Kitinä

Erään kitinä alfa-miehen tunnustuksista tuli mieleen tehdä tällainen ketju. (Olisi jotain tunnustettavaa.)

Aloitetaan kevyestä päästä: rippikoulussa kolmesta tupakaverista vähiten jälkeenjäänyt esitteli minulle saunaan mennessä meisseliään: ei helikopteria, mutta vatsaansa ja takapuoleensa läiskimistä. Tyyppi oli siis selvästi hyvin varustettu, kun tämä onnistui.

McJanne kirjoitti: ↑24.11.2018 23:23 Kusin Niban telkkariin/videoihin. Samana yönä jeesasin Ninnille takas vaatteet päälle, enkä ajatellu mitään hävytöntä.

Näitä tapauksia muistuu mieleen. Joskus Assemblyillä Helsingissä olin hyvää vauhtia menemässä hotellihuoneessa kusemaan nurkkaan (se on oikeasti kauheaa jos on niin humalassa että itseohjautuvasti löydetty paikka vaikuttaa vessalta.) Kaverit herättivät, ja sanoivat että en onneksi kussut Amiga 1200:n päälle. Tämä ei vielä riittänyt vaan olin hetken päästä samalla matkalla.
Nykyään koitan välttää.

nokkaelain kirjoitti: ↑24.11.2018 22:29 Aloitetaan kevyestä päästä: rippikoulussa kolmesta tupakaverista vähiten jälkeenjäänyt esitteli minulle saunaan mennessä meisseliään: ei helikopteria, mutta vatsaansa ja takapuoleensa läiskimistä. Tyyppi oli siis selvästi hyvin varustettu, kun tämä onnistui.

Mutta ei kait tuo sulle ollut noloa? Jos ymmärsin oikein, tässä on tarkoitus esitellä omia nolouksiaan. Mä olen varmaankin kaiken jo tänne oksentanut. Ehkä jotain vielä voisi olla, mutta ne ovat jo sellaisia, että niitä ei pysty kertomaan kenellekään.

Sama kun Davelle. Ne mitä täällä ei jo lue on jo sitä matskua jota ei haluaisi itselleenkään myöntää.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.11.2018 12:15
Mutta ei kait tuo sulle ollut noloa? Jos ymmärsin oikein, tässä on tarkoitus esitellä omia nolouksiaan. Mä olen varmaankin kaiken jo tänne oksentanut. Ehkä jotain vielä voisi olla, mutta ne ovat jo sellaisia, että niitä ei pysty kertomaan kenellekään.

Ajattelin odottaa, että kuulostaako vielä selvin päin hyvältä idealta jakaa juttu, jonka meinasin kirjoittaa alun perin. Ei mitään sen tasoista, mitä muut eivät ole jo täällä kirjoittaneet, joten ei sen jakamisesta olisi mitään lisäarvoa. Ja onhan tosiaan joitakin juttuja joita ei itsekään välittäisi muistaa.

En nolostu kovin helposti, ei tule kauheasti mieleen mitään. Nuorempana miehenä vaikein tilanne oli lienee sellainen jossa hyvän ystävän avovaimo ilmoitti olevansa syvästi rakastunut minuun. Se muutti koko ystävyyden niin epämukavaksi että se siitä kuoli pois. Tiemmä ovat naimisissa ja lapsiakin.

Mulle on käynyt niin, että mun silloisen puolison yksi parhaista ystävistä sanoi melko tukevassa humalassa, että mä oon sen elämän nainen ja mun pitäis jättää mun mies ja elää hänen kanssaan. Pöydässä oli paljon yhteisiä kavereita ja myös silloinen puolisoni, eikä tätä tehty mitenkään vaivihkaa. Seurasi vaivaannuttava hiljaisuus, jonka jälkeen tämä kilpailevan ehdotuksen tehnyt henkilö poistui paikalta. Tilanne oli kaikille äärimmäisen kiusallinen, mutta säilyivät kyllä kavereina senkin jälkeen.