Päivän uutiskatsaus IV - A new hope

[James Potkukelkka]

Älykkyyden tuoma valintaetu on imho aika epäselvä. Kaikki muut maapallon eliöt pärjäävät aivan hyvin ilman ihmisen tasoista älykkyyttä. Toki ihminen nyt on korkeimmalla ravinto- ja muussa hierarkiassa, eli on siitä lopulta ollut hyötyä. Mutta esim. joskus kivikaudella älykkyyden etu oli kait aika marginaalista ja dna-tutkimuksien mukaanhan ihmispopulaatio välillä oli jopa vähällä hävitä.

[Bluntly]

Välillä tuntuu, että ne simpanssit on yliälykkäitä kun jättävät kuumatkailun väliin ja keskittyvät tärkeisiin juttuihin.

[James Potkukelkka]

Eli missä ne kaikki muut älykkäät olennot ovat?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fermin_paradoksi

Los Alamos National Laboratory on niitä paikkoja, joissa tuohon aikaan tavallisen kahvipöydän keskusteluissa pöydässä saattoi olla useampi Nobel-voittaja tai tuleva sellainen.

[sivustahuutaja]

Muuten en ota kantaa, mutta kai maapallolla on kehittynyt useita, jos ei nyt just yhtä älykkäitä, niin kuitenkin varsin älykkäitä lajeja. Vielä joku reilu 10 000 vuotta sitten taisi elää vielä muita ihmislajeja nykyihmisen rinnalla? Toki tämänkaltainen älykkyys on kehittynyt vain keskenään läheistä sukua olevien sosiaalisten ihmisapinoiden parissa, eli sikäli tämä ei hirveän vahva vasta-argumentti ole, mutta kumminkin.

Joku on todennut, että delfiineillä on ollut 20 miljoonaa vuotta aikaa kehittää kuuraketti. Eivät ole Toteuttajia nuo merihipit.

Varsin älykäs ei tässä kontekstissa riitä mihinkään, kun haussa on kyky planeettojen väliseen viestintään. Maapallolla mikään muu laji ei ole kehittänyt mitään edes etäisesti teknologiaan viittaavaa. Yksittäisen työkalun käyttö on suurin saavutus, mihin muut lajit ovat pystyneet. Niputan nyt meidät homo-apinat yhteen nippuun.

Älykkyyden tuoma valintaetu on imho aika epäselvä. Kaikki muuta maapallon eliöt pärjäävät aivan hyvin ilman ihmisen tasoista älykkyyttä. Toki ihminen nyt on korkeimmalla ravinto- ja muussa hierarkiassa, eli on siitä lopulta ollut hyötyä. Mutta esim. joskus kivikaudella älykkyyden etu oli kait aika marginaalista ja dna-tutkimuksien mukaanhan ihmispopulaatio välillä oli jopa vähällä hävitä.

Tällä hetkellä kaikki viittaa ymmärtääkseni siihen, että älykkyys on ollut erityisesti pariutumiseen liittyvä juttu, eikä yksilön selviytymiseen. Eli äly on ollut meidän riikinkukon pyrstömme, joka sitten pitkän kehittymisen jälkeen onkin antanut meille ylivoimaiset kyvyt hallita ympäristöämme.

Isot aivot polttavat ihan älyttömästi energiaa ja tekevät lisääntymisestä ja lasten hoidosta todella työlästä. Luultavasti äly on ollut meille alkuvaiheessa enemmänkin rasite, kuin etu, ihan kuten riikinkukon pyrstö on edelleen pelkkä rasite riikinkukon selviytymisessä. Mutta kun pukille ei ole päässyt ilman hienoa pyrstöä.

[urpiainen]

Älykkyyden tuoma valintaetu on imho aika epäselvä. Kaikki muuta maapallon eliöt pärjäävät aivan hyvin ilman ihmisen tasoista älykkyyttä. Toki ihminen nyt on korkeimmalla ravinto- ja muussa hierarkiassa, eli on siitä lopulta ollut hyötyä. Mutta esim. joskus kivikaudella älykkyyden etu oli kait aika marginaalista ja dna-tutkimuksien mukaanhan ihmispopulaatio välillä oli jopa vähällä hävitä.

Tällä hetkellä kaikki viittaa ymmärtääkseni siihen, että älykkyys on ollut erityisesti pariutumiseen liittyvä juttu, eikä yksilön selviytymiseen. Eli äly on ollut meidän riikinkukon pyrstömme, joka sitten pitkän kehittymisen jälkeen onkin antanut meille ylivoimaiset kyvyt hallita ympäristöämme.

Isot aivot polttavat ihan älyttömästi energiaa ja tekevät lisääntymisestä ja lasten hoidosta todella työlästä. Luultavasti äly on ollut meille alkuvaiheessa enemmänkin rasite, kuin etu, ihan kuten riikinkukon pyrstö on edelleen pelkkä rasite riikinkukon selviytymisessä. Mutta kun pukille ei ole päässyt ilman hienoa pyrstöä.

Mulla taas on pikemminkin sen suuntainen käsitys, että ensinnäkin ei oikein ole yhtä älykkyyttä, josta olisi mielekästä puhua. Meillä on erilaisia kognitiivisia kykyjä, joista jotkut ovat aika kehittyneitä ratkomaan lajille relevantteja ongelmia.

Toiseksi, kun korostamme ihmisille tyypillistä, tai pikemmninkin ehkä muista eläinlajeista erottavaa, älykkyyden muotoa, mielessämme on kai usein erityisesti kommunikaation semanttinen nousu, siirtymä jonkinlaiseen symbolifunktion käyttöön, jossa kieli (kommunikaation ja ajattelun) ei ole pelkkää sisällyksetöntä ärsyke-reaktiota, vaan operoi merkityksillä, propositionaalisilla sisällöillä, jotka asettuvat inferentiaalisiin (siis normatiivisiin tai loogisiin) suhteisiin toisten merkitysten kanssa

Edelleen käsittääkseni tuo Sivustahuutajan viittaama seksuaalivalinnan teoria ei ole (enää?) kovin vahvoilla tässä, vaan merkityksillä operoinnissa kyse nähdän olevan ennen muuta sosiaalisesta ulottuvuudesta, ryhmän kyvystä ratkaista koordinaatio-ongelmia, ylläpitää altruismia ja sen sellaista. Homo-lajit eroavat esim. simpansseista vahvan sosiaalisuutensa suhteen. Aika pienet vauvat ovat tosi hyviä ratkomaan koordinaatio-ongelmia kollektiivisesti optimaalisella tavalla, kun taas älykkäätkin simpanssit ovat aika pitkälle itsekkäitä homo economicuksia. Kieli, ja sitä kautta ihmisille tyypillinen älykkyys, ovat sosiaalisesti ylläpidettyjä yhteistyökäytäntöjä, joiden evoluutio saattaa edellyttää jonkinlaista ryhmävalintaa. Aika kaukana ollaan tuosta riikinkukkoteoriasta tässä.

[sivustahuutaja]

Korona on saanut yllättäen 1950-luvulla syntyneet lykkäämään eläkettään– ”Miksi ei jatkaisi töissä, kun matkustamista ja harrastamista on rajoitettu niin paljon”
https://www.talouselama.fi/uutiset/koro ... fe028627d6

Työurien pidentäminen on ratkaistu! Kielletään ulkomaanmatkat, mökkeily ja vesijuoksu!

[sivustahuutaja]

Mulla taas on pikemminkin sen suuntainen käsitys, että ensinnäkin ei oikein ole yhtä älykkyyttä, josta olisi mielekästä puhua. Meillä on erilaisia kognitiivisia kykyjä, joista jotkut ovat aika kehittyneitä ratkomaan lajille relevantteja ongelmia.

Ei tässä nyt ole kysymys määritelmistä, vaan datasta. Korkea älykkyys ei vaikuta olevan mikään erityisen hyödyllinen asia lajien evoluution kannalta. Ihmisen älykkyys, oli se määritelmä sitten mitä vaan, on kehittynyt varsin lyhyen ajan sisällä. Jos ihmisälyn kaltainen älykkyys, tai muu ihmiselle luontainen toiminta, mitä se sitten ikinä määritelmällisesti onkaan, olisi erityisen hyödyllistä, niin varmaan meillä olisi jotain merkkejä tuollaisen yleisyydestä muiden eläinten keskuudessa.

Edelleen käsittääkseni tuo Sivustahuutajan viittaama seksuaalivalinnan teoria ei ole (enää?) kovin vahvoilla tässä, vaan merkityksillä operoinnissa kyse nähdän olevan ennen muuta sosiaalisesta ulottuvuudesta, ryhmän kyvystä ratkaista koordinaatio-ongelmia, ylläpitää altruismia ja sen sellaista. Homo-lajit eroavat esim. simpansseista vahvan sosiaalisuutensa suhteen. Aika pienet vauvat ovat tosi hyviä ratkomaan koordinaatio-ongelmia kollektiivisesti optimaalisella tavalla, kun taas älykkäätkin simpanssit ovat aika pitkälle itsekkäitä homo economicuksia. Kieli, ja sitä kautta ihmisille tyypillinen älykkyys, ovat sosiaalisesti ylläpidettyjä yhteistyökäytäntöjä, joiden evoluutio saattaa edellyttää jonkinlaista ryhmävalintaa. Aika kaukana ollaan tuosta riikinkukkoteoriasta tässä.

Evoluutio ohjaa kehitystä kahdella tapaa:
1) tietyt ominaisuudet omaavat yksilöt selviävät ympäristön paineessa paremmin = ulkoinen valinta
2) tietyt ominaisuudet omaavat yksilöt jatkavat sukua paremmin = lajin sisäinen valinta

Sinun mielestäsi 2) ei ole merkittävä juttu ihmisen älykkyyden kehittymisen kannalta? Tuolloin älykkyydestä pitäisi olla jo aika paljonkin etua jo hyvin aikaisessa vaiheessa lajin kehitystä. Jos näin olisi, niin meillä pitäisi olla useita älykkäitä lajeja, jotka pärjäävät hyvin suhteessa vähemmän älykkäisiin lajeihin?

[James Potkukelkka]

Homo-lajit eroavat esim. simpansseista vahvan sosiaalisuutensa suhteen. Aika pienet vauvat ovat tosi hyviä ratkomaan koordinaatio-ongelmia kollektiivisesti optimaalisella tavalla, kun taas älykkäätkin simpanssit ovat aika pitkälle itsekkäitä homo economicuksia. Kieli, ja sitä kautta ihmisille tyypillinen älykkyys, ovat sosiaalisesti ylläpidettyjä yhteistyökäytäntöjä, joiden evoluutio saattaa edellyttää jonkinlaista ryhmävalintaa.

Eikös tämän teorian heikkous ole se, että se laittaa kysymään, miksi simpanssit sitten eivät ole älykkäämpiä, jos se on niin hyödyllistä?

[urpiainen]

Homo-lajit eroavat esim. simpansseista vahvan sosiaalisuutensa suhteen. Aika pienet vauvat ovat tosi hyviä ratkomaan koordinaatio-ongelmia kollektiivisesti optimaalisella tavalla, kun taas älykkäätkin simpanssit ovat aika pitkälle itsekkäitä homo economicuksia. Kieli, ja sitä kautta ihmisille tyypillinen älykkyys, ovat sosiaalisesti ylläpidettyjä yhteistyökäytäntöjä, joiden evoluutio saattaa edellyttää jonkinlaista ryhmävalintaa.

Eikös tämän teorian heikkous ole se, että se laittaa kysymään, miksi simpanssit sitten eivät ole älykkäämpiä, jos se on niin hyödyllistä?

Riippuu miten kysymyksen esittää. Miksi seeproilla ei ole konekivääreitä, vaikka ne olisivat tosi hyödyllisiä leijonia vastaan? Kai simpansseilla on ollut ihan hyvä ekolognen lokero tuolla kehityslinjalla; nykyihminen on ajamassa niitä sukupuuttoon vasta nyt, kun vahvemmin nykyihmisen kanssa törmänneet muut homo-lajit hävisivät jo aika kauan sitten. Tai jotain.

[sivustahuutaja]

Eikös tämän teorian heikkous ole se, että se laittaa kysymään, miksi simpanssit sitten eivät ole älykkäämpiä, jos se on niin hyödyllistä?

Ja miksi simpansseja on niin pirun vähän, jos niiden nykyisestä älykkyydestä kerran on niin paljon hyötyä suhteessa tyhmenpiin eläimiin? Miksi mantereet eivät ole täynnä simpanssin tasoisia apinoita? Suomessa vaikuttaa olevan hirviä tiheämmässä kuin simpansseja afrikassa.

Simpansseilla naaraat eivät muuten erityisesti preferoi älykkyyttä. Hallitseva koiras ja sitä tukevat koiraat estävät muiden koiraiden parittelun naaraiden kanssa, jotka kiimassa parittelisivat kenen tahansa kanssa. Hallitseva koiras tyypillisesti perustaa valtansa osin sosiaalisiin suhteisiin, joten tuota kautta tietyn tyyppisen älykkyyden kehittymiselle on mahdollisuuksia. Tuollainen välillinen mekanismi vain on huomattavasti heikompi kuin mahdollisesti suoremmin älykkyyteen kohdistuva parinvalinta.

[James Potkukelkka]

Homo-lajit eroavat esim. simpansseista vahvan sosiaalisuutensa suhteen. Aika pienet vauvat ovat tosi hyviä ratkomaan koordinaatio-ongelmia kollektiivisesti optimaalisella tavalla, kun taas älykkäätkin simpanssit ovat aika pitkälle itsekkäitä homo economicuksia. Kieli, ja sitä kautta ihmisille tyypillinen älykkyys, ovat sosiaalisesti ylläpidettyjä yhteistyökäytäntöjä, joiden evoluutio saattaa edellyttää jonkinlaista ryhmävalintaa.

Eikös tämän teorian heikkous ole se, että se laittaa kysymään, miksi simpanssit sitten eivät ole älykkäämpiä, jos se on niin hyödyllistä?

Kai simpansseilla on ollut ihan hyvä ekolognen lokero tuolla kehityslinjalla

Tämänkin voi mielestäni nähdä myös älykkyyden hyödyllisyyden vasta-argumenttina. Simpanssit ovat pärjänneet ja ei ole ollut hyötyä kehittyä älykkäämmäksi.

[James Potkukelkka]

Tuli muuten mieleen vielä yksi mielenkiintoinen pointti. Silmä on kehittynyt evoluution aikana useita kertoja riippumattomasti. Eli jos joku on oikeasti hyödyllistä, evoluutio kyllä kehittää
sen useampaan kertaan.

[urpiainen]

Eikös tämän teorian heikkous ole se, että se laittaa kysymään, miksi simpanssit sitten eivät ole älykkäämpiä, jos se on niin hyödyllistä?

Kai simpansseilla on ollut ihan hyvä ekolognen lokero tuolla kehityslinjalla

Tämänkin voi mielestäni nähdä myös älykkyyden hyödyllisyyden vasta-argumenttina. Simpanssit ovat pärjänneet ja ei ole ollut hyötyä kehittyä älykkäämmäksi.

En mä oikein ymmärrä, miksi se olisi älykkyyden hyödyllisyyyden vasta-argumentti jotenkin laajemmin kuin just simpanssien kohdalla. Eiks koko evoluutioteorian keskeinen ajattelutapa ole, että lajit eivät ole millään yhdellä kehityskäyrällä alemmasta korkeampaan, vaan on erilaisia tapoja adaptoitua erilaisiin tilanteisiin, ja kehityshistoria riippuu kaikenmoisista kontingenteistakin seikoista?

Ei nettikeskusteluissa koskaan saisi lyödä lähdeviitteillä päähän, mutta jos aikaa ja mielenkiintoa riittää, melkein haluaisin suositella lueskelemaan (nykyaikaisemmat varmaan katsovat jotain videoita) Michael Tomaselloa tämän aihepiirin kontekstissa.

[James Potkukelkka]

Tämä juttuhan lähti liikkeelle Fermin paradoksista ja sivustahuutaja esitti mahdolliseksi selitykseksi, että avaruusraketteja ja radioteleskooppeja kehittävä älykkyys on ehkä harvinaista, vaikka elämä ei olisikaan. Perusteluna sille hän ja minä olemme esittäneet, että älykkyys ei vaikuta ainakaan maapallolla olevan mikään erityisen hyödyllinen ominaisuus. Jos se olisi, älykkyyttä olisi enemmän?

[Ylermi Ylihankala]

Luulen, että olemme jo ajat sitten saavuttaneet yleisen älykkyyden lakipisteen. Tämän jälkeen älykkyyden alalajien hyödyllisyys ja realisoituminen evoluutiossa luultavasti ovat vaihdelleet matkan varrella.

[urpiainen]

Tämä juttuhan lähti liikkeelle Fermin paradoksista ja sivustahuutaja esitti mahdolliseksi selitykseksi, että avaruusraketteja ja radioteleskooppeja kehittävä älykkyys on ehkä harvinaista, vaikka elämä ei olisikaan. Perusteluna sille hän ja minä olemme esittäneet, että älykkyys ei vaikuta ainakaan maapallolla olevan mikään erityisen hyödyllinen ominaisuus. Jos se olisi, älykkyyttä olisi enemmän?

Joo, on tässä tämä. Mähän käyn osa-aika-autistina tietysti tapani mukaan jotain omaa keskusteluani, joka on aika erillinen alkuperäisestä kontekstista. Aluksi problematisoin väitettä (ja eksplisiittisesti rajasin muun keskustelun kontribuutioni ulkopuolelle), että vain yksi laji olisi kehittänyt tunnistamamme kaltaista älykkyyttä huomauttamalla, että suhteellisen älykkäitä ihmislajeja on ollut useita. Tämä huomautus oli sikäli irrelevantti, että Sivustahuutaja huomautti ihan perustellusti, että oman keskusteluintressinsä kannalta (johon minä en siis ottanut lainkaan kantaa) hän laskee kaikki homo-apinat samaksi lajiksi.

Seuraava väite, jonka halusin problematisoida, oli se, että "kaikki viittaa siihen", että älykkyys on evoluutioteorian näkökulmasta riikinkukon pyrstöön verrattava seksuaalivalinnan tuottama kummajainen: piirre, joka laskee kantajansa selviytymistodennäköisyyksiä, mutta nostaa lisääntymistodennäköisyyttä. Esitin, että minun käsittääkseni moderni evoluutioteoria on pikemminkin menossa siihen suuntaan, että älykkyyden evolutiivinen hyöty pitää ymmärtää inhimillisen sosiaalisuuden evoluution kautta, joka on aika erilainen analyysikehikko kuin Darwinin sexual selection, ja operoi paremmalla selviytymisellä mahdollisesti ryhmätasolla. Muuhun en ole ottanut kantaa.

[sivustahuutaja]

^^ Mistä me tiedämme, olemmeko loivalla nousevalla käyrällä vai tasaisella lakipisteessä? Vaikka älykkyys olisi vain 0,01% vuosikasvussa, niin älykkyys kolminkertaistuisi kymmenessätuhannessa vuodessa.

[James Potkukelkka]

^^Aika useinhan siinä on, että toinen henkilö olettaa kirjoittajan tarkoittavan jotain laajempaa kannanottoa kuin mitä hän tarkoittaa. Esim. jos kirjoitan "abortti on eettisesti ongelmallinen", moni automaattisesti olettaa, että haluaisin tai pitäisin tarpeellisena rajoittaa aborttia nykyisestä.

Itse en tiedä, mikä on nykykäsitys siitä, miksi ihminen on selvästi älykkäämpi kuin muut eläimet. Olen kyllä kuullut tuon "runaway sexual selection" -argumentin.

[sivustahuutaja]

Esitin, että minun käsittääkseni moderni evoluutioteoria on pikemminkin menossa siihen suuntaan, että älykkyyden evolutiivinen hyöty pitää ymmärtää inhimillisen sosiaalisuuden evoluution kautta...

Mitäs tuo inhimmillinen sosiaalinen evoluutio sitten on? Auttaako se pärjäämään ympäristön kanssa vai pääseekö siinä vain tietyt inhimmilliset panemaan?

Genetiikan kautta tiedämme, että miehistä suurempi osa jäi lisääntymättä verrattuna naisiin. Oliko syynä tämä inhimmilinen sosiaalinen evoluutio? En tiedä. Jokin järeä valintamekanismi kuitenkin näyttää olleen toiminnassa pariutumisessa. Nykymaailmasta tiedämme, että älykkäät miehet saavat enemmän lapsia: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6532519/. Vai selittyykö tuokin inhimillisellä sosiaalisella evoluutiolla? Olen simppeli mies. Minusta merkit viittaavat siihen suuntaan, että jostain syystä juuri meidän ihmishaaramme alkoi preferoida älykkyyttä pariutumisessa ja tuo pitää paikkansa myös tänä päivänä.

[James Potkukelkka]

[Minusta merkit viittaavat siihen suuntaan, että jostain syystä juuri meidän ihmishaaramme alkoi preferoida älykkyyttä pariutumisessa ja tuo pitää paikkansa myös tänä päivänä.

Eli raamattu on oikeassa! Naisten syytä, että istumme vangittuina monitorin ja tuolin välissä muutaman neliön kopeissa päivänvaloa näkemättä sen sijaan, että loikoilisimme savannilla auringossa ja söisimme banaania!

[sivustahuutaja]

^ nimenomaan! Jos naiset preferoisovat isoa elintä, niin voisi keskittyä sen kehittämiseen.

Naisille ja miehille kyllä plussaa siitä, että meillä voi pärjätä monin eri tavoin. Jos olisin leijona ja ei hotsittaisi ottaa matsia toisen uroon kanssa kynsin ja hampain, niin pitäisi tyytyä käpälään tai homoiluun. Tai ehkä yksinäiset leijonat raiskaa seeproja tai jotain.

[urpiainen]

Vapaavuoren vetäytyminen saattaa tuoda Helsingin kunnallisvaaleihin uutta kiinnostavuutta

(Mun ongelma on taas, että Helsingin kuntapolitiikka on paljon kiinnostavampaa kuin Espoon, jossa kokoomuslaisten jääkiekkomiesten sössintä jatkunee entiseen tapaansa.)

Näköjään mainittu myös Kitinän suosikkityttö, mutta eikö hänen siis pitäisi muuttaa Helsinkiin voidakseen asettua ehdolle?

Toisaalta, eikö Hjallis jo ilmoittanut jossain, että on valmis siirtymään Sipoosta Helsingin pormestariksi? Lisää painetta kokoomukselle, Liike Nyt marginaalisella kannatuksellaan on kuitenkin paha kokoomukselle. Tuskin se juuri muualta ääniä saa varastettua.

Pormestaripeli ottaa lisää kierroksia: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007615563.html

Voi olla, että ensi kuntavaalien jälkeen olen oikein tyytyväinen espoolaisuuteeni!

[James Potkukelkka]

Miten Helsingin pormestari valitaan?

[urpiainen]

Kai siitä on vain jonkinlainen jaettu yhteisymmärrys, että vaalien suurin puolue saa pormestarin paikan (valtuusto ymmärtääkseni nimittää). Jo tämä varmaan riittää siihen, että tuskin oikeasti on pelkoa H(j)alliksen Helsingistä. Lisäksi tämä lienee vain jonkinlainen implisiittisesti hyväksytty oletusarvo, jos persut jonkun ihmeen kautta olisivat suurin puolue, kai valtuusto voisi ryhmittyä yli puoluerajojen yhteen tukemaan ei-fasistista kaupunginjohtoa.

[James Potkukelkka]

HS kirjoitaa siis virheellisesti ” HELSINGIN pormestari valitaan ensi keväänä järjestettävien kuntavaalien yhteydessä.”?