6.12-marssi rähinä

[urpiainen]

^ jos pursiainen ei olisi elitisti, niin demarieläkeläistä puhuttelisi tuo pursiaisen lista?

Miten tämä liittyy pointtiini siitä, että persuilla yleisesti ja Keskisarjalla erityisesti yleispolitiikan tarjonta on niin heikkolaatuista, että luulisi tyhmemmänkin näkevän sen läpi?

[James Potkukelkka]

yleispolitiikan tarjonta on niin heikkolaatuista, että luulisi tyhmemmänkin näkevän sen läpi?

Suuri osa ihmisistä ei seuraa politiikkaa ollenkaan. Vähän sama, kuin jos joku sanoisi mulle "xyz on tänä vuonna vahva ehdokas pesäpallon suomenmestariksi". Ei mua kiinnosta, enkä tiedä, pitääkö paikkaansa. Jos olisi pakko muodostaa mielipide, sanoisin "aha" ja uskoisin.

[urpiainen]

yleispolitiikan tarjonta on niin heikkolaatuista, että luulisi tyhmemmänkin näkevän sen läpi?

Suuri osa ihmisistä ei seuraa politiikkaa ollenkaan. Vähän sama, kuin jos joku sanoisi mulle "xyz on tänä vuonna vahva ehdokas pesäpallon suomenmestariksi". Ei mua kiinnosta, enkä tiedä, pitääkö paikkaansa. Jos olisi pakko muodostaa mielipide, sanoisin "aha" ja uskoisin.

Joo. Tästä palaamme ehkä siihen alkuperäiseen pointtiini, joka toki oli alunperin tarkoitettu vähän sellaiseksi perinteistä itsejulistautunutta wanna-be-intelligentsian pettymystä kansaan (itse)ironisoivaksi vitsiksi, mutta johon olen sivustahuutajan ihme vänkäyksen myötä kai nyt vakavastikin sitoutunut. Siis että on ihan ok olla aika pihalla, jos vaihtoehdot ovat jotenkin turvallisia, pohjoismaisia valtionhoitajapuolueita, mutta globaalina algoritmiaikana riskit ovat suuremmat ja voi tyhmyyttään ja tietämättömyyttään päätyä äänestämään liberaalin demokratian vastaisia pimeyden voimia. Tämä tilanne edellyttää vähän suurempaa kognitiivista itsepuolustuskykyä, jonkinlaista sivistyksellistä resilienssiä, joka suojaa pölhöpopulismilta ja äärioikeiston seireenilaululta. Tällaisen sivistystason ilmeinen puute on myös koululaitoksen epäonnistuminen: isolle osaa kansasta ei ole pystytty tuottamaan riittävää kognitiivista kapasiteettia nykymaailmassa orientoitumiseen.

[James Potkukelkka]

koululaitoksen epäonnistuminen: isolle osaa kansasta ei ole pystytty tuottamaan riittävää kognitiivista kapasiteettia nykymaailmassa orientoitumiseen.

Tämähän onkin mielenkiintoinen epäsuora väite. Eli koulutuksella pystyisi nostamaan älykkyyttä? Varmaan jossain määrin. Tietysti, jos henkilö ei osaa esim. lukea, hänen työkalunsa tietojen käsittelyyn ovat vajavaiset.

[urpiainen]

koululaitoksen epäonnistuminen: isolle osaa kansasta ei ole pystytty tuottamaan riittävää kognitiivista kapasiteettia nykymaailmassa orientoitumiseen.

Tämähän onkin mielenkiintoinen epäsuora väite. Eli koulutuksella pystyisi nostamaan älykkyyttä? Varmaan jossain määrin. Tietysti, jos henkilö ei osaa esim. lukea, hänen työkalunsa tietojen käsittelyyn ovat vajavaiset.

Voi olla mielenkiintoinen väite, mutta ei ainakaan minun edes epäsuorasti esittämäni väite. Olin mielestäni aika eksplisiittinen siitä, että käytin termiä "kognitiivinen kapasiteetti" varsin laajassa mielessä kattamaan erilaisia tiedonkäsittelyn taitoja, tekniikoita ja harjaannusta, sekä ihan tietopohjaa. Taisin käyttää nimenomaan termiä "lukutaito", joskin sitäkin vähän laajemmassa mielessä kuin mekaanisena taitona. Tämä minun väitteeni on niin ilmiselvästi tosi, että ei ehkä ole kovin mielenkiintoinen. Älykkyyteen jonain abstraktina peruskykynä en ottanut kantaa.

[James Potkukelkka]

Keskustelun ilosta:

Wikipedia määrittelee kognition näin. Boldaus sivuunkirjoittaneen.

Cognition is the "mental action or process of acquiring knowledge and understanding through thought, experience, and the senses".[2] It encompasses all aspects of intellectual functions and processes such as: perception, attention, thought, imagination, intelligence, the formation of knowledge, memory and working memory, judgment and evaluation, reasoning and computation, problem-solving and decision-making, comprehension and production of language. Cognitive processes use existing knowledge to discover new knowledge.

Mielestäni sinä virheellisesti otat tuon boldatun kohdan osaksi kognitiivista kapasiteettia. Määritelmän mukaan se ei ole. Ihmisellä on tietty kongnitiivinen kapasiteetti, johon hänen tietopohjansa ei vaikuta. Jos alkaisin aktiivisesti seurata suomalaista pesäpalloa, se lisäisi tietopohjaani pesäpallosta ja kykyäni ymmärtää suomalaista pesäpalloa, mutta se ei lisäisi kognitiivista kapasiteettiani lainkaan.
Korjaus: em. prehtyminen pesäpalloon lisäisi kognitiivista kapasiteettiani pesäpallon suhteen. Sen sijaan kognitiiviset kykyni eivät muuttuisi.

[Bluntly]

Onneksemme koulujärjestelmä on onnistunut tuottamaan näitä äärivasemmistolaisia yllinkyllin, jotka suurta ilmaisuvoimaa käyttäen potkivat kyttiä ja muutenkin käyttävät parempaa väkivaltaa. Näin tuotetaan kunniaa isänmaallemme.

[urpiainen]

Puhuin "kognitiivisesta kapasiteetista" ja lisäksi avasin, mitä sillä tarkoitan. Tuntuu hyvin erikoiselta ajatukselta, että voisin näin jotenkin käyttää termiä väärin; erityisesti, kun konteksti ei ole mikään tieteellinen mittaushommeli tai vastaava tarkkaan rajattu konteksti.

Lisäksi, random-googlelainaus:

"We’ve been encountering the term “cognitive capacity” more and more often since we started to make the distinction between “cognitive ability” and “cognitive capacity” a few years ago. The reason this distinction is important is that every individual is born with the ability to develop their cognitive skills. Cognitive capacity is different; it refers to how well those cognitive skills have actually been developed."

Tämän mukaan käytin termiä täsmälleen oikein - ja nimenomaan siten, että yhteys kapasiteetin kehittymiseen harjaannuksen kautta on selvä. Toisilla googlauksilla tulee sitten erilaisia käyttötapoja samalle termille, jotka eivät kaikki sovi hyvin minun käyttötapaani tässä kontekstissa. Luonnollinen kieli on tyypillisesti tällä tavalla epämääräistä, kontekstisidonnaista ja vaatii tulkintaa lause- ja asiayhteydessään. Suosittelen ainakin maallikkokeskustelussa käyttämään termiä aika lailla siten kuin teinkin: väljästi ja antamalla eksplisiittisiä esimerkkejä siitä, miten termiä tässä yhteydessä haluaa käyttää. Tuntuu aika sekopäiseltä hakea joku lähitermistön wikipediamääritelmä ja ryhtyä siltä pohjalta kielipoliisiksi. Luonnollisella kielellä käytävä kommunikaatio ei toimi siten.

[James Potkukelkka]

Olet oikeassa. Tässä varmaan sekoitti mun neurobiologinen lähestymiseni asiaan. “cognitive capacity” on varmasti niinkuin alun perin kirjoitit. Itse puhuin “cognitive ability” käsitteestä.

[sivustahuutaja]

^ jos pursiainen ei olisi elitisti, niin demarieläkeläistä puhuttelisi tuo pursiaisen lista?

Miten tämä liittyy pointtiini siitä, että persuilla yleisesti ja Keskisarjalla erityisesti yleispolitiikan tarjonta on niin heikkolaatuista, että luulisi tyhmemmänkin näkevän sen läpi?

Yleensä suomalainen valitsee itseään miellyttävän vaihtoehdon, vaikka se olisi "paskaa politiikkaa", mieluummin kuin tosi "hyvää politiikkaa" edustavan itselleen epämieluisan linjan.

[James Potkukelkka]

^ jos pursiainen ei olisi elitisti, niin demarieläkeläistä puhuttelisi tuo pursiaisen lista?

Miten tämä liittyy pointtiini siitä, että persuilla yleisesti ja Keskisarjalla erityisesti yleispolitiikan tarjonta on niin heikkolaatuista, että luulisi tyhmemmänkin näkevän sen läpi?

Yleensä suomalainen valitsee itseään miellyttävän vaihtoehdon, vaikka se olisi "paskaa politiikkaa", mieluummin kuin tosi "hyvää politiikkaa" edustavan itselleen epämieluisan linjan.

Juu. Minä äänestän itsenäni hyödyttävää politiikkaa. En hyvää politiikkaa. Lisäksi tässä on se

https://en.wikipedia.org/wiki/On_Bullshit

ulottuvuus. Jos henkilö puhuu bullshittiä, ei viestin totuusarvolla ole merkitystä.

[sivustahuutaja]

Taisin tajuta, mikä urpiaista hiertää. Hänestä on varmaan ok kannattaa kepua tukien takia, vaikka tuet ovat paskaa politiikkaa. Sen sijaan öyhötystä ei saa tukea. Se siis riippuu täysin aihepiiristä, milloin paska politiikka on ok. Tarkemmin ottaen ainoastaan persujen öyhötys on ainoaa ei-hyväksyttyä paskaa politiikkaa. Muiden paska politiikka on ValtionHoitoa(TM).

[Ylermi Ylihankala]

Mielestäni ääri-ilmiöiden, kuten äärioikeiston taklaaminen onnistuu parhaiten - ei niinkään koulutukseen tai oikeassa olemiseen panostamalla, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallia korostamalla.

Eli kyse on siitä, kuinka yhteiskunnassa heikoimmilla menee.

Tyytymättömyys on se ajuri, joka tuottaa näitä lieveilmiöitä, kuten epäluottamus politiikkaan tai yleinen välinpitämättömyys koko yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kun ihmisellä menee paskasti, hän tulee katkeraksi ja äänestää painotetusti ja oikeutetustikin omaa elämäänsä kohentavia voimia. Monelle tämä näyttäytyy tyhmyytenä tai sivistymättömyytenä, mutta mielestäni tulkinta on älyllisesti laiska.

[James Potkukelkka]

Näkevätkö muut harmaan viivan ylermin viestin alla? Mikä se on?

[Bluntly]

Näkevätkö muut harmaan viivan ylermin viestin alla? Mikä se on?

Jaa tää vai?

viiva.jpg

[James Potkukelkka]

Mulla näkyy lisäksi tuota paksumpi harmaa viiva.

[James Potkukelkka]

viiva.png

[aasi]

Mulla näkyy lisäksi tuota paksumpi harmaa viiva.

En näe paksuja viivoja.

[James Potkukelkka]

Ehkä tämä 5G-rokote alkaa toimia.

[urpiainen]

Mielestäni ääri-ilmiöiden, kuten äärioikeiston taklaaminen onnistuu parhaiten - ei niinkään koulutukseen tai oikeassa olemiseen panostamalla, vaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallia korostamalla.

Eli kyse on siitä, kuinka yhteiskunnassa heikoimmilla menee.

Tyytymättömyys on se ajuri, joka tuottaa näitä lieveilmiöitä, kuten epäluottamus politiikkaan tai yleinen välinpitämättömyys koko yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kun ihmisellä menee paskasti, hän tulee katkeraksi ja äänestää painotetusti ja oikeutetustikin omaa elämäänsä kohentavia voimia. Monelle tämä näyttäytyy tyhmyytenä tai sivistymättömyytenä, mutta mielestäni tulkinta on älyllisesti laiska.

Mä olen pääsääntöisesti samaa mieltä. Mutta provosoidun toki, kun minua nimitellään vähintään epäsuorasti älyllisesti laiskaksi! Hakkaan täällä näppäimistöä aivan hiilenä.

Siis en toki ole tarjoamassa yhteiskunnallisiin epäkohtiin lääkkeeksi asennekasvatusta. Kyllä ne epäkohdat pitää korjata. Erityisesti ensimmäisen kappaleen haikailua vahvan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ratkaisujen perään symppaan suuresti.

Ajattelen vain, että kyllä jonkinlainen yhteiskunnallinen ymmärrys on osa ratkaisua. Täytyisi ymmärtää, että Keskisarjan nostalgisointi menneen agraari-suomen hyvinvointipolitiikan perään ei tule auttamaan. Pitäisi osata vaatia parempaa politiikkaa - ja ymmärtää, mikä sellaista voisi olla, eikä mennä kulttuurisotien mukana minne sattuu.

[sivustahuutaja]

^ olisiko parempaa politiikkaa luopua maataloustuista?

[urpiainen]

^ olisiko parempaa politiikkaa luopua maataloustuista?

Maataloustukien kriittinen tarkastelu olisi mun mielestä hyvä idea. Naiivina ajattelin, että keputon leikkaushallitus voisi olla kiinnostunut esim. maataloustukien tai vaikka hyvinvointialueiden määrästä, mutta ei. Kun kepu on hallituksessa, niihin ei voida puuttua, ja kun kepu ei ole hallituksessa, niihin ei uskalleta puuttua.

[sivustahuutaja]

^ samaa mieltä. Maataloustuettomuutta voisi opettaa koulussa. Suhteellinen etu ja silleen.

[sivustahuutaja]

Toiveikkaat (ei klassiset) liberaalit vannovat, että muutos tulee, kun ihmiset ymmärtävät, että he ovat äänestäneet väärin.
https://yle.fi/a/74-20130037?utm_source ... n=ylefiapp

[urpiainen]

Toiveikkaat (ei klassiset) liberaalit vannovat, että muutos tulee, kun ihmiset ymmärtävät, että he ovat äänestäneet väärin.
https://yle.fi/a/74-20130037?utm_source ... n=ylefiapp

Enqvist on aiemmin ollut vähän koominen humanistista sivistystä kohtaan osoittamassa ylimielisessä halveksunnassaan. Nyt se näköjään laajentaa samaa asennetta yhteiskuntatieteisiin. Huikeaa kamaa kyllä. Vaikea ajatella, että joku yhteiskuntatieteiden proffa kehtaisi edes kolumnissa esittää julkisesti symmetrisesti vastaavaa argumentaatiota luonnontieteiden alaan kuuluvista asioista. Fyysikot kyllä kehtaa!

Fysiikan lain mukaan kappale pyrkii koko ajan jatkamaan liikettään. Jääkelin autoilijat tuntevat lain hyvin.

Vastaavasti voi kuvitella yhteiskunnallisen lain: trendit eivät pysähdy itsestään. Kun muutos viimein tulee, se ei ole vähittäinen vaan äkillinen.

Niinpä konservatiivisen oikeistopopulismin marssi tullee jatkumaan