Vittu että tämä läppäri on hajalla. Että piti sattua juuri nyt. Eipä sujuisi nettipankinkaan käyttö kun pitää temppuilla pelkän hiiren oikean polkimen ja näppiksen enterin kanssa. Asiattomia valikoita poukkaa koko ajan joten typojen korjaaminen on siis ma´hdotonta. Läppärin hiirilevykään ei toimi. Lisämaustetta elälämään, ja just nyt. Uusi pitää ostaa taas. Suurin vaivoin sain sentään teinipornokokoelmani USB-levylle talteen viime yönä.
Alan toivoa joo, että äitini se näiden havereiden kautta kiukkuaa minulle, eli kuvittelen että on hän sentään elossa, hyvä.
Nettipankkivittuiluunne, että kai tekin mahdollisesti muistatte ajan jolloin ei ollut edes nettiä eikä tietokoneita? Kummallista joo, että en ole nettipankin käyttöä opetellut enkä käyttänyt, vaikka olin viisi vuotta duunissakin nettisivuntekijänä. Siisn on vaan se, että ihan yhtä kätevää minusta on ollut sutia nimmareita laskuihin ja usean laskun kyseessä olen pankkitädeille lappu että maksetaan tililtä ja tilinnumero. Nämä kuireen jonka psotimaksun pankki kustantaa. Nettipankki vaikutti minusta hämärämmältä, jos tosin se olisi näin aikakriittisissä tilanteissa nopeampi.
Sitä kummastelen, että teistä jonkun 20-luvulla syntyneet isovanhemmatkin käyttävät kuulemma nettipankkia. Kyllä siinä iässä ollaan jo yleensä kuuolleita tai ainakaan ei tiedetä mikä edes on tietokone. Äitini ei oppinut käyttämään, isä auttavasti jos istuin koko ajan vieressä auttamassa.
Dave taisi joskus kertoa, että alkoholisti-isänsä kuoltua dave kävi Pohjanmaalla ja opetti äidilleen nettipankin käytön. Taisipa olla hellpa, koska äiteensä on "Facebook-mummo" Ja aina siinä lähellä sukulaisia ja tuttuja, niin että Dave ei suostuisi siihen mikä meillä oli pakko kun kotihoitokaan ei enää ottanut vastuuta enostani, eli muuttaa itse vanhusten luo tai ottaa vanhus asumaan kotiinsa.
Tässä elämme ja kuolemme aivan eri maailmoissa.
harvinaisiin nettiostoksiini olen käyttänyt pankkikorttini Visapuolta, joka ei pienemmissä summissa vaadi pankkitunnuksilla vahvistamista.
Ja vittuilua VHS- ja C-kaseteista- Kyllä te saatana muistatte miten ne teillekin kelpasivat. Tärkempiä ovat toki tän kämpän sukuhistorialliset 1800-luvun kaapit ja arkut, joita en ilman asunnon haltuun ottoa olisi pystynytjaksanut tällä aikataululla muuttaa enkä kaatopaikallekaan niitä tietenkään. Vielä tärkeäpiä kuitenkin kirjat, josta vanhin näkyilee olevan painettu 1808. Vaan te tuskin enää muistatte mikä on kirja? Älykännyköiltä luette kuin jokainen passinsa Välimereen hukannut mamu-
James Potkukelkka kirjoitti: ↑22.05.2018 9:16
En ole varma vastauksista. G-mies voi kertoa, menikö oikein
Mikä oli Poikuus 41:n avatar ? Hänen itse piirtämänsä dinosaurus
Mikä oli nuoren gattiksen ÄO nuoripsykiatrian testissä? 140
Mikä oli nuoren gattiksen pakko-oire? Käsien pesu
Mihin suuntautui gattiksen ainoa ulkomaanmatka? Minä vuonna? Norja. -78??
Mistä aiheesta Gattis piti luennon yliopistolla? Eläinoikeudet
Mikä oli Gattiksen nettitreffinaisen leipoman kakun koristeaihe? Alaston nainen
Mikä oli Gattiksen isän ammatti? Äidin ammatti? Insinööri, kirjastovirkailija
Mä en ole koskaan väittänyt, että se dinosaurus oli omatekemäni, vaikka olet ennenkin moista sanonut. Olihan minulla toki lukiossa kymppi kuvaamataidossa, mutta sitä saurusta en tehnyt. Nykyinen avani on ajalta kun oli villitys tehdä kitinäläisistä South Park-hahmoja jolloin nettisovelluksella. So Hard taisi tehdä mun kuvan pohjat ja sittemmin minä vaihdoin sille vaatteet ja lisäisin muita arteekteja-
145 se oli ja kymmenvuotiaana eli lasten testissä, ei kerro paljon mitään. En ole uskaltanut kokeilla uudestaan. Hävettää kyllä että noinkin alhainen. Mutta selityksenä että ekaa kertaa älykkyystestin edes näin ja aivoni paniikkihyytyivät aina kun täti otti sekuntikellon esiin-
Pakkoneuroottiset oireeni vaihtelivat kausittain. Oli käsien pesu ei bakteerikammosta vaan hysteria lian leviämisestä tärkeisiin esineisiini. Nythän ne on ihan paskana, olis saanut se oire säilyä. Toinen oiretyyppi oli maagisluonteiset rituaalit, joskus melkein invalidisoivalla tasolla. Sellainen pakko-oireisen erottanee skitsofreenikosta vain, että pakkoneurootikko kyllä ymmärtää, etteivät nämä ole todellisia. Mutta ei silti mitää mahda ja usein helpompi tehdä niitä itsekeksimiään rituaaleja. Siitä puolesta on vielä jämiä, yllättävästi silloin kun olen energisempi. Masentuneena ei. Jotain vain sellaista että vaikkapa lehteä ostaessani "tunnustelen" niitä ja ota vaikka pinkan keskeltä-
Ulkomaanmatkat olivat kuule harvinaisuuksia, kansakoululuokallamme olin ainoa ulkomaille oikein lentokoneella päässyt. Niitä oli Mallorca 1971, marokko 1977, eksoottinen Tukholma jossain siinä välillä. Sitten toki Ruotsin ja Norjan Lappia myöhemmin, mutta nehän ovat käytännössä samaa maata.
Se luento mistä melkein sain fanitytön ja sydämeni särkyi ei ollut eläinoikeuksista vaan ontologista teesiä eläinten tietoisuuden mahdollisuudesta niilläkin lajeilla jotka eivät käytä symbolifunktiota
Juu, tosiaan epätoivoisilla nettitreffeilläni muuan espoolainen koodari Seija kutsui minut keskellä yötä syömään alastoman naisen näköistä syntymäpäiväkseni leipomaansa kakkua. Lähti jostain jutusta että mistä tietää onko joku okea blondi. Herrasmiesmäisyyttäni en kakun haaroväliä edes maistanut, muualta lusikoin. Ehkä siinäkin oli minulle joku vinkki jota en tohtinut uskoa?
isäni oli sähköalan opistoinsinööri, lähinnä asennusliikkeissä. Äitini Helsingissä opiskellut kirjastonhoitaja, joka palkkaluokan vähän noustessa nimikkeeltään kohotettiin sivukirjaston jphtajaksi. Sitä Kommilan kirjastoakaan ei enää ole, kaikki sivukirjastot lakkautettiin säästötoimenpiteenä äitini eläkkeellen päästyä. Mutta toisaalta kukapa kirjoja lukisi? varkauden demaripoliitikot ei silloinkaan
Pahoittelen typoja kone on siis kantuvei monella tapaa-
edit: vähän typoja koetin korjata, niin hankalaa etten enää.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB