Kitinä

hmmm.... kuhan mietin....

voisitko rakastua, suhteutua, viritellä vakavampaa juttua rokkistaran kanssa?

skenaario:

tutustut mukavaan ihmiseen, etkä juurikaan tiedä taustoista. myöhemmin saat tietää että tyyppi on rankasti sotkeentunut musiikkimaailmaan ja jos ei ole vielä koko kansa tuntema stara, niin ainakin pienemmän porukan ihailema hahmo. tulevaisuus näyttää hyvältä ja mahdollista on, että naama alkaa olla jossain vaiheessa tuttu myös suuremmalle yleisölle, toki ei nyt ehkä ihan teinixeille.

uskaltaisitko lähteä virittämään tässä tilanteessa mitään? voiko rokkistaraan ihastua? rakastua? suhteutua?

itse mietin mm. tunnettuuden tuomia asioita, taitelijasielujen elämäntapoja, mahdollista itsekkyyttä ja egoismia joka liittyy usein starailuun ja jos ei ole vielä näkyvissä niin voi jossain vaiheessa tulla jne....

iiik

Mikä niissä muusikoissa on että joka hiton eukko on heti pöksyt märkänä kuolaamassa niitä? Ei vaan mee jakeluun... Ei tarvi ku vähän vihjata soittavansa kitaraa ni jo ollaan haarat levällään. Käsittämätöntä.

"hei hyvännäköne, lähekkö jatkoille? - Ai sun näkösen kans, no en kyl.. - mä soitan kitaraa yhessä noname-autotallibändis ja aattelin.. - TEE MULLE LAPSI OI ADONIKSENI!!!"

Ps... Lutkaseni... luetko säännöistä kohdan joka käsittelee allekirjoituksia. Kiitos.

QuarterDot kirjoitti:Mikä niissä muusikoissa on että joka hiton eukko on heti pöksyt märkänä kuolaamassa niitä? Ei vaan mee jakeluun... Ei tarvi ku vähän vihjata soittavansa kitaraa ni jo ollaan haarat levällään. Käsittämätöntä.

"hei hyvännäköne, lähekkö jatkoille? - Ai sun näkösen kans, no en kyl.. - mä soitan kitaraa yhessä noname-autotallibändis ja aattelin.. - TEE MULLE LAPSI OI ADONIKSENI!!!"

Ps... Lutkaseni... luetko säännöistä kohdan joka käsittelee allekirjoituksia. Kiitos.

ööö mun kirjotuksessa viittasin tilanteeseen jossa et tiedä sitä toisesta ihmisestä, kuulet sen ehkä vasta viikkojen päästä tutustumisesta (sitä ennen tyyppi on naamioitunut opiskelijaksi)....

"Tee mulle lapsi oi adonikseni!"

No eipä muhun iske rokkikundit sen pahemmin kuin muutkaan. On se vaan niin ihmisestä kiinni, sama onko kitara vai ei.

hmmm.... kuhan mietin....

voisitko rakastua, suhteutua, viritellä vakavampaa juttua Kity runkkarin kanssa?

skenaario:

tutustut mukavaan ihmiseen, etkä juurikaan tiedä taustoista. myöhemmin saat tietää että tyyppi on rankasti sotkeentunut Kityyn ja jos ei ole vielä koko netin tuntema nikki, niin ainakin pienemmän porukan ihailema tyyppi. tulevaisuus näyttää hyvältä ja mahdollista on, että nikki alkaa olla jossain vaiheessa tuttu myös suuremmalle nettiyleisölle, toki ei nyt ehkä ihan teinixeille.

uskaltaisitko lähteä virittämään tässä tilanteessa mitään? voiko Kity runkkariin ihastua? rakastua? suhteutua?

itse mietin mm. tunnettuuden tuomia asioita, nettisielujen elämäntapoja, mahdollista itsekkyyttä ja egoismia joka liittyy usein Kityilyyn ja jos ei ole vielä näkyvissä niin voi jossain vaiheessa tulla jne....

iiik

Vaikea kuvitella, että voisin, koska ylipäätänsä muusikot eivät ole mun tyylisiä, ei ajatusmaailmaltaan eikä pahemmin ulkonäöltäkään. Toki voi poikkeuksiakin löytyä. Vaikka nyt ei kyllä tehois kitaraton eikä kitarallinen.

Think *reps*.

Melkein kaikilla ihmisillä on joku muiden mielestä typerä kiinnostuksen kohde, jolle ne uhraavat ympäristönsä mielestä tuloksiin nähden käsittämättömästi aikaansa ja rahaansa. Poikaystävän urheilu-, tietokonepeli-, hifistelyelektroniikka- postimerkki- tai autoharrastuksesta ei olisi mulle juurikaan hyötyä millään omilla elämänalueillani, kun sensijaan muusikkomiehen siivellä pääsee ilmaiseksi tapahtumiin (esim. festareille) ja saa ilmaista kaljaa ja siltä voi mahdollisesti lainata soittimia oman bänditoiminnan alkuunsaattamista varten.

hermine kirjoitti:sensijaan muusikkomiehen siivellä pääsee ilmaiseksi tapahtumiin (esim. festareille) ja saa ilmaista kaljaa ja siltä voi mahdollisesti lainata soittimia oman bänditoiminnan alkuunsaattamista varten.

Sä oot niin ihanan syvällinen, että mua alkaa oikein itkettää. <3

ninnithequeen kirjoitti: No eipä muhun iske rokkikundit sen pahemmin kuin muutkaan. On se vaan niin ihmisestä kiinni, sama onko kitara vai ei.

Samaa mieltä.

Voisin mä rokkimimmin kanssa alkaa seukkaa, koska kuitenkin olisin mies talossa

Okei sitten vakavasti. Kyl se persoona tulee ensin. Tosin fame saattaa jälkikäteen nousta häiriötekijäksi, mä en pidä julkisuudesta. Se on avoin kysymys millä tavalla se vaikuttaisi suhteeseen. Ehkä pääsisimme siitä yli, ehkä emme.

Kumppanini ovat olleet muusikoita/rockheeboja yleensäottaen, siis en varmaan muuta kyllä osaisi kuvitellakaan.. Ehkä kannattais..

Edit: siis ei nyt mitään 7päivää-julkkistasoisia kuitenkaan

Joku suuren luokan julkimo olisi vähän hankala, mutta tuollainen "oman kylän stara" menee kyllä. Mä pidän siitä, että miehellä on joku suuri intohimo ja Se juttu, jossa kokee olevansa hyvä ja jonka tekemisestä tykkää. Ihminen on kauneimmillaan silloin kun tekee omintaan, oli se sitten auton rassaus tai kitaran soitto.

Miinuspuolena sitten taiteilijan ego ja luomisen tuska.

Hmm...teoriassa ehkä jos tyyppi ei olisi sellainen omaa elämäänsä julkisuuteen tyrkyttävä. Jos mies haluaisi pitää välimatkan mediaan, pitämällä yksityiset asiat yksityisinä, niin ei kai siinä sitten.

Todellakaan en haluaisi alkaa miksikään kohutyttöystäväksi, jota keltainen lehdistö riepottelee mielivaltaisesti. Yksityisyyden suoja kun ei suojele sielunsa paholaiselle, eli tässä tapauksessa medialle, myynyttä yksilöä.

hermine kirjoitti:muusikkomiehen siivellä pääsee ilmaiseksi tapahtumiin (esim. festareille) ja saa ilmaista kaljaa

Meillä moraalikäsityksen omaavilla anti-siipeilijöillä on tähän toisenlainen ratkaisu. Nimittäin menemällä töihin saa rahaa jolla voi ostaa kaljaa. Kokeile joskus sinäkin!

Tietysti jos poikaystävän tärkein ominaisuus on hyödyllisyys itselle ja siipeilyn helppous, niinkuin tekstisi perusteella sinulle tuntuu olevan, kannattaa osoittaa pyyteetön rakkautensa ennemminkin F1-kuljettajaan. Saavat nimittäin enemmän liksaa ja voivat siten tarjota myös ilmaista shampanjaa, eikä pelkästään kaljaa.

Mä en edes tiedä, olenko yli päänsä kykenevä todella rakastumaan, mutta jos olen, niin se olisi sitten tosiaan sen verran harvinainen tapahtuma, etten sellaisen kohdalleni osuessa rupeaisi todennäköisesti miettimään, onko se toinen sitten rokkitähti vai postimerkkienkeräilijä. Toisaalta toivon kyllä, etten koskaan tulisi rakastumaan Seiskan kansi -tason julkkikseen.

Ennen julkisuutta sillä nyt ei olis juurikaan väliä.

Sitten jos kyseessä olisikin julkkis tai musiikilla oikeasti leipänsä tienaava mies, niin en varmaankaan alkaisi suhteeseen. Lähinnä siitä syystä, että olisin varma, että se kuitenkin nusasee jotain groupieta ollessaan keikalla huittisissa.

Herra Manala kirjoitti:

hermine kirjoitti:muusikkomiehen siivellä pääsee ilmaiseksi tapahtumiin (esim. festareille) ja saa ilmaista kaljaa

Meillä moraalikäsityksen omaavilla anti-siipeilijöillä on tähän toisenlainen ratkaisu. Nimittäin menemällä töihin saa rahaa jolla voi ostaa kaljaa. Kokeile joskus sinäkin!

Tietysti jos poikaystävän tärkein ominaisuus on hyödyllisyys itselle ja siipeilyn helppous, niinkuin tekstisi perusteella sinulle tuntuu olevan, kannattaa osoittaa pyyteetön rakkautensa ennemminkin F1-kuljettajaan. Saavat nimittäin enemmän liksaa ja voivat siten tarjota myös ilmaista shampanjaa, eikä pelkästään kaljaa.

Olisi kai pitänyt älytä laittaa tuo jonkinlaisiin sarkasmisulkeisiin, kun oikeasti en ymmärrä miten ei-kokokansanjulkkis/teini-idolimuusikko voisi olla keskimäärin sen parempi tai huonompi kumppani kuin kukaan muukaan joten koko topic on mielestäni ihan älytön. En kyllä vuosikausiin muista huolineeni ilmaisia juomia keltään, mutta jos sun linjallasi pysytään, niin F1-pärräys aiheuttaisi jo sellaista vitutusta ihan harrastukseen väistämättä liittyvien ominaisuuksien vuoksi että sitä ei riittäisi korvaamaan mikään määrä shampanjaa.

Eikö seurustelukumppani kuitenkin pohjimmiltaan aina valita ensisijaisesti sen mukaan, paljonko se tuottaa hyötyä itselle? Olisi tää hyöty sitten vaikka laadukasta seksiä tai toisen läsnäolosta seuraava mielihyvä. Tuskin kukaan terve yksilö ihastuu ihmiseen, joka aiheuttaa jatkuvasti vaan riesaa ja pahaa mieltä itselle.

Lutka kirjoitti: uskaltaisitko lähteä virittämään tässä tilanteessa mitään? voiko rokkistaraan ihastua? rakastua? suhteutua?

Tasavertaista suhdetta luomassa pitäen toista samalla tähtenä taivaalla? Ei onnistu. Nimikirjoituksenko siltä sängyssä pyytäisi.

Sensijaan musiikki harrastuksena tai työnä ei mitenkään syvempiä tunteita estä, osoittaa päinvastoin luovuutta ja intohimoa jotka kyllä vetoavat. Keikkailu taas ei järin kiehdo viemänsä ajan vuoksi. Houkutuksia eteen varmaan tulee, mutta kenellepä ei. Ja jos mies on niihin langetakseen, kädet kyynärpäitä myöten ristiin että moisesta eroon pääsi. Vastaukseni on 4 x kyllä.

hermine kirjoitti: F1-pärräys aiheuttaisi jo sellaista vitutusta ihan harrastukseen väistämättä liittyvien ominaisuuksien vuoksi että sitä ei riittäisi korvaamaan mikään määrä shampanjaa.

Mitä väistämätöntä ominaisuutta tarkoitat? Kokoa?

WanhaPervo kirjoitti:Mitä väistämätöntä ominaisuutta tarkoitat? Kokoa?

Se, että joku pitää nautittavana istua hikisessä, raivostuttavaa ääntä pitävässä kotterossa kiitämässä pikkuista rataa ympäri hengenvaarallista vauhtia (tai edes katsella moista) kertoo jo niin suurista ajatusmaailmallisista eroista, etten usko meillä voivan olla paljoa muutakaan yhteistä edes hyvänpäiväntuttuuden vaatiman vertaa. Puhumattakaan sitten tästä lajin eettisestä puolesta: muutenkin vähiin käyvän öljyn tuhlauksesta moiseen, saastutuksesta, tupakkamainonnasta, kielteisestä esimerkistä liikennekäyttäytymiseen, ratojenvarsien hökkelibordelleista...

Exsat kirjoitti:Mä pidän siitä, että miehellä on joku suuri intohimo ja Se juttu, jossa kokee olevansa hyvä ja jonka tekemisestä tykkää. Ihminen on kauneimmillaan silloin kun tekee omintaan, oli se sitten auton rassaus tai kitaran soitto.

Päteeköhän tää silloinkin jos Se Juttu ei oo erityisen seksikäs, tyyliin vaikka junien bongaaminen?

AarneAnkka kirjoitti:

Exsat kirjoitti:Mä pidän siitä, että miehellä on joku suuri intohimo ja Se juttu, jossa kokee olevansa hyvä ja jonka tekemisestä tykkää. Ihminen on kauneimmillaan silloin kun tekee omintaan, oli se sitten auton rassaus tai kitaran soitto.

Päteeköhän tää silloinkin jos Se Juttu ei oo erityisen seksikäs, tyyliin vaikka junien bongaaminen?

Tai autojen rekisterikilpien bongaus. Aloitetaan 001 sitten 002 jne. Tämmöistäkin harrastetaan. Entäs palapelien teko, olisiko se sexyä?

Ei tulisi kuuloonkaan. Naispuoliset rokkistarat ovat jotenkin... vinksahtaneita ja pukeutuvat oudosti. Lisäksi he polttavat tupakkia ja vetävät hepoa suoneen.

WanhaPervo kirjoitti:

AarneAnkka kirjoitti:

Exsat kirjoitti:Mä pidän siitä, että miehellä on joku suuri intohimo ja Se juttu, jossa kokee olevansa hyvä ja jonka tekemisestä tykkää. Ihminen on kauneimmillaan silloin kun tekee omintaan, oli se sitten auton rassaus tai kitaran soitto.

Päteeköhän tää silloinkin jos Se Juttu ei oo erityisen seksikäs, tyyliin vaikka junien bongaaminen?

Tai autojen rekisterikilpien bongaus. Aloitetaan 001 sitten 002 jne. Tämmöistäkin harrastetaan. Entäs palapelien teko, olisiko se sexyä?

Ei auton rassaus ole mitenkään erityisen seksikästä. Keskittynyt ilme miehen kasvoilla, suuri innostus asiaa kohtaan ja se taito tehdä sitä omaa juttuaan, ne ovat seksikkäitä. Sama vaikka innostuksen kohteena olisi leipominen tai pitsinnypläys.

Tarkennetaan nyt vielä, että miehessä täytyy kuitenkin olla jotain muutakin, kuin tietty harrastus.

Exsat kirjoitti:

WanhaPervo kirjoitti:

AarneAnkka kirjoitti: Päteeköhän tää silloinkin jos Se Juttu ei oo erityisen seksikäs, tyyliin vaikka junien bongaaminen?

Tai autojen rekisterikilpien bongaus. Aloitetaan 001 sitten 002 jne. Tämmöistäkin harrastetaan. Entäs palapelien teko, olisiko se sexyä?

Ei auton rassaus ole mitenkään erityisen seksikästä. Keskittynyt ilme miehen kasvoilla, suuri innostus asiaa kohtaan ja se taito tehdä sitä omaa juttuaan, ne ovat seksikkäitä. Sama vaikka innostuksen kohteena olisi leipominen tai pitsinnypläys.

Tarkennetaan nyt vielä, että miehessä täytyy kuitenkin olla jotain muutakin, kuin tietty harrastus.

*osti juuri kasan autonkorjauskirjoja*