Kitinä

Vaikeahan tässä on päättää kuka saa protestiääneni. Alan kallistumaan Nilssin puoleen.

En muista, että mitkään vaalit aiemmin olisivat kinostaneet mua näin vähän. Kait sitä täytyy silti äänestämässä käydä. Ehkä tosiaan Torvaldsia jo pojankin takia.

Torvalds saattaa olla ehdokkaista älykkäin. Eihän se toki hänestä välttämättä parasta presidenttiä tekisi.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005517301.html
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005516407.html

Nämä tällaiset jotenkin nyppivät minua yllättäväkin paljon. Katsomme parhaaksi syytää miljardeja kepuisäntien tukityöllistämiseen, josta seurauksena on lähinnä kallis ruoka, ympäristökatastrofi ja moderneille länsimaille epätyypillinen eläinten hyvinvoinnin halveksunta. Siitäpä kannattaa maksaa! Ei oikein mahdu ymmärrykseeni, miksi tällaista verovaroilla ylläpidettyä harrastustoimintaa ei voida yksinkertaisesti pakottaa ympäristöystävällisemmäksi.

Lisää todisteita LVHM:n vastaisesta salaliitosta!

https://www.hs.fi/talous/art-2000005517811.html

Kuka lähtee tukimielenosoitukseen?

^ salaliitto on ainoa selitys sille, miksei firmani uudesta tuotteesta kirjoiteta mitään. JauHIS on soijarouheen tapaan käytettävä tuote, joka maultaan ja rakenteeltaan muistuttaa soijaa. JauHIS on kuitenkin tehty jauhelihasta, eli siitä saa monia soijasta puuttuvia ravinteita.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑09.01.2018 9:28 En muista, että mitkään vaalit aiemmin olisivat kinostaneet mua näin vähän.

No kyllähän klovnikavalkadin ehdokas tuo edes vähän komiikkaa tähän soppaan. Todella kova veto tuohtua epäilyistä, että olisi mahdollisesti ulkopoliittisesti vähän kokematon presidentin tehtävään, kun on sentään ollut lukioaikana vaihto-oppilaana ja myöhemminkin osallistunut uskonnollisten fundamentalistien rukousaamiaisille eri maissa! Hieno oli myös Hesarin haastattelussa noussut turhautuneisuus siitä, että pidetään rotuoppeihin uskovana yleisesti ja natsina erityisesti, kun päinvastoin suhtautuu korostuneen myönteisesti nimenomaan juutalaisiin.

Hämmentävä on myös tämä, että 70-luvun lopussa syntynyt ehdokas nostaa 90-luvun alun laman erityiseksi valiteemakseen. Tässä on varmaan takana jokin Putkosen halu herätellä ikätovereitaan seuraaviin vaaleihin.

En Huhtasaaren tenttiä seurannut, mutta radiouutisissa kuulemassani klipissä hän puhui halusta selvittää "Pankkikriisiin johtaneet seuraukset (Sic!)". Eli puhui kenties kuitenkin 2000-luvun lamasta?

^ älä ole noin varma... ei suomessa ollut varsinaista pankkikriisiä viime rytinässä, vaikka muutaman kuukauden pankkeja jännitti.

Presidentin johtama tutkintakomissio 90-luvun pankkikriisin lopulliseksi srlvittämiseksi kuulostaa sopivan persulta. Nyt selvitetään rötökset ja palautetaan vääryydellä ulosmitatut torpat!

Totuuskomissiot onkin paras perustaa juuri silloin kun rikokset ja velat ovat vanhentuneet 10 vuotta sitten. Siitähän saa hyvän kirjan tai pari.

Hyvin se vetää.

15 miljardin Helsinki-Tallina-tunneli auki jouluaattona 2024?

^ päivämäärän tietäminen tarkoittaa sitä, että homma on vain kaivamista vaille valmis.

Budjetti triplaantuu ja aikataulu paukkuu, mutta jotain tapahtuu.

Jossain välissä hiipumaan päässyt Torvalds-sympatisointini sai kyllä eilen YLE:n tentistä uudelleen ilmaa siipiensä alle. Jos käyttää tätä perinteistä amerikkalaista arviointikriteeriä, kenen ehdokkaista kanssa istuisi mieluiten lasilliselle, niin Torvalds on kyllä minun listani kärkipaikalla varsin selvällä erollla muihin. Torvaldsin puhe oli oikein hyvä (sisällöltään, ehkei esitystyyliltään), ja tentissä hän ei toistellut ulkoa opettelemiaan fraaseja, vaan lähti aika aidon - ja kiinnostavan! - tuntuisesti pohdiskelemaan asioita, vaikka joskus nämä pohdiskelut jäivät ehkä aika abstrakteina ja selkeää johtopäätöstä vailla roikkumaan vähän ilmaan. Torvaldsilla on vähän myös tätä monen suomenruotsalaisen ongelmaa: suomeksi keskusteltaessa hänestä ei ääntämyksen tai kieliopin perusteella edes huomaisi, että suomi ei ole hänen ykköskielensä, mutta on hän silti ruotsiksi paljon vakuuttavampi. Suomeksi argumentaatio on välillä löysää, epätarkkaa tai tavallaan jopa epäkohteliasta tai epäsopivaa tavalla, joka ei ilmene hänen puhuessaan ruotsia, ja vastaavasti suomeksi hän ei anna itsestään yhtä älykästä kuvaa kuin äidinkielellä puhuessaan.

Esimerkiksi maahanmuton ja multikulturalismin ongelmista puhuessaan Torvalds teki yleistyksiä, jotka varmaan persun suusta aiheuttaisivat vähintään somehaloon, mutta nyt ne menivät vähän epätarkan ilmaisun ja kakkoskielen käytön piikkiin. Joka tapauksessa, voisin melkein spekuloida, että mamu- ja monikulttuurisuuskeskustelussa vanha taistolaisuus nostaa päätään: Torvalds on asenteeltaan edelleen tällainen politbyroon ideologi, joka haluaa järjestää muiden elämän oman makunsa mukaisesti, koska katsoo, että ihmiset elävät väärässä tietoisuudessa eivätkä ymärrä omaa parastaan samalla tavalla kuin Torvalds. Ennen hänelle oikea tapa järjestää elinolot oli neuvostokommunismi, luovuttuaan marksismista hän katsoo, että oikea tapa järjestää elinolot on länsimainen liberaali valistustraditio, jonka puitteisiin esimerkiksi islamilainen maailma (tai vaatimattomammin islamilaiset maahanmuuttajat) täytyisi tiukasti ohjata sen sijaan, että kunnioitetaan muita kulttuuritraditioita.

Suomeksi puhuessaan Torvalds tuli vielä muotoilleeksi tämän näkökantansa hyvin perinteisillä modernismin termeillä: Ei paljon puuttunut, ettei hän olisi vedonnut valkoisen miehen taakkaan, kun hän selitti, miten länsimaisilla yhteiskunnilla on velvollisuus nostaa ei-länsimaiset yhteiskunnat esimodernista hämärästä mukaan modernisaatioon. Hänelle kulttuuripiirit asettuvat jonkinlaiselle yhteismitalliselle janalle sen mukaan, kuinka edistyneitä ne ovat. Ja siinä missä 60-70-luvuilla hän ajatteli edistyneimmän yhteiskuntamallin olevan neuvostokommunismi, nyt hän ajattelee sen olevan moderni länsimainen yhteiskunta liberaalidemokraattisessa muodossaan. Jälkimodernistisen teorian sisäistäneet dosentit ovat varmasti kauhuissaan tällaisen modernistisen brutalismin edessä. (Itse tietysti taas kulttuuri-imperialistina tunnen jonkinlaista sympatiaa tätä lähestymistapaan kohtaan - seuraahan siitä hyvin voimakas multikulturalistisen politiikan kritiikki tavalla, joka soveltuu ihan yhtä kriittisesti myös nationalistis-konservatiivisiin liikkeisiin länsimaiden sisällä.)

Jaa, tämmöttisiäkin on. Noihan voisi olla parempia kuin "oikeat" viinit.

S-ryhmä tuo viinit ruokakauppaan

Viinitietouteni on äärimmäisen heikkoa. Miten nuo 5.5%:t viinit valmistetaan? Lisätäänkö viiniin käymisvaiheessa yleensä sokeria, vai käykö viini rypäleen omalla sokerilla 5.5%:a vahvemmaksi?

Rahoitusalan työntekijäliitot ovat ostaneet mainostilaa sopimustavoitteilleen, Hesarissa oli tänne johtava mainos.

http://keneltapois.fi/

Aika erikoista. Muistatteko vastaavaa?

^ luulisi tuon ongelman poistuvan kun konttorit lakkautetaan.

Liittojen logiikka on välillä erikoista. Lähiaikoina on tuhansien työntekijöiden vähennykset tulossa ja liitot yrittävät estää työantajaa tarjoamasta töitä.

Kauppojen aukiolon kanssahan oli sama juttu. Siitä jaksettiin vääntää vuosia. Onneksi nykyhallitus toimi.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑11.01.2018 10:53 Viinitietouteni on äärimmäisen heikkoa. Miten nuo 5.5%:t viinit valmistetaan? Lisätäänkö viiniin käymisvaiheessa yleensä sokeria, vai käykö viini rypäleen omalla sokerilla 5.5%:a vahvemmaksi?

Tämä nyt varmaan selviäisi yhdellä googlauksella, mutta jos sinä et jaksa, en minäkään. Käsittääkseni lähtökohtaisesti viiniin ei lisätä sokeria, vaan alkoholi muodostuu rypäleen omasta sokerista. Perinteisillä viinialueilla on riittävän lämmintä siihen, että perinteisiin rypälelajikkeisiin kypsyy niin paljon sokeria, että sen avulla kuivan viinin alkoholipitoisuudeksi saadaan tavanomainen 11-14 prosenttia.

Kylmemmillä alueilla alkoholipitoisuus jää sitten pienemmäksi; saksalainen riesling on usein tosiaan sellaista 11-prosenttista, ja ymmärtääkseni Saksassa (ja vielä enemmän P-Amerikassa) onkin vähän sellaista tapaa, että kun halutaan tehdä esim. vahvempia punaviinejä, sokeria saatetaan lisätä alkoholipitoisuuden nostamiseksi. Etelä-Euroopan perinteisillä alueilla sokerin lisääminen on taas ymmärtääkseni kielletty, jos haluaa tuotettaan oikeaksi viiniksi kutsua.

Italiassa on kai joitain jälkiruokaviinejä, joiden käyminen keskeytetään n. 5,5 %:n alkoholipitoisuuden kohdalla, koska niistä halutaan kovin makeita. Muuten ymmärtääkseni alle 10 %:n viinit valmistetaan lähtökohtaisesti normaalisti, ja sitten poistetaan alkoholi valmiista viinistä. Lopputulos on tyypillisesti maultaan kärsinyt tuote.

^ok. Paremmat alkoholittoman oluethan valmistetaan muistaakseni niin, että ensin pannaan normaalia olutta ja siitä sitten muistaakseni normaalia ilmanpainetta matalammassa paineessa (jolloin lämpötilaa ei tarvitse nostaa niin korkeaksi) haihdutetaan etanoli pois. Ehkä nämä matalan alkopitoisuuden viinit tehdään samalla tavalla (ellei haluta, että niissä on paljon sokeria).

^ Mun käsittääkseni viinipuolella tilanne on vähän auki, ja uusia tapoja vähentää viinin alkoholipitoisuutta kehitellään ja testataan koko ajan. Toistaiseksi hallitseva menetelmä on ymmärtääkseni käänteisosmoosiin perustuva: viiniä painetaan kalvon/siivilän läpi siten, että vesi ja alkoholi menevät läpi ja muut kamat jäävät jäljelle (ilmeisesti mehutiivisteitäkin tehdään näin?). Sitten vesi-alkoholiseoksesta tislataan alkoholi pois, jonka jälkeen vesi palautetaan viinitiivisteeseen. Jos halutaan alkoholitonta viiniä (tai lähes, jos käänteisosmoosin teho ei ole ollut ihan täydellinen), viini myydään näin. Jos halutaan esim. noin 5-prosenttista, sekotetaan tätä alkoholitonta viiniä tavalliseen viiniin, jolloin laimennuksen ei pitäisi niin paljon laimentaa makua kuin jos sotkettaisiin viiniin vettä tai vaikka tavallista rypälemehua.

Edit. Jos siis muistan peruskoulukemian oikein, tislaus on haihduttamisprosessi sekin. Ilmeisesti viinipuolella siis ajatellaan, että suoraan viinin haihduttaminen - vaikka sitten paineistettuna ja matalassa lämpötilassa, kuten kerrot oluille tehtävän - muokkaisi muitenkin makua liikaa?

^ ja ^^ Näin korkeaa tietämystä ei nyt pidä pilata googlettamalla ja faktoja tarkistamalla!1

Jos kuvaamasi käänteisosmoosi toimisi, senhän ei pitäisi vaikuttaa makuun muuten kuin alkoholin vähenemisen muodossa. Mutta voi tietysti olla, että osa makua tuottavista molekyyleistä menee kalvon väärälle puolelle ja sitten vaurioituu tislauksessa. Osa mausta tulee tietysti alkoholista, eli vähemmän alkoholia sisältävä ei voi aivan samalta maistua.

^ Jep. Mutta alkoholittomat viinit (ja oluet!) ovat kyllä pahoja, eli ilmeisesti alkoholilla on aika suuri vaikutus makukokemukseen. Tosin en varmaan ole edes oikein koskaan maistanut tuollaisia n. 5 prosentin viinejä. Täytyy mennä Prismaan hakemaan, kun nyt olemme todistaneet, että maku muun kuin alkoholin osalta täytyy olla ennallaan!

urpiainen kirjoitti: ↑11.01.2018 12:26

Edit. Jos siis muistan peruskoulukemian oikein, tislaus on haihduttamisprosessi sekin. Ilmeisesti viinipuolella siis ajatellaan, että suoraan viinin haihduttaminen - vaikka sitten paineistettuna ja matalassa lämpötilassa, kuten kerrot oluille tehtävän - muokkaisi muitenkin makua liikaa?

Vaikka säännöt nimenomaan olivat, että ei saa googlettaa, niin pakko nyt etsiä faktoja.

Painetta riittävästi alentamalla vesi saadaan kiehumaan jo huoneenlämpötilassa. Alkoholihan kiehuu vettä alemmassa lämpötilassa, mihin alkoholin tislaus perustuukin.

Eli jos painetta alennettaisiin niin, että alkoholi kiehuisi jo huoneenlämmössä, vaikea kuvitella, että se vaikuttaisi makuun muuten kuin alkoholin vähenemisten takia. 20 millibaarin paineessa vesi kiehuu 18 C asteessa.

https://www.engineeringtoolbox.com/wate ... _1686.html

^Käsittääkseni (pikkaisen rikoin myös sääntöjä googlaamalla) tuollainen haihdutus on toinen päätapa valmistaa alkoholitonta viiniä, mutta ilmeisesti alalla usein ajatellaan, että moni keskeinen viinin aromiyhdiste haihtuu alkoholin mukana pois veden kiehumista alhaisemmassa lämpötilassa, kun taas käänteinen osmoosi säilyttää nämä yhdisteet. Tiedä häntä.