James Potkukelkka kirjoitti: ↑10.02.2017 11:39
Homeboy65 kirjoitti: ↑10.02.2017 11:23
James Potkukelkka kirjoitti: ↑10.02.2017 8:30
Miten homie toteuttaisit eläinoikeudet eläimillä, jotka ovat "Obligate carnivores" (en tiedä, mikä on oikea suomenkielinen termi). Ne eivät pärjää ilman lihaa. Eli näiden eläinten oikeudet vs. niiden syömien eläinten oikeudet?
Tähän olen mielestäni jo vastannut. Ks. siis edeltä.
Joo. Eli kettu saa syödä jäniksen, mutta ihminen ei. En ymmärrä miksi ihminen ei saisi syödä jänistä yhtä hyvin kuin kettukin. Lihan syöminen on ihmisen lajityypillistä käytöstä ja olemme alun perin metsästäjä - keräilijöitä.
Puhumattakaan siitä, että homeisessa moraaliteoriassa voidaan samalla argumentilla huomauttaa, että myös esimerkiksi väkivaltainen ongelmanratkaisu ja jopa lajitovereiden surmaaminen näyttää olevan ainakin osittain ihmisten jo keräilijä-metsästäjäaikona esiintynyt lajityypillinen käyttäytymispiirre, ja siis sellaisena erilaiset oikeudet sivuuttava vapaudut vankilasta -kortti: ihminen elää luonnossa luontonsa mukaan, siihen kuuluu kaikenmoinen murhaaminen raiskaaminen ryöstäminen, vaikka tämä toisten oikeuksia loukkaisikin. Mutta niillä on ne oikeudet yhtäkaikki!
Vakavammin, näyttäisi siltä, että homepojan eläinoikeus-ajattelun käsitteellisessä sotkuisuudessa ja sisäisessä ristiriitaisuudessa on kyse ennen muuta seuraavista ongelmista:
1. Homien ajattelussa eläinten postuloitu subjektiivinen oikeus elää ja välttää kärsimystä ei oikeasti tee mitään työtä, koska siitä ei seuraa moraalista velvollisuutta esimerkiksi ihmisille koettaa edistää näiden oikeuksien toteutumista suojelemalla eläimiä esimerkiksi toisten eläinten aiheuttamilta oikeuksien loukkauksilta. Homien ajattelussa eläinten oikeuksilla ei ole mitään positiivista merkitystä, ainoa mikä merkitsee, on ihmisten velvollisuus olla omalla toiminnallaan aiheuttamatta (tarpeetonta) kärsimystä eläimille, ml. niiden asettaminen epälajityypilliseen ympäristöön. Kuten SH pistämättömästi tämän laittoi, Homie ei ole "edelleenkään keksinyt edes yhtä esimerkkiä eläimen oikeudesta, vain noita samoja ihmiseen kohdistuvia kieltoja ja velvoitteita joita on nytkin".
2. Toisin sanoen, Homien ajamalle eettiselle suhtautumiselle eläimiin olisi kästteellisesti aivan riittävää rajata oikeudet ja velvollisuudet ihmisten normatiiviseen elämismaailmaan kuuluviksi ja argumentoida sen puolesta, että ihmisillä on moraalisina olentoina eettinen velvollisuus kohdella eläimiä siten, että ne saavat elää mahdollisimman lajityypllistä elämää ilman, että ihminen aiheuttaa niille tarpeetonta kärsimystä. Tähän ei tarvita eläinten oikeuksia, eikä tästä myöskään seuraa, että eläimillä pitäisi olla oikeuksia. Tämä valtavirtainen näkemys ei kuitenkaan kelpaa Homielle, vaan hän vartavasten vänkää, että ihmisten eläimiin ja eläinten kohteluun liittyvien eettisten velvollisuuksien lisäksi meidän täytyy puhua eläinten oikeuksista, vaikka nämä oikeudet eivät tee mitään käsitteellistä työtä hänen eläinetiikassaan. Miksi hän näin jankuttaa?
3. Yleisen ymmärtämättömyyden lisäksi näyttäisi siltä, että Homie haluaa eläimillä olevan itseisarvo eikä pelkkä välinearvo: ihmiset eivät saa suhtautua eläimiin pelkkinä välineinä, vaan heidän pitää myöntää myös eläinten itseisarvo. Historiallisessa katsannossa tämä vaade on ymmärrettävä: erityisesti juutalais-kristillisen tradition käsitys ihmisestä jumalan kuvana ja muusta luomakunnasta jumalan ihmiselle hyödynnettäväksi antamana resurssipankkina on tunnetusti ollut aika katastrofaalinen ekologisen kriisin ja eläinten kohtelun kannalta. Homie haluaa kerta kaikkiaan viheltää tämän pelin poikki ja sanoa, että eläimillä on (myös) itseisarvo ja oikeuksia, joita ihmisen tulee kunnioittaa.
4. Tämä ihan ymmärrettävä ja kunnioitettavakin positio saa voimaa sitäkin kautta, että Homie tuntuu (naiivisti) kuvittelevan, että itseisarvon ja oikeuksien tunnustaminen on välttämätön ehto eettisen katsantokannan omaksumiselle suhtautumisessamme eläimiin. Tämä korostuu kovasti, kun hän toistuvasti väittää, että eläinten oikeuksista puhuvat ajattelevat erottelulla oikein-väärin, kun taas oikeudet kieltävät argumentoivat jatkumolla hyödyllistä-hyödytöntä. Tämä on taas ymmärrettävää, mutta yhtäkaikki naiivia ja virheellistä. Aivan hyvin voidaan ajatella, että toimintaamme ohjaavat (vaikka ihan itseisarvoina, jos halutaan) velvollisuus välttää tarpeettoman kärsimyksen tuotamista tai vaikkapa velvollisuus suojella biodiversiteettiä ilman, että eläimille, bakteereille ja kasveille itselleen annetaan itseisarvon status, saati sitten oikeuksia. Lisäksi on huomattava, että lienee koherenttia ajatella, että eläimillä tai vaikka luonnon monimuotoisuudella on itseisarvo, mutta ei silti oikeuksia missään sisällöllisessä mielessä. Homie taas tuntuu liittävän itseisarvon ja oikeudet samaan epäselvään pakettiin.
5. On muistettava, että Homien omassakaan eläinetiikassa eläinten oikeuksista ei seuraa varsinaisesti mitään normaalimpaan ihmisten velvolllisuus -käsitykseen sisältymätöntä velvoitetta edes ihmisille. Kuten sanoin, eläinten oikeuksien postulointi ei tee mitään käsitteellistä työtä Homeen systeemissä, sillä ei ole mitään käytännöllistä merkitystä (ironista, että Homie koko ajan korostaa konkretiaa ja tyhjistä abstraktioista pidättäytymistä): ihmisten eettisten velvollisuuksien lisäksi Homie vain lisää jonkinlaisen signaloivan huudahduksen: oikeutta eläimille! Ymmärrettävää ja osin kunnioitettavaa, mutta ei se tee hänen puhinastaan älyllisesti varteenotettavaa argumentaatiota.
6. Homien oikeuskäsityksen tyhjyys ja impotenttisuus tulee erityisesti näkyviin siinä, että Homie ei itse käytännössä pane tikkua ristiin eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi tai edes pidättäytykseen osallistumisesta eläinten väitettyjen oikeuksien polkemiseen. Erityisen paljastavaa on se, että eläinten oikeuksien polkemisessaan Homie ei vetoa akrasiaan tai mihinkään vastaavaan, vaan puhtaaseen instrumentaaliseen rationaalisuuteen: hänen kasvissyöntinsä ei isossa kuvassa muuttaisi mitään. Tällainen puolustus on tietysti ihan ok - mutta ei eläinoikeuksien kontekstissa. Jos uskoo eläinten subjektiivisiin oikeuksiin ja luovuttamattomaan itseisarvoon, eläinten oikeuksien polkemiseen osallistuminen vaikka lihaa syömällä on perustavanlaatuinen eettinen rikos ihan riippumatta siitä, mitä vaikutuksia isossa kuvassa Homien veganismilla olisi. Tämä minusta kertoo, että Homien puhe eläinten oikeuksista on tosiasiassa täydellisen sisällötöntä signalointia: eläinoikeuspaasauksella ei ole mitään vaikutusta Homien teoreettiseen eläinetiikkaan eikä Homien käytännölliseen eläinetiikkaan, siis toimintaan. Tyhjää puhetta jos jokin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
