun ensimmäistä kertaa lähes puoleentoista vuoteen ehdin kunnolla paneutua viestin kirjoittamiseen. Vaikka ensin tämä vauva tähän väliin hirvittikin, kun töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, olen päässyt huomaamaan senkin, että vain noin puolet työpanoksestani on korvaamatonta, loput pystyvät muutkin tekemään. Kun työtaakka kevenee, myös sen korvaamattoman työpanokseni laatu paranee, ja ehdin jopa virittäytyä samoille aaltopituuksille muiden kuin työkaverien, miehen ja lasten kanssa.
Niinpä. Tässä omassa tilanteessani täytyy toki muistaa, että olin itse jo ehtinyt äidiksi kun viimeistä kertaa miestä itselleni valitsin. Muistan, että ND silloin paheksui sitä, että tongin kirjallisesti miehen persoonaa parhaani mukaan pitkään ja hartaasti ennen ensimmäistä tapaamista, mutta toimintatapani vain johtui siitä, etten luottanut omaan arvostelukykyyni livetilanteessa, enkä siis olisi ollut valmis tapaamaan edes ensimmäistä kertaa henkilöä, joka ei ole läpäissyt kirjallista ruotimista. Siinä mielessä olen ensisijaisesti äiti ja vasta toissijaisesti nainen, etten olisi uskaltanut ottaa riskiä vääränlaiseen henkilöön haksahtamisesta.