Kitinä

James Potkukelkka kirjoitti:Jos ero olisi kustannusneutraali, niin ero olisi kustannusneutraali. Mutta kun se ei ole. Yhden uutisen mukaan perjantaina brittiläisten pörssiyritysten arvosta katosi määrä, joka vastaa brittien 15 vuoden eu-maksuja.

Markkinoiden yksittäisen hetken arvostukset eivät ole kustannuksia. Eron taloudellinen impakti ei selviä sijoittajalaumojen lyhyen aikavälin spekulaatioita ja sekoiluja seuraamalla, ja kovin vaikea on ennustaa täsmällisesti miten käy. Täytyy muistaa, että markkinat olivat väärässä miten brexitissä käy. Esim. punnan lasku lisää teollisuuden kilpailukykyä. Voi olla, että 10 vuoden päästä UK porskuttaa ja EU-maat nääntyvät byrokratiansa alle.

So Hard kirjoitti:EU olisikin parempi entiteetti jos se keskittyisi vain sisämarkkinaan eikä kikkailisi maatalous-, alue-, innovaatio-, lubrikaatio- ja separaatiotuilla. Ja sisämarkkinoidenkin osalta riittäisi enemmän kaupan esteiden purku kuin säätelytulva.

Mjoo. Osin tässä on kyllä sitäkin, että ei ole olemassa jonkinlaista kattavaa EU-tukien strategista perusideaa, vaan tilanne on eri suuntaan vetävien etupiirien lobbauksen synnyttämien systeemien epäkoherentti lopputulos.

Esimerkiksi tiede- ja innovaatiopuolella EU-tuet ovat minusta toimineet osin erinomaisesti: sikäli kun kyseessä ovat harrasteet, joita joka tapauksessa tehdään yhteiskunnallisina investointeina (osin) verovaroin, on ollut ihan hyvä, että tarkastelukulma on ollut Eurooppatasoinen. Tämä on pakottanut suomalaisetkin tahot kilpailemaan toiminnan ihan oikealla laadulla ja vaikuttavuudella, kun kotimaisessa kontrollissa olevat vastaavat varat kuitenkin jaetaan erilaisten aluepoliittisten tasausmekanismien viitekehyksessä sen sijaan, että tuettaisiin parhaita ja aikaansaavimpia tahoja: Ei siis investointeina, vaan säilyttävinä tekohengityksinä, mikä ei oikein ole yhteensopivaa tämän muuten muodikkaan kilpailukyky-puheen kanssa. Toki EU-tasolla tässä on varmasti vielä mukana alueellista tasausta jonkin verran, mutta sinänsä on ihan perusteltua tukea laatuun, osaamiseen ja vaikuttavuuteen perustuvaa erikoistumista.

Saman soisi toimivan esim. maataloustukipuolellakin: takasteltaisiin alaa Euroopna mittakaavassa ja keksitettäisiin tuotantoa sinne, missä laadulliset ja taloudelliset edellytykset toiminnalle ovat kunnossa. Tukipolitiikan tähtäimenä voisi esimerkiksi olla tehokkuuden niin suuri lisääminen, että tuista voitaisiin jollain aikavälillä luopua ja siirtyä markkinaehtoiseen tuotantoon. Tosiasiassa kuitenkin tällä alueella tukipolitiikka on pikemminkin rationalisoinnin vastustamista kuin edistämistä.

urpiainen kirjoitti:Saman soisi toimivan esim. maataloustukipuolellakin: takasteltaisiin alaa Euroopna mittakaavassa ja keksitettäisiin tuotantoa sinne, missä laadulliset ja taloudelliset edellytykset toiminnalle ovat kunnossa. Tukipolitiikan tähtäimenä voisi esimerkiksi olla tehokkuuden niin suuri lisääminen, että tuista voitaisiin jollain aikavälillä luopua ja siirtyä markkinaehtoiseen tuotantoon. Tosiasiassa kuitenkin tällä alueella tukipolitiikka on pikemminkin rationalisoinnin vastustamista kuin edistämistä.

Wanha kunnon protektionismi on kallis harrastus.

So Hard kirjoitti:

James Potkukelkka kirjoitti:Jos ero olisi kustannusneutraali, niin ero olisi kustannusneutraali. Mutta kun se ei ole. Yhden uutisen mukaan perjantaina brittiläisten pörssiyritysten arvosta katosi määrä, joka vastaa brittien 15 vuoden eu-maksuja.

Markkinoiden yksittäisen hetken arvostukset eivät ole kustannuksia. Eron taloudellinen impakti ei selviä sijoittajalaumojen lyhyen aikavälin spekulaatioita ja sekoiluja seuraamalla, ja kovin vaikea on ennustaa täsmällisesti miten käy. Täytyy muistaa, että markkinat olivat väärässä miten brexitissä käy. Esim. punnan lasku lisää teollisuuden kilpailukykyä. Voi olla, että 10 vuoden päästä UK porskuttaa ja EU-maat nääntyvät byrokratiansa alle.

Toki näin. Ei kukaan tällä hetkellä tiedä, mikä on eron lopullinen nettovaikutus. Mutta olen varma siitä, että lyhyellä aikavälillä (luokkaa kolme vuotta) eron nettovaikutus briteille on negatiivinen.

^ urpsu: eihän tuollainen eu-tasoinen tarkastelu voi toimia niin kauan kuin kansallinen identiteetti jakaa meidät kansallisuuksiin. Suomalainen on valmis tinkimään omasta edustaan ehkä silloin kun saamapuolella on toinen suomalainen.

Eu tasolla tiedejommelit menisi ät näin: suomalaista pyydettäisiin äänestämään tutkimusrahan siirrosta kreikkaan, koska kreikan tilaaman puoleettoman konsulttifirman selvityksen mukaan kreikan tieteen tuotanto on suomea tehokkaampaa ja strategisesti paremmin linjattua.

James Potkukelkka kirjoitti:Brexit kyllä osoitti, että mitä vain voi tapahtui vaaleissa. Ikävä juttu ajatellen Trumpia.

Tästä vielä: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 08587.html
Vähän liian suuren pyörän kelana pidin sitä täälläkin muistaakseni keskusteltua Soroksen analyysia siitä, että Putinin ainoa toivo on länsimaisen, anti-nationalistiselle demokratialle ja liberalismille perustuvan yhtenäisyyden murentuminen ennen kuin Venäjän talous romahtaa lopullisesti. Mutta kovasti tämä Euroopassa ja USAssa jylläävä nationalistinen ja anti-integraatiohenkinen uho pelaa hyödyllisten idioottien parhaiden perinteiden mukaisesti Putinin pussiin.

EU_hun tarvitaan Chielen Allenden aikainen johtokeskus, jossa istutaan Star Trek tuoleissa ja jaetaan tukia eri puolille unionia

https://en.wikipedia.org/wiki/Project_Cybersyn

sivustahuutaja kirjoitti:Eu tasolla tiedejommelit menisi ät näin: suomalaista pyydettäisiin äänestämään tutkimusrahan siirrosta kreikkaan, koska kreikan tilaaman puoleettoman konsulttifirman selvityksen mukaan kreikan tieteen tuotanto on suomea tehokkaampaa ja strategisesti paremmin linjattua.

Kyllä mun ymmärtääkseni esim. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto jo nyt hyötyvät selvästi siitä, että yhä kasvava osuus tutkimusrahoituksesta allokoidaan EU-tasoisten tutkimus- ja tiede-elimien kautta sen sijaan, että yleiskeskustalainen alueiden tiedekomitea katsoisi perustelluksi sijoittaa rahoituksen Vaasan yliopiston siltarumpututkimukseen ja Luoteis-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun turpeen polton ja risujenkeräilyn kaupallistamishankkeeseen.

urpiainen kirjoitti: yleiskeskustalainen alueiden tiedekomitea..

Salkku -5%. V*tun britit!

^Aika ostaa.

urpiainen kirjoitti:

sivustahuutaja kirjoitti:Eu tasolla tiedejommelit menisi ät näin: suomalaista pyydettäisiin äänestämään tutkimusrahan siirrosta kreikkaan, koska kreikan tilaaman puoleettoman konsulttifirman selvityksen mukaan kreikan tieteen tuotanto on suomea tehokkaampaa ja strategisesti paremmin linjattua.

Kyllä mun ymmärtääkseni esim. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto jo nyt hyötyvät selvästi siitä, että yhä kasvava osuus tutkimusrahoituksesta allokoidaan EU-tasoisten tutkimus- ja tiede-elimien kautta sen sijaan, että yleiskeskustalainen alueiden tiedekomitea katsoisi perustelluksi sijoittaa rahoituksen Vaasan yliopiston siltarumpututkimukseen ja Luoteis-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun turpeen polton ja risujenkeräilyn kaupallistamishankkeeseen.

Et ymmärrä, että yliopistojen ja korkeakoulujen hajautus merkitsi myös niiden alueiden palveluiden turvaamista. Opiskelijat ovat vain ihmisiä ja vieläpä nuoria ihmisiä. Moni haluaa opiskella kotiseudullaan ja myös työllistyä kotiseudullaan. Esimerkiksi kun eläinlääketieteellinen lakkautetttiin Kuopiossa, moni savolaiskakru ei enää halunnutkaan eläinlääketieteelliseen. Seurauksena myös että monikaan muualla koulutettu ei halua lähteä elänlääkäriksi johonkin Savoon. Joten eläinlääkäripalvelut heikkenevät Savossa.

Bluntly kirjoitti:^Aika ostaa.

Juu. Ajoitus on vain vaikeaa, kun ei tiedä, onko kyseessä muutaman viikon vai vuoden kyykkäys.

Gat kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:

sivustahuutaja kirjoitti:Eu tasolla tiedejommelit menisi ät näin: suomalaista pyydettäisiin äänestämään tutkimusrahan siirrosta kreikkaan, koska kreikan tilaaman puoleettoman konsulttifirman selvityksen mukaan kreikan tieteen tuotanto on suomea tehokkaampaa ja strategisesti paremmin linjattua.

Kyllä mun ymmärtääkseni esim. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto jo nyt hyötyvät selvästi siitä, että yhä kasvava osuus tutkimusrahoituksesta allokoidaan EU-tasoisten tutkimus- ja tiede-elimien kautta sen sijaan, että yleiskeskustalainen alueiden tiedekomitea katsoisi perustelluksi sijoittaa rahoituksen Vaasan yliopiston siltarumpututkimukseen ja Luoteis-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun turpeen polton ja risujenkeräilyn kaupallistamishankkeeseen.

Et ymmärrä, että yliopistojen ja korkeakoulujen hajautus merkitsi myös niiden alueiden palveluiden turvaamista. Opiskelijat ovat vain ihmisiä ja vieläpä nuoria ihmisiä. Moni haluaa opiskella kotiseudullaan ja myös työllistyä kotiseudullaan. Esimerkiksi kun eläinlääketieteellinen lakkautetttiin Kuopiossa, moni savolaiskakru ei enää halunnutkaan eläinlääketieteelliseen. Seurauksena myös että monikaan muualla koulutettu ei halua lähteä elänlääkäriksi johonkin Savoon. Joten eläinlääkäripalvelut hekkenevät Savossa.

Ymmärrän vallan hyvin, ja sydämeni vuotaa verta savolaisten nurkkapatrioottien eläinlääkäriunelmien kariutumisen puolesta. Ymmärrän myös jopa sen, että alueellisten korkeakoulujen merkitys alueidensa taloudelle, työllisyydelle, kasvulle, palveluille, vetovoimalle, eläväisyydelle ja yleiselle elinkelpoisuudelle on kerrassaan mahtava. Vielä niinkin pitkälle ymmärrykseni ulottuu, että aluepoliittisten tarkastelujen pitäisi mielestäni olla suuressakin roolissa korkeakoulupolitiikassa, ja vieläpä ihan eksplisiittisesti.

Missä ymmärrykseni sitten loppuu on se kohta, jossa perikepulainen viehtymys kieroiluun johtaa siihen, että teeskennellään, että tehdään aluepolitiikasta riippumattomia puhtaasti tiedelähtöisiä päätöksiä, mutta kuitenkin määräävät kriteerit ovat aluepoliittisia. Tai kun vastustetaan sitä, että esimerkiksi Länsiluoteis-Pohjanmaan Alkio-yliopisto voisi ihan avoimesti profiloitua alueelliseen vaikuttavuuteen ja alueellisiin työelämätarpeisiin vastaavaan koulutukseen, koska joka jönsesterin korkeakoulun töytyy olla yhtä merkittävä kansainvälinen tiedeyliopisto kuin Helsingin yliopiston. Ymmärrykseni loppuu, kun puliveivataan yhtä kun väitetään tehtävän toista. Erityisen järjetöntä tämä on tässä nimenomaisessa esimerkkitapauksessa, jossa puliveivauksen voisi aivan yhtä hyvin tehdä avoimesti ja ylpeästi, koska tavoite on ihan legitiimi. Ei sillä tarvitsisi vesittää muita pyrkimyksiä.

Gat kirjoitti: Et ymmärrä, että yliopistojen ja korkeakoulujen hajautus merkitsi myös niiden alueiden palveluiden turvaamista. Opiskelijat ovat vain ihmisiä ja vieläpä nuoria ihmisiä. Moni haluaa opiskella kotiseudullaan ja myös työllistyä kotiseudullaan. Esimerkiksi kun eläinlääketieteellinen lakkautetttiin Kuopiossa, moni savolaiskakru ei enää halunnutkaan eläinlääketieteelliseen. Seurauksena myös että monikaan muualla koulutettu ei halua lähteä elänlääkäriksi johonkin Savoon. Joten eläinlääkäripalvelut heikkenevät Savossa.

Itse muutin jönsteristä Helsinkiin opiskelemaan kuten sinäkin. Jos joku ei uskalla muuttaa sataa kilometriä kauemmas kotoa, niin voi voi. Aikoinaan lähdettiin Kanadaan töihin vaikka ei osattu sanaakaan englantia.

Gat kirjoitti:Et ymmärrä, että yliopistojen ja korkeakoulujen hajautus merkitsi myös niiden alueiden palveluiden turvaamista. Opiskelijat ovat vain ihmisiä ja vieläpä nuoria ihmisiä. Moni haluaa opiskella kotiseudullaan ja myös työllistyä kotiseudullaan. Esimerkiksi kun eläinlääketieteellinen lakkautetttiin Kuopiossa, moni savolaiskakru ei enää halunnutkaan eläinlääketieteelliseen. Seurauksena myös että monikaan muualla koulutettu ei halua lähteä elänlääkäriksi johonkin Savoon. Joten eläinlääkäripalvelut heikkenevät Savossa.

Tämä on tukevinta paskaa mitä olen vähään aikaan lukenut.

James Potkukelkka kirjoitti:

Gat kirjoitti: Et ymmärrä, että yliopistojen ja korkeakoulujen hajautus merkitsi myös niiden alueiden palveluiden turvaamista. Opiskelijat ovat vain ihmisiä ja vieläpä nuoria ihmisiä. Moni haluaa opiskella kotiseudullaan ja myös työllistyä kotiseudullaan. Esimerkiksi kun eläinlääketieteellinen lakkautetttiin Kuopiossa, moni savolaiskakru ei enää halunnutkaan eläinlääketieteelliseen. Seurauksena myös että monikaan muualla koulutettu ei halua lähteä elänlääkäriksi johonkin Savoon. Joten eläinlääkäripalvelut heikkenevät Savossa.

Itse muutin jönsteristä Helsinkiin opiskelemaan kuten sinäkin. Jos joku ei uskalla muuttaa sataa kilometriä kauemmas kotoa, niin voi voi. Aikoinaan lähdettiin Kanadaan töihin vaikka ei osattu sanaakaan englantia.

Minunkin suvussani on niitä Amerikassa käyneitä, villin lännen ajan sukuraamattukin sieltä. Omat vanhempanikin totta kai muuttivat toinen Pohjois-Pohjanmaan, toinen Päijät-Hämeen maaseudulta isoihin kaupunkeihin (Helsinki, Tampere) koulutuksen ja työn perässä. Jo 50-luvulla siis. Varkaus oli vasta viimeinen ja aika paska valinta.

Mutta pointti siis, että ihmisten nurkkakuntalaisuus on tässä valitettava sivuseikka, ja laajempi ongelma syntyy maakuntien palveluiden ja elinkeinolämän näivettymisestä. Ihan inhimillisistä syistä. Opiskelijat haluavat usein vieläkin pysyä kotiseuduillaan. Jos sitä haluamaansa koulutusta ei siellä enää järjestetä, opiskelevat muuta tai muuttavat pois. Eikä jonkun pääkaupunkiseudulla alunperinkin kasvaneen prioriteetteja varmaan ole lähteä esimerkiksi lehmälekuriksi tai edes pieneläinklinikalle johonkin ihme Savonmualle. Joten joidenkin alojen palvelu ja taloudellinen merkitys vähenää maakuntien periferioituessa korkeakouluja keskitettäessä.

^Ootsä vähentänyt ryyppäämistä?

Gat kirjoitti:Mutta pointti siis, että ihmisten nurkkakuntalaisuus on tässä valitettava sivuseikka, ja laajempi ongelma syntyy maakuntien palveluiden ja elinkeinolämän näivettymisestä. Ihan inhimillisistä syistä. Opiskelijat haluavat usein vieläkin pysyä kotiseuduillaan. Jos sitä haluamaansa koulutusta ei siellä enää järjestetä, opiskelevat muuta tai muuttavat pois. Eikä jonkun pääkaupunkiseudulla alunperinkin kasvaneen prioriteetteja varmaan ole lähteä esimerkiksi lehmälekuriksi tai edes pieneläinklinikalle johonkin ihme Savonmualle. Joten joidenkin alojen palvelu ja taloudellinen merkitys vähenää maakuntien periferioituessa korkeakouluja keskitettäessä.

Eläinlääkärikoulutukseen hakevat samat eläinhassahtaneet tyttölapset ympäri maata ihan riippumatta missä se koulu on. Sijoittumista sanelevat sen missä työt ovat, ja eivät kyllä ole Helsingissä tai suurissa kaupungeissa suuriltakaan osin. Mutta kunhan taas aivoturauttelet.

^ jos verrataan gattiksen karhuun ja eläinlääkäriin laittamis euroja, niin maakuntien prioriteetit näyttäytyvät kirkkaina ja kertovat mitä alueen elinkeinoelämältä odotetaan. Karhukauppa, kaljabaari ja kännitaksi.

Kännitaksi ei lyöne leiville, koska maatalon isännillä ei ole varaa maksaa vaikka rahaa olisikin.

Kansanäänestykset ovat edustukselliseen demokratiaan kuulumaton elementti. Niitä ei pitäisi järjestää lainkaan, varsinkaan jostain EU:sta josta suurimalla osasta populaa ei ole mitään kunnon asiantuntemusta.

Hans Jörgen kirjoitti:Kännitaksi ei lyöne leiville, koska maatalon isännillä ei ole varaa maksaa vaikka rahaa olisikin.

Maaseudulla kännitaksi on sitä, että se ajaa joka ei ole sammunut tai jolta viina loppui ekana.

James Potkukelkka kirjoitti:^Ootsä vähentänyt ryyppäämistä?

????? Pätkittäin vain. Täytyy nykyään ajaa keskimääräistä useammin. Vaikka krapulassa ajaminen on vaarallisempaa kuin kännissä ajaminen. Jos käyn kaupassa 11 km päässä kuten tänään, tähän aikaan illasta olen jo jurrissa.

Puolisokeiden hihhulimaisten urbaanijunttisoperrustenne ohella palataan paremmin aiheeseen.

Eikö jo EEC olisi riittänyt?
Oli jo vapaakauppasopimus, ja siis tulllittomuus. Matkustajien ja työvoiman rajavapaudesta en tiedä, mutta ainakin sellaista oli jo valtioiden välisillä sopimuksilla. Mutta ajatelkaa, jos Turkki pääsee EU:hun, siinä on romanikerjäläiset pikkujuttu.

Mikä ideologinen, siis nimenomaan IDEOLOGINEN tarve oli alkaa rakentamaan Euroopan Yhdysvaltoja, kansallisvaltoiden lainsäädännön ylittävää keskusjohtoista instituutiota? Johon eivät kansalaiset oikeasti voi vaikuttaa. EU-vaalit ja Europarlamentti my ass.

UK:n ihmisillä oli varmasti omat syynsä erota EU:sta. Vapaus päättää omista asioistaan.
Suomen osalta rasittavia ovat asiat, jotka teille eivät tietenkään mitään merkitse. Kuten että pohjoisen maatalouden vaikeuksista ei ymmärretä tai välitetä EU:ssa, kaikki menee karkeasti arvioidun Euroopan keskiarvon mukaan.

Ja vielä vähemmän välitätte, josko EU tosiaan kieltää itselataavat metsästysaseetkin, eli siis kaasumäntätoimiset ja inertialukkoiset haulikot ja itselataavat hirvikiväärit. Jotka eivät ole terroristiaseita, vaan "asiakkaan" eli saaliseläimen nopean kuoleman turvaamiseksi. Entäs urheiluampujat automaattipistoolein tai silkat hupiampujat? Terroristeja ja kouluampujiako? Ja onko tulossa vielä vaatimus uusia aseluvat viiden vuoden välein? No mulla ei ole itselataavia, mutta harkitsen vielä vipulukon ostamista, jos rattijuopolle lupa myönnetään.

No, ilman noita pikkujuttusyitäkin ja YLEISEMMIN:
Kansallisvaltiot ovat aika myöhäinen keksintö, kunnolla oikeastaan vasta 1800-luvulta alkaen. Sitä ennen oltiin jonkun kuninkaan tai ruhtinaan alamaisia, ja he suhmuroivat ja sotivat keskenään.

Mun käsittääkseni kansallisvaltioiden idea on turvata kunkin alueen asukkaiden oma hallintaoikeus vain heidän itsensä oikeasti ymmärtäessä ja oikeasti välittäessä sen alueensa tilanteesta.

Ei sitä mikään byrokraattinen epädemokraattinen keskusjohto voi tai siis osaa koko Euroopan alueella tehdä.

Minä itse olin aikoinani EU:hun liittymistä vastaan.
Perusteenani silloin, että kun hallinto ja pääoma ja tuotanto siirtyy EU:n myötä Suomesta EU:m ja muun globalisaation kautta muualle, Suomesta tulee "yhdestä tai harvasta tuotteesta, lähinnä raaka-aineesta, riippuvainen maa". Jollaisia tavattiin ennen sanoa kehitysmaiksi.

Sitä en arvannut, että EU:hun otetaan jo valmiiksi kehitysmaita, joita niiden taloudellisesti parempien EU-jäsenten pitää elättää loputtomiin.

EU-ideologiassa EU:ta sanottiin "Eurooppalaiseksi Rauhanliikkeeksi".
Ihan feikkiperustelu. Ei ollut nähtävillä, että Länsi-Euroopan valtiot alkaisivat taas sotimaan keskenään, saati että itä-Euroopan valtiot olisivat hyökkäilleet. Oli Neuvostoliitto ja nyt Venäjä. Mutta sitä vartenhan oli koko ajan NATO.

Sitten EU:n luvattiin nostavan EU:n alueen maailman suurimmaksi talousmahdiksi vuoteen 2010 mennessä. Kuinkas kävi?
Josta myönnän parodiana Kitinäläisestä uusliberaalista asenteesta (saattaa olla parodiaa mulla) on tapa ajatella, että väliäkö sillä. Kunhan kansainväliset suuryritykset ja kansainväliset sijoittajat menestyvät, kyllä siitä muruja tippuu Eurooppaankin ja jopa Suomeen paljon. Mutta millä aikataululla? 100-200 vuotta? Tuollainen on siis niin vastoin aiempaa kansallisvaltioaatetta ja oman alueen kansalaisista huolehtimista. Sitä "impivaaralaisuutta", hahhahah.

Ja mikä yhteisvaluutta on? Tekee EU-maiden vanhan konstin viennin prantamiseksi eli devalvaation mahdottomaksi.

Jared Diamond (onkos se joku sosiologipelle kuitenkin?) sanoo aika hyvin, että Euroopan suhteellinen ylivoima ja kyky valloittaa muu maailma johtuu historilallisesti ainakin kahdesta syystä:

1.) Täällä päin oli juhdksi ja ratsuiksi kesytettävissä olevia villieläimiä, toisin kuin muualla. Ja hyvä ilmasto.

2.) Eurooppalaisilla oli laajasti ottaen jossin määrin samanhenkinen kulttuuri.
MUTTA Eurooppa oli ihan maantieteellisesti pirstoutunut.
Alueita eristäviin niemimaihin, merenlahtiin ja saariin kuten Britannia on saaria.
Tämä synnytti tervettä erottautumista ja kilpailua.
Toisin kuin jossain Kiinassa, jossa oli keisariajasta lähtien keskusjohto ja ennen Himalajaa kaikki sitä samaa tasaista aluetta ilman edes meriä välissä.

Euroopassa oli, mutta nyt ne luonnonrajat ovat merkityksettömiä Euroopassa, sähköposti kulkee Brysselistä.

Tosin sitten joo Britaniassakin Skotit ja Irkut ovat haaveilleet itsenäistymisestä. Olen minäkin ne tunteelliset lefffat katsonut, mutta yhtä tunteellisesti toivon, että Yhdistynyt Kuningaskunta pysyy Isona Britanniana.

Gat kirjoitti:1.) Täällä päin oli juhdksi ja ratsuiksi kesytettävissä olevia villieläimiä, toisin kuin muualla. Ja hyvä ilmasto.

Öö ei. Hevonen domestikoitiin jossain päin keskiaasiaa ja suuret valtakunnat hevosvoimineen olivat pystyssä ihan muualla kuin täällä ensin. Jos viittilöit guns germs and steeliin, Diamondin pohjaväittämä olivat erilaisten teknologioiden ja ruoantotantokasvien siirtymiselle suotuisa sijainti, suuri domestikoimiskelpoisten eläinlajien määrä, joka puolestaan johti merkittävään määrään yksipuolisesti siirtyviä tauteja, joilla muihin ei ollut resistenssiä.

Jälkimmäinen väitteesi on jo ihan täyttä tuubaa ja päinvastoin mitä Diamond sanoo; "The reasons had nothing to do with differences in the peoples themselves. Instead, the reasons were continental differences in the available wild plant and animal species suitable for domestication, resulting in earlier domestication of a more productive suite of domesticates in Eurasia, plus Eurasia’s east/west axis that facilitated the spread of those domesticates throughout Eurasia. That long sentence is what I answer when journalists ask me to summarize my 518-page book and 25 years of research in just one sentence for their busy readers. "

Suosittelen lukemaan guns, germs and steelin, jos aihe kiinnostaa. Kitinän pullon henki tuskin osaa selostaa sitä edes olennaisilta osiltaan oikein.