Kitinä

Joo, se Veskun armo oli tosiaan vähän liikaa. Kaveri vähän luki sanoja paperista ja se oli olevinaan jotenkin koskettava esitys? Tai no, kyllä se sikäli osui, että kiusaantuminen oli niin suurta, ettei oikein voinut pysyä tv:n ääressä.

Parempi jakso kuitenkin kuin edellinen. Juovatko ne pelkkää vettä illallisella vai mikä siinä on, kun tunnelma ei nouse? Loiri ja Vartiainen välillä yrittävät sanoa jotain kiinnostavaa biiseistä ja tulkinnan tavoista, mutta muut eivät jotenkin kehtaa lähteä mukaan.

urpiainen kirjoitti:Joo, se Veskun armo oli tosiaan vähän liikaa. Kaveri vähän luki sanoja paperista ja se oli olevinaan jotenkin koskettava esitys? Tai no, kyllä se sikäli osui, että kiusaantuminen oli niin suurta, ettei oikein voinut pysyä tv:n ääressä.

Mä en kiusaantunut, vaikka olin selvinpäin.

Jos ei kosketa, ei kosketa. Mua kosketti, koska siinä toinen jalka haudassa oleva tyyppi kertoo, että armoa on turha viivyttää. Eli valmistautuu jo exit onlyyn.

Kävin nelosen sivuilta tarkistamassa kolmannen osan tarjonnan vanhempaa Paulaa lukuunottamatta. Kommentoidaas tähän paremmuusjärjestyksessä. Paras viimeisenä.

urpiainen kirjoitti:Joo, se Veskun armo oli tosiaan vähän liikaa.

Todellakin. Myönnettäköön toki, että en ole tota Veskun tulkintatyyliä koskaan pitänyt mielenkiintoisena tai koskettavana, vaikka ilmeisen moneen se uppoaa. Oletettavasti en ole oikeaa kohderyhmää.

Jenni jatkaa tutulla henkevällä ylikaiutetulla hönkimisellä johon hänen tyylinsä on soolouralla kehittynyt. Tyylilaji jolle en lämpene, mutta siitä pitävien mielestä saattoi olla ihan hyväkin veto.

Edellisen jakson napakympin jälkeen Elastinen putosi takaisin omalle tasolleen. Yhtä ärsyttävä kuin miehen tekeleet yleensä on. Entistä kulttuuriministeriä mukaillen; Mä en oikein innostu näistä cheekeistä.

Edelman on niin nössö. Kappalevalinta on alkuperäisista kappaleista mielestäni paras kuulluista, mutta Samuli ei vaan saa siihen tarpeeksi asennetta ja särmää.

Paula Vesala oli oikeastaan ainoa jolla riitti ääntä ja boltseja hoitaa homma kotiin simppeleistä syntikkataustoista huolimatta. Kunnollisella sovituksella tästä tulisi ihan kelpo kappale levytettäväksikin. Näilläkin taustoilla kirkkaasti päivän paras suoritus. Ainoa, jonka viitsii kuunnella uudestaankin. Toiset ei tainneet päästä ihan loppuunasti edes ensimmäisellä yrittämällä.

Vain eläimiä osuu kyllä aika hyvin kohdilleen

Toni Wirtasta olen alkanut diggaamaan. Fiksu mies. Varmasti vittumainen, jos sille päälle sattuu. Itseironiaa onneksi on.

Nyt on Suuret Taiteilijat koolla ja ilmassa Suurta Tulkintaa. Minulle tämä kausi on ollut pettymys ja tuo loputon selkään taputtelu ja kyynelehtiminen on alkanut ärsyttää. Ehkäpä minä vaan olen jo kyllästynyt ko. sarjaan.

Mä olen nyt jotenkin ajautunut katsomaan tämän viimeisimmänkin jakson lähes kokonaan. Sinänsä kannatti, koska ensimmäistä kertaa Vesku ei ollut piinallinen vaan ihan hyvä!

Ja Edelmann näyttää ainakin minulle uusia puolia itsestään. Kuten James Heikinheimon kanssa totesimme, Edelmannin tulkinta kovin kuluneesta Väliaikaisesta oli jo avausjaksossa hyvinkin kiinnostava ja uusia, vähän yllättäviä puolia tästä tutusta kappaleesta avaava. Ja nyt tämä Elastisen biisin käsittely oli niinkin kiinnostava, että siitä kelpaa varmasti kirjoittaa opinnäytetöitä kulttuurialan ammattikorkeakouluissa.

Ymmärtääkseni nämä hiphopparit toimivat usein niin, että rakentavat omat biisinsä vanhoista kappaleista poimittujen osien päälle (jonkinlainen köyhän miehen vulgaariesimerkki tästä oli samaisen ohjelman aiempi tuotantokausi, jossa Cheek esitti muiden päivinä omia biisejään, joihin liitti päivänsankarin kertosäkeen tai jotain). Nyt Edelmann teki tämän toisinpäin: otti osia Elastisen kappaleesta ja teki siitä sellaisen suomalaisen iskelmän kultakauden laulelmaa muistuttavan version. Tämä on itsessäänkin ihan kiinnostavaa, mutta erityisen oivaltavan siitä tekee se, että Edelmannin biisi kuulosti tosiaan niin paljon joltain Suomi-iskelmän kuvitteelliselta klassikolta, joka olisi voinut olla vanha kappale. Tällainen kuvitteellisen kotimaisen historiallisen kytköksen rakentaminen suomi-hiphopille, joka on itsessään amerikkalaisen kehityskulun perinteetön etäispesäke, on mielikuvitusta mukavasti askarruttava harjoite: tuntuu, että Edelmannin tekemä historiallinen kytkös on tärkeä, vaikka toki samaan aikaan tietää, että kytkös on puhtaasti keinotekoinen ja epähistoriallinen konstruktio. Voisiko jopa ajatella, että laulava näyttelijä onkin ainoa taiteilija näiden viihdyttäjien joukossa?

En ole vielä katsonut, mutta tajusin juuri että netistä voi tätä katsoa. Ainakin se eka osa on pakko katsoa, koska Vesku. Joku haukkui jossain Jenni Vartiaisen osan. En enää muista miksi, mutta ehkä sen(kin) voisi katsoa, että voi muodostaa mielipiteen.

urpiainen kirjoitti:Nyt Edelmann teki tämän toisinpäin: otti osia Elastisen kappaleesta ja teki siitä sellaisen suomalaisen iskelmän kultakauden laulelmaa muistuttavan version.

Olihan toi tyylikäs rillumarei-pastissi. Ihan mielenkiintoinen kuulla kerran, mutta ei siitä minun musiikkimakuuni oikein muuta irtoa. Erittäin hienosti tehty kuitenkin.

Mä en oikein osaa päättää Tonin ja Paula Vesalan väliltä kumman versio olisi illan paras. Tonin countrydiscopläjäys oli aika yllättävä, hilpeä ja valmiin kuuloinen tekele. Paula taas oli illan ainoa, jolta taipui ihan uskottavaa rap flowta. Parissa kohtaa Paula veti, toki ihan tarkoituksella, niin överiks, että niitä vois vielä ehkä hieman harkita ennen kuin kappaleen kanssa menisi studioon.

Vagabondo kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Nyt Edelmann teki tämän toisinpäin: otti osia Elastisen kappaleesta ja teki siitä sellaisen suomalaisen iskelmän kultakauden laulelmaa muistuttavan version.

Olihan toi tyylikäs rillumarei-pastissi. Ihan mielenkiintoinen kuulla kerran, mutta ei siitä minun musiikkimakuuni oikein muuta irtoa. Erittäin hienosti tehty kuitenkin.

Joo. Mun olisi varmaan pitänyt korostaa, että täysin epämusikaalisena ja musiikkia harrastamattomana (mun suhteeni musiikkiinhan on tunnetusti kuin Gatin suhde naisiin) arvioni oli ennen muuta käsite- ja kulttuurihistoriallinen luonteeltaan, ei musiikillinen.