Kitinä

^ hitler teki vain lebensraumia!

No eihän sitä tietysti kukaan enää edes muistanut, että Rinne oli vielä viikonloppuun asti SDP:n puheenjohtaja. Mutta nyt siis kuitenkin ollaan oikeastikin tilanteessa, jossa SDP on suurin puolue eduskunnassa, pääministeripuolue, johtaa kannatuskyselyissä - ja puoluetta johtaa kaksikko Marin - Rönnholm. Kumpikaan ei oikein vaikuta kliseiseltä demarilta. Onhan tämä nyt silleen kevyesti mielenkiintoista; ei ole pitkään aikaan SDP näyttänyt yhtä ajankohtaiselta ja, sanoisinko, nuorekkaalta (vaikka Urpilainen oli toki pj:ksi tullessaan nuori).

Ilman muuta kasvanut suosio selittynee pitkälti tyydyttävällä pärjäämisellä poikkeus- ja kriisiaikoina, eikä suosio mitenkään itsestäänselvästi jatku aikojen asetuttua normaalimpaan tilaan, olipa se sitten uusi tai tuttu normaali. Ehkä historiassa on myös joskus ollut sellaista, että kriisiajan johtajat vaihdetaan kriisin jälkeen. Tähän nähden on ehkä mielenkiintoista, että en vieläkään oikein tiedä Marinin yhteiskunnallisista visioista kovin paljoa. Eikä puoluekokouksen linjapuhekaan lukemani uutisoinnin perusteella hirveästi valoa lisää tuonut. Pikemminkin mediassa läpi päässyt viesti oli sillä linjalla, että radikaaleja muutoksia ei ole tulossa. Ehkä Marin on oppinut siitä, miten jopa Tuomioja kampitti Urpilaista kritisoidessaan tätä unelmahötöstä, ja Marin hallintotieteilijänä keskittyy hallinnoimaan uskottavasti viestien. Saa nähdä, onko demarit uudistumassa 2000-luvulle vai ei - ja onko Marinilla tulevaisuutta demarien johtajana kriisin jälkeenkin.

^No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

Rinnehän Hesarin mukaan haluaa työministeriksi. Veikkaan, että Marin kohteliaasti kiittää mielenkiintoisesta ehdotuksesta.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.08.2020 13:02 ^No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

Rinnehän Hesarin mukaan haluaa työministeriksi. Veikkaan, että Marin kohteliaasti kiittää mielenkiintoisesta ehdotuksesta.

Kyllähän työntekijäjärjestöt ottaisivat mielellään 33% palkankorotuksen.

urpiainen kirjoitti: ↑25.08.2020 12:45 Ilman muuta kasvanut suosio selittynee pitkälti tyydyttävällä pärjäämisellä poikkeus- ja kriisiaikoina, eikä suosio mitenkään itsestäänselvästi jatku aikojen asetuttua normaalimpaan tilaan, olipa se sitten uusi tai tuttu normaali.

Persutodellisuudessa ihan sellainen pikku juttu kuin hallituksen muodostaminen menee hankalaksi, jos esim. kepua ei saa omien visioiden taakse. Demarit, vihreät ja vassarit ei vaan riitä hallitukseksi.

So Hard kirjoitti: ↑25.08.2020 13:07

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.08.2020 13:02 ^No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

Rinnehän Hesarin mukaan haluaa työministeriksi. Veikkaan, että Marin kohteliaasti kiittää mielenkiintoisesta ehdotuksesta.

Kyllähän työntekijäjärjestöt ottaisivat mielellään 33% palkankorotuksen.

Juu. En vaan ymmärrä, miten Marinin asemassa oleva henkilö voi vakavalla naamalla esittää moista.

Puhuuhan hän toki muutakin huuhaata. Esim. että tuloerot olisivat kasvaneet. Tietysti valitsemalla tarkasteluajankohdan oikein voi sanoa, että ne ovat kasvaneet, pienentyneet tai pysyneet ennallaan.

So Hard kirjoitti: ↑25.08.2020 13:07Kyllähän työntekijäjärjestöt ottaisivat mielellään 33% palkankorotuksen.

Eihän ehdotus tuntunut maistuvan niillekkään.

Näin työmarkkinajärjestöt kommentoivat Sanna Marinin avausta työajan lyhentämisestä – tavoitteet osin jopa vastakkaisia

Bluntly kirjoitti: ↑25.08.2020 13:24

So Hard kirjoitti: ↑25.08.2020 13:07Kyllähän työntekijäjärjestöt ottaisivat mielellään 33% palkankorotuksen.

Eihän ehdotus tuntunut maistuvan niillekkään.

Tajuavat, että ajaisi talouden konkurssiin.

6 tunnin työpäivä olisi mielestäni rehellinen ja varmasti lisäisi tuottavuutta. Enpä ole kovin montaa paikkaa elämässäni nähnyt, missä niitä töitä tehtäisiin tuottavasti tuo 7.5 h.

Varmasti jotkut juristi-astronautti-lääkärit grindaa joka sekunti täysillä, mutta en itse ole juristi-astronautti-lääkäri, eikä mulle makseta juristi-astronautti-lääkärin liksoja, niin miksi grindaisin täysiä kun vähempikin riittää?

Teollisuudessa liukuhihnalla varmasti väännetään joka sekuntti, mutta meikäläinen jos saa neljä tuntia tuottavaa päivässä niin hyvä.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.08.2020 13:22 Puhuuhan hän toki muutakin huuhaata. Esim. että tuloerot olisivat kasvaneet. Tietysti valitsemalla tarkasteluajankohdan oikein voi sanoa, että ne ovat kasvaneet, pienentyneet tai pysyneet ennallaan.

Ei kai se noin sano? Mun mielestä se on ollut aika tarkkana, että puhuu luokkarakenteiden periytyvyydestä ja hyvinvoinnin/pahoinvoinnin kasautumisesta, joka näkyy myös tulo- ja varallisuuserojen kasvussa. Ei kai tämä ole mitenkään yksiselitteisen huuhaata? Koulutuksen periytyvyys, terveysongelmien kasautuminen ja varallisuuserojen kasvu lienevät aika kiistämättömiä ilmiöitä? Gini-kertoimesta voi toki napata omaan narratiiviinsa sopivan pätkän, mutta ajattelisin Marinin tarkoittavan tuloerojen kasvulla enemmän standardiraportin kuviota 2 ja ylimmän ja alimman tulodesiilin välimatkan kasvua ja muita vastaavia tarkasteluja: https://www.stat.fi/til/tjt/2018/01/tjt ... 01_fi.html. Voi näistä valinnoista ja painotuksista nyt olla perustellusti montaa mieltä, mutta ei kai huuhaa-tulkinta nyt noin itsestäänselvän tosi ole? (Sorsa-säätiön raporttia en ole selannut.)

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.08.2020 13:02 No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

En mä lukenut sitäkään vaatimuksena. Eiks se nimenomaan puhunut vision luomisesta, ja tarvittavien askelmerkkien selvittämisestä, eikä vaatinut asiaa? Toki tämä oli vahvempi muotoilu kuin se viime kerralla saman kohun aiheuttanut aateskelu, mutta aika hallitusohjelman hengen mukaisesti lähinnä tiukka vaatimus alustavan selvityksen aloittamisesta.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.08.2020 13:02 ^No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

Kuuden tunnin työpäivä voisi vähentää sairauspoissaoloja ja työpahoinvointia. Arviot työpahoinvoinnin kustannuksista liikkuvat miljardeista kymmeniin miljardeihin. Ihmiset menevä aikaisemmin eläkkeelle jne.

Urpiaiselle että kun meillä on maailman 6. pienimmät tuloerot niin on outoa että niistä pidetään jatkuvaa älämölöä. Jos vertaillaan noita tuloeroja vain kokopäivätyötä tekevien kesken ne ovat vieläkin pienemmät...
Jos ruvetaan tasaamaan vaurautta mahdollisimman tasaisesti kaikille niin kaikista ei tehdä yhtä rikkaita vaan yhtä köyhiä. Tämä on ihan matemaattinen fakta.

Bluntly kirjoitti: ↑25.08.2020 13:40 Teollisuudessa liukuhihnalla varmasti väännetään joka sekuntti, mutta meikäläinen jos saa neljä tuntia tuottavaa päivässä niin hyvä.

"Tällä palkalla syntyy tällaista jälkeä."

urpiainen kirjoitti: ↑25.08.2020 14:02 Koulutuksen periytyvyys, terveysongelmien kasautuminen ja varallisuuserojen kasvu lienevät aika kiistämättömiä ilmiöitä?

Pitäisi tukea fiksujen ja hyvin tienaavien lastenhankintaa huimasti enemmän. Tällä tavoin periytyvän huono-osaisuuden määrä vähenisi suhteessa periytyvään hyväosaisuuteen.

Homeboy65 kirjoitti: ↑25.08.2020 14:14 Urpiaiselle että kun meillä on maailman 6. pienimmät tuloerot niin on outoa että niistä pidetään jatkuvaa älämölöä.

On meillä varmaan edelleen maailman paras vastasyntyneiden kuolleisuustilastokin, mutta kyllä mä siitä huolimatta pidän ihan perusteltuna koettaa parantaa tilannetta entisestään sen sijaan, että lastenklinikan proffat siirrettäisiin siivoamaan Marinin vessaa. Sitä paitsi näyttäisi siis siltä, että luokkautumiskehitys on menossa suuntaan, jossa seuraavan sukupolven mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu entistä huonommin, ja kasvavat tulo- ja varallisuuserot ovat osa tätä kehitystä. Tarttis tehdä jotain. Eli en oikein ymmärrä tämän argumentaatiolinjan vakuuttavuutta. Ei kyse ole kilpailusta maiden kesken, vaan paremman yhteiskunnan rakentamisesta.

Jos vertaillaan noita tuloeroja vain kokopäivätyötä tekevien kesken ne ovat vieläkin pienemmät...

Joo. Tämä on aihepiiri, jossa mä olen aika kaukana demareista. Sen sijaan, että valvotaan paperimiehen saavutettuja etuja, enemmän jengiä pitäisi saada työelämän piiriin (eikä välttämättä edes kokopäiväisesti). Vaikka se sitten tarkoittaisi lisää sitä matalapalkkatyötä (jota subventoitaisiin muin keinoin).

Jos ruvetaan tasaamaan vaurautta mahdollisimman tasaisesti kaikille niin kaikista ei tehdä yhtä rikkaita vaan yhtä köyhiä. Tämä on ihan matemaattinen fakta.

Ei kai kukaan, tai ainakaan Marin, ole vaatimassa vaurauden jakamista mahdollisimman tasaisesti kaikille? Kuulostaa olkiukolta. Enkä ihan näe sun matemaattista faktaakaan. Jos sulla on 1 keskiolut ja mulla 5, ja Sanna Marx uudelleenjakaa tämän vaurauden siten, että kumpikin saamme kiskaista 3 olusta tuulensuojaan, niin en nyt oikein näe matemaattisen faktasi sisältöä. Lisäksi haluaisin huomauttaa, että Sannan esi-isä Karl M. ei ajanut vaurauden jakamista mekaanisesti tasan, vaan sitä, että kaikki saavat tarpeensa mukaan. Monta keskiolutta luulet, että sä olisit silloin saanut?

urpiainen kirjoitti: ↑25.08.2020 14:31 Sitä paitsi näyttäisi siis siltä, että luokkautumiskehitys on menossa suuntaan, jossa seuraavan sukupolven mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu entistä huonommin, ja kasvavat tulo- ja varallisuuserot ovat osa tätä kehitystä. Tarttis tehdä jotain. Eli en oikein ymmärrä tämän argumentaatiolinjan vakuuttavuutta. Ei kyse ole kilpailusta maiden kesken, vaan paremman yhteiskunnan rakentamisesta.

Yksi tapa estää tuota luokkautumista olisi yrittää estää heikko-osaisia hankkimasta jälkikasvua, josta he eivät kykene huolehtimaan. Mielestäni tuo ehkäisisi hyvin tätä huono-osaisuuden periytymistä?

Tuetaan vahvuuksia, ei heikkouksia.

Onks se vielä kokoomusaktiivi se takavuosien nuorisokokkariälykkö, joka just ajoi heikomman aineksen lisääntymisen rajoittamista? Silloin vielä moisista puheista nousi kohu, mutta persujen normalisoitua natsahtelun tyyppi voisi koettaa uutta tulemista. Ehkä aika on vihdoin kypsä uudelle (vanhalle) ajattelulle.

Minusta on aika liukasta tekstiä: "Ei ole kilpailusta maiden kesken vaan paremman yhteiskunnan rakentamisesta".
Tuloeroista vielä: jo renesanssin aikana luovuttiin siitä harhaluulosta että vaurauden määrä on vakio ja nollasummapeliä. Tällainen harhaluulo tuntuu elävän (tämä on tosin oletus, ei fakta) edelleen Suomessa. Pienikin tuloerojen kasvu koetaan hirveän vaarallisena ja viitataan ongelmiin joita on kehitysmaissa ja diktatuureissa. Joo tuloerot ovat kasvaneet. Mutta absoluuttisesti ne ovat edelleen hyvin pienet. Ennen ne olivat jopa liian pienet, Itä-Euroopan maiden tasolla...

Lisäksi aina kun joku menestyy ja vaurastuu se hyödyttää myös muita. Korkeasti koulutettu menestyjä X. Mitä enemmän hän tienaa sitä enemmän hän maksaa veroja yhteiseksi hyväksi. Ensin välittömiä veroja. Sitten hän ostaa tavaroita ja palveluksia ja maksaa välillisiä veroja. Raha menee kiertoon. Hänellä on läheisiä joita hän voi tukea jne. Eli kiteytetysti: juuri siksi koska meillä on vahvoja voidaan pitää huolta heikoista.
Kuten amerikkalaiset sanovat: Parhaiten autat köyhiä kun ET OLE yksi heistä.

Monilla suomalaisilla radikaaleilla taitaa olla btw romanttinen halu löytää eriarvoisuutta sielläkin missä sitä ei ole.

Homeboy65 kirjoitti: ↑25.08.2020 14:47 Minusta on aika liukasta tekstiä: "Ei ole kilpailusta maiden kesken vaan paremman yhteiskunnan rakentamisesta".
Tuloeroista vielä: jo renesanssin aikana luovuttiin siitä harhaluulosta että vaurauden määrä on vakio ja nollasummapeliä. Tällainen harhaluulo tuntuu elävän (tämä on tosin oletus, ei fakta) edelleen Suomessa. Pienikin tuloerojen kasvu koetaan hirveän vaarallisena ja viitataan ongelmiin joita on kehitysmaissa ja diktatuureissa.

Me seurataan jotenkin eri debattia. Mä en ole nähnyt tässä julkisessa keskustelussa yhtään osapuolta, joka ajattelisi tuon nollasummapelin mukaan, tai viittaisi kantansa tukena kehitysmaiden ja diktatuurien ongelmiin. Mun mielestä debatti pikemminkin tulkitsee (kiistettyjä) tutkimusnäyttöjä, joiden mukaan kasvavat tuloerot haittaavat talouskasvua. Tässä puheessa ei tietenkään olisi mitään järkeä, jos vaurauden määrä olisi vakio. Ehkä Lemonissa puhutaan eri tavalla?

Ja kai viimeisen sadan vuoden aikana suomalaisten aineellisen elintason nousu on johtunut lähes kokonaan tuottavuuden kasvusta, joka taas on syntynyt lähes kokonaan uusista ideoista, innovaatioista, koulutuksesta ja sen sellaisesta, jolloin on aika huolestuttavaa, että suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut jo alle EU- ja OECD-maiden keskitason, kun vielä 90-luvulla oltiin maailman ykkösiä. Suomi on niin pieni kansa, että ei olisi varaa jättää yhtään lahjakkuutta hyödyntämättä. Nyt huono-osaisuuden rakenteellinen periytyminen uhkaa tätä. On muistettava, että amerikkalainen unelma toteutuu todennäköisimmin pohjoismaisessa sosiaalidemokratiassa, ei USAssa.

Ainakin sen verran tuloeroista vielä että jos näitä meidän erittäin pieniä tuloerojamme pienennettäisiin vielä niin se vähentäisi kummasti esim. opiskelumotivaatiota. Popula alkaisi miettiä että eipä sitä viitsi lukea itseään hiki hatussa maisteriksi, ekonomiksi tms. jos palkkaa ei saa kovin paljon enemmän kuin taksia ajamalla tai Mäkkärin kassalla.

Siis meillä on urpsu OECD-maiden häntäpäässä olevat tuloerot mutta silti se on ongelma? No odotetaan seuraavaa lamaa, silloin tuloerot pienentyvät ja silloin yhteiskunnan vähäosaisilla menee varmaankin paremmin? (Tsekkaa sarkasmimittarisi)

urpiainen kirjoitti: ↑25.08.2020 14:31 Sitä paitsi näyttäisi siis siltä, että luokkautumiskehitys on menossa suuntaan, jossa seuraavan sukupolven mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu entistä huonommin, ja kasvavat tulo- ja varallisuuserot ovat osa tätä kehitystä.

Mielestäni meidän ikäluokassa tapahtui niin suuri luokkajaon mullistus maksuttoman peruskoulun ja tuetun opiskelun myötä, että luokkautumiskehityksen suunta vaikuttaa ihan luonnolliselta. Vanhempien asenteilla ja geeneillä kun ilmeisesti on vaikutusta asiaan.

Sarmaste myynyt myös naapuriin Kiinan kautta.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ ... 6272d52499

Olikohan CE vai C E merkintä?

urpiainen kirjoitti: ↑25.08.2020 14:02

James Potkukelkka kirjoitti: ↑25.08.2020 13:22 Puhuuhan hän toki muutakin huuhaata. Esim. että tuloerot olisivat kasvaneet. Tietysti valitsemalla tarkasteluajankohdan oikein voi sanoa, että ne ovat kasvaneet, pienentyneet tai pysyneet ennallaan.

Ei kai se noin sano? Mun mielestä se on ollut aika tarkkana, että puhuu luokkarakenteiden periytyvyydestä ja hyvinvoinnin/pahoinvoinnin kasautumisesta, joka näkyy myös tulo- ja varallisuuserojen kasvussa. Ei kai tämä ole mitenkään yksiselitteisen huuhaata? Koulutuksen periytyvyys, terveysongelmien kasautuminen ja varallisuuserojen kasvu lienevät aika kiistämättömiä ilmiöitä? Gini-kertoimesta voi toki napata omaan narratiiviinsa sopivan pätkän, mutta ajattelisin Marinin tarkoittavan tuloerojen kasvulla enemmän standardiraportin kuviota 2 ja ylimmän ja alimman tulodesiilin välimatkan kasvua ja muita vastaavia tarkasteluja: https://www.stat.fi/til/tjt/2018/01/tjt ... 01_fi.html. Voi näistä valinnoista ja painotuksista nyt olla perustellusti montaa mieltä, mutta ei kai huuhaa-tulkinta nyt noin itsestäänselvän tosi ole? (Sorsa-säätiön raporttia en ole selannut.)

Perustin väitteeni linjapuheen tähän kohtaan

"”Kasvavat tulo- ja varallisuuserot eivät ole vain yksilöiden vaan meidän kaikkien yhteinen ongelma"

Lähde https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006612041.html

vrt




Lähde edellä linkittämäsi https://www.stat.fi/til/tjt/2018/01/tjt ... 01_fi.html

Kuvio 2 on tosiaan mielenkiintoinen kyllä sekin. Jotenkin näin maallikkona näyttää, että kuvio 1 ja 2 ovat osin ristiriidassa keskenään?