Gina kirjoitti:
Ehkä suhde olisi kehittynyt eri suuntaan ja siihen olisi tullut erilaista syvyyttä jos pariskunta ei olisi hankkinut lapsia. Tällöin olisi ollut enemmän aikaa panostaa ja tutustua* siihen toiseen ihmiseen kun elämä ei pyöri niiden lasten ympärillä ja ne eivät olisi siinä automaattisesti yhdistävänä tekijänä.
Kuinka monta oleellisesti erilaista suhdetta samantyyppisen ihmisen kanssa oikein voi olla? Ainakin minulla kaikkien lapsettomien suhteiden perusteet ovat olleet samanlaiset. Tietenkin yksityiskohdat ovat vaihdelleet, koska jokainen kumppani on yksilö.
Sen sijaan suhde, missä on lapsia, on ainakin minulla ollut aidosti erilainen kuin lapseton suhde. Ja samoin jos olisin kokenut useita lapsellisia suhteita, niin niissä varmaankin perusteet olisivat olleet samanlaiset.
Näin puhtaasti omiin kokemuksiini vedoten olen sitä mieltä, että vain lapsettomassa suhteessa ollut - tai yhtä lailla vain lapsellisessa suhteessa ollut - ei ole kokenut suhteessa yhtä paljon kuin henkilö, joka on ollut molemman tyyppisissä suhteissa.
Minä en yritä lobata ihmisiä lisääntymään. On ihan ok sanoa, että ei halua lapsia. Sen sijaan väitän, että jos ei ole elänyt lapsellisessa suhteessa, ei voi sanoa, minkälaista se olisi.
p.