Päivän uutiskatsaus IV - A new hope

[Homeboy65]

Sitten nuo luokkarakenteet. Jos duunariperheiden vesat menevät amikseen eikä lukioon niin eiköhän se ole heidän OMAA VALINTAANSA? Eli he ovat niitä joita kiinnostaa käytännön jutut eikä kirjaviisaus. Ja yhteiskunta tarvitsee siis edelleen keittäjiä, kirvesmiehiä, puuseppiä, verhoilijoita jne. Vai mitä? Ja jos reiska (noin pienellä kirjoitettuna) juo viinaa, polttaa tupakkaa ja syö epäterveellisesti niin onko sekin yhteiskunnan vika?

Jos sinne mennään oman mielenkiinnon kohteen perässä, niin silloin se on oma valinta. Jos sinne mennään sen vuoksi, että lukio ja sitä mahdollisesti seuraava korkeakouluopiskelu tuntuvat taloudellisesti mahdottomilta, niin silloin se ei ole enää samanlailla "oma valinta". Yhteiskunta toki kaipaa monenlaista osaajaa, mutta se ei perustele sitä, miksi pitäisi ylläpitää rakenteita jotka ylläpitävät luokkaeroja.

Sopii oikaista jos olen väärässä mutta eikö Suomessa ole lähes ilmainen koulutus? Ja taas tekee mieli verrata muihin maihin...

[exsu]

Koulun hinta ei ole varmaan ongelma. Se tulonmenetys joka jää saamatta kun päivät menee koulussa saattaa olla. Mullakin oli lukiokavereita, joilla jäi homma kesken kun piti illat/yöt olla siivoomassa/ grillikioskilla/ muussa työssä, että sai ruokaa.

[sivustahuutaja]

^ en edelleen.ymmärrä? Väitätkö näiden henkilöiden hakeneen kaikki tuet, joihin ovat oikeutettuja ja ottaneet kaiken opiskeluun tarjolla olevan lainan ja silti joutuneen tekemään opinnot estävän määrän duunia saadakseen ruokaa?
https://lukio.fi/lukiolaisopas/toimeentulo/

[James Potkukelkka]

2005-2018 työn tuottavuus kohosi koko aikana 4%. Eli 13 vuodessa 4%.

Lähde https://ek.fi/mita-teemme/talous/perust ... pailukyky/

Otetaan 13. juuri 1,04, saadaan vuotuiseksi kasvuksi 0,3% ko. ajanjaksolle. JOs tuottavuuskehitys ottaisi valtavan loikan, voitaisiin päästä 1%:n vuotuiseen kasvuun. Tuskin niin käy, mutta argumentin vuoksi.

Kysymys; kuinka monta vuotta kestää (korkoa korolle) 1%:n vuotuisella tuottavuuden kasvulla, jotta työaikaa voidaan leikata 7,5 tunnista 6 tuntiin ja maksaa samaa reaalipalkkaa. Luonnollisestikaan kyseisenä aikana ei palkkaa koroteta reaalisesti lainkaan, muuten tavoite muuttuu vielä vaikeammaksi.

Tuottavuuden pitää siis kasvaa 25%. Missä ajassa 1%:n kasvulla korkoa korolle (entinen tuottavuuden kasvuhan on aina jo mukana laskelmassa) saadaan 25%:n reaalinen kasvu tuottavuuteen.

1,01 potenssiin X = 1,25.

Otetaan 1,01 kantainen logaritmi 1,25:stä joka voidaan laskea ln 1,25/ln 1,01 =22,4 vuotta.

Eli jos tuottavuuskehitys ottaa huiman loikan 1%:n vuotuiseen kasvuun, niin 22,4 vuodessa saamme reaalisesti 25%:n tuottavuuden kasvun, joka mahdollistaa em. työajan lyhentämisen nykyisellä palkalla. Kyseisenä aikana ei siis palkkoja koroteta reaalisesti lainkaan.

Entäpä, jos tuottavuuden kasvu pysyy samana kuin viimeiset 13 vuotta, eli 0,3% vuodessa. Silloin kestää ln 1,25/ ln 1,003 eli 74,5 vuotta. Marinia ei voi syyttää ainakaan lyhytnäköisyydestä, jos visio on 75 vuoden päässä-.

Disclaimer; olen viimeksi laskenut logaritmeja varmaan lääkiksen pääsykokeissa 34 vuotta sitten. Piti kerrata, miten ne oikein toimivatkaan. Jos joku jaksaa tarkistaa, niin hyvä.

[exsu]

^ en edelleen.ymmärrä? Väitätkö näiden henkilöiden hakeneen kaikki tuet, joihin ovat oikeutettuja ja ottaneet kaiken opiskeluun tarjolla olevan lainan ja silti joutuneen tekemään opinnot estävän määrän duunia saadakseen ruokaa?
https://lukio.fi/lukiolaisopas/toimeentulo/

Mä oon käynyt lukion 90-luvulla, joten tuo linkki ei välttämättä päde juuri heidän tilanteeseen. Mutta lukiossahan ollaan aika pitkään alaikäisiä, ja jos kotoa a) ei tule taloudellista tukea ja b) on jotain sellaista tuloa minkä vuoksi se alaikäinen ei saa tukea, niin aika ohuet ovat vaihtoehdot. Lisäksi tietenkin tuo eri tukien kartoittaminen ja hakeminen on 16-18-vuotiaalle melkoinen suo yksin.

Suurin kynnys lienee kuitenkin kulttuurinen, eli ei ole tapana ottaa lainoja, hakeutua lukioon/ korkeakouluun jne. Itsekin hyvin köyhän kodin kasvattina olen tehnyt paljon töitä läpi lukion ja korkeakoulujen, koska tuntui vain täysin mahdottomalta ajatukselta ottaa demonisoitu laina talouden vakaamiseksi. Mun eka laina on ollut yhdessä aviomiehen kanssa otettu asuntolaina, sekin tulotasoon nähden niin pieni että pankki ei hyväksynyt meidän maksusuunnitelmaa kun oltaisiin maksettu se liian nopeasti suhteessa ASP-lainan ehtoihin. Ei tuollaista "koulutus sijoituksena" - ajattelua opeteta missään jämälähiön peruskoulussa tai edes lukiosta. Itseasiassa lukion opo suositteli mulle amista lukion jälkeiseksi kouluksi, vaikka mulla yli yli 8 keskiarvo ja kirjoitin M:n paperit. Luulin pitkälle aikuisuuteen että ne on ihan sikahuonot. Olin sekä isän että äidin puolen suvun eka ylioppilas, niin ei ollut kauheasti vertailupintaa.

[Vagabondo]

^ Ei tuota oikein tuottavuuden lisääntymisen kautta pysty rahoittamaan. Jos työajan lyhentäminen halutaan ajaa sisään, niin se on joko työntekijän tai verottajan lompakosta pois. Verottaja lienee siinä mielessä realistisin, että se teoriassa sosiaalitukiin menevä rahasumma pienenisi samalla, kun entistä isompi osa väestöstä olisi töissä.

20-70 vuotta sinänsä kuulostaa ihan realistiselta aikaikkunalta, jossa tuon muutoksen pystyisi toteuttamaan, jos siihen poliittista halua olisi. Ainakin minusta jossain puolen tunnin portaissa tapahtuva lyhennys kuulostaa realistisemmalta kuin kerralla tehtävä muutos ja välissä aina riittävän pitkä aika, jotta markkinat ehtii sopeutua.

[sivustahuutaja]

^ jos pois jäävät tunnit olisivat vähemmän tuottavia ja jostain löytyisi työvoimaa palkattavaksi tuottavemmilla tunneilla, niin 6 tuntiin siirtymisellä olisi ehkä saavutettavissa suhteellisen isokin tasohyppy. Jos 1,5h olisi 7,5h päivässä tehty -30% teholla, niin täystehoksi muuttamalla saataisiin 6% tuottavuusloikka.

Jos palkka menisi tuotannon mukasn, niin 6h siirtyjällä palkka tippuisi 14%. 4000 palkka tippuisi 3440 egeen. Verottaja haluaa omansa joten tässä kuviossa verot eivät laskisi niin paljon kuin mitä yksilöllisessä järjestelyssä tänä päivänä laskisivat. Veikkaisin nettopalkan tippuvan enemmän kuin 14%. Kelle maistuisi 18% pienempi netto ja 7,5h lyhyempi viikkotyöaika?

[So Hard]

^ Ei tuota oikein tuottavuuden lisääntymisen kautta pysty rahoittamaan. Jos työajan lyhentäminen halutaan ajaa sisään, niin se on joko työntekijän tai verottajan lompakosta pois. Verottaja lienee siinä mielessä realistisin, että se teoriassa sosiaalitukiin menevä rahasumma pienenisi samalla, kun entistä isompi osa väestöstä olisi töissä.

20-70 vuotta sinänsä kuulostaa ihan realistiselta aikaikkunalta, jossa tuon muutoksen pystyisi toteuttamaan, jos siihen poliittista halua olisi. Ainakin minusta jossain puolen tunnin portaissa tapahtuva lyhennys kuulostaa realistisemmalta kuin kerralla tehtävä muutos ja välissä aina riittävän pitkä aika, jotta markkinat ehtii sopeutua.

Aivan kammottava ajatus on, että työssäkäyvän väestön tulonsiirtoja lisättäisiin. Niitä pitäisi karsia ja laskea verotusta. Siksi ainoa mahdollisuus työajan lyhentymiseen on se, että kevyemmät verot sallivat ihmisten tehdä vähemmän työtä. Se taas vaatii, että myös työssä käymättömien tulonsiirtoja pitää karsia rajusti. Siihen ei ole poliittista valmiutta.

[sivustahuutaja]

Mutta lukiossahan ollaan aika pitkään alaikäisiä, ja jos kotoa a) ei tule taloudellista tukea ja b) on jotain sellaista tuloa minkä vuoksi se alaikäinen ei saa tukea, niin aika ohuet ovat vaihtoehdot.

Jos vanhemmilla ei ole tuloja, niin rahaa saa. Jos vsnhemmilla ei ole tuloja, niin he saavat toimeentulotukea, jolloin potentiaalisen opiskelijamme ei tarvitse elättää heitä.

Suurin kynnys lienee kuitenkin kulttuurinen, eli ei ole tapana ottaa lainoja, hakeutua lukioon/ korkeakouluun jne.

Tämä on se ydinkysymys. Ainoa realistinen tapa vaikuttaa tuohon on laadukas ohjaus ylä-asteella ja lukiossa. Kaikki muut rakenteet ovat jo olemassa. Ohjauskaan ei poista kodin vaikutusta, mutta ei yhteiskunta voi ohjelmoida yksilöiden elämää. Aina joku on ruma, eikä saa pillua.

[sivustahuutaja]

Aivan kammottava ajatus on, että työssäkäyvän väestön tulonsiirtoja lisättäisiin. Niitä pitäisi karsia ja laskea verotusta.

Eihän ne tulonsiirrot euroina lisääntyisi, mutta prosentteina kyllä. 6h mallissa työssäkäyvien verotus olisi erittäin kireää, koska eihän esim sairaanhoidon kustannukset yms halpene sen takia, että päätetään tienata vähemmän.

Jos joku höpisee esim progression vaikutuksesta 6h siirtymässä, niin olette tavanneet tampion, jonka kanssa juttua ei kannata jatkaa. Nykyveritus on viritetty nykytilanteeseen, eivätkä nämä säännöt säily, jos koko yhteiskunta siirtyy 6h päivään.

[urpiainen]

Tuottavuudesta ja vapaa-ajasta

EK:n esityksen taustalla lienee tämä kama: https://www.taloustieteellinenyhdistys. ... B-8-34.pdf Sen mukaan tuottavuus (merkityksessä bkt/työtunti) kasvoi 1860-2015 keskimäärin 2,1 % vuodessa. Nopeimman kasvun aikana iso osa tuottavuuden kasvusta hyödynnettiin nimenomaan vapaa-ajan kasvuna (erit. 5-päiväinen työviikko 1960-luvulla ja 5-viikkoinen vuosiloma 70-luvulla), vaikka toki aineellinenkin hyvinvointi on asvanut samalla hurjasti. Suurin ongelma on se, että vuoden 2007 jälkeen tuottavuus ei kasvanut 10 vuoteen käytännössä ollenkaan. Tällaista periodia ei kai sotia lukuunottamatta oikein ole koskaan ollut. Jotenkin tuntuu, että työpoliittinen keskustelu keskittyy meillä edelleen liikaa työn määrään (joka ei siis ole tuonut kasvua 1960-luvun jälkeen), vaikka keskiössä pitäisi ilman muuta olla tuottavuuden kasvu, kuten TEM esittääkin: https://tem.fi/-/raportti-suomen-kansan ... tuottavuus (ks. erityisesti Linkin takana oleva Pohjolan raportti).

Ei historian valossa nyt pitäisi olla ihan mahdotonta nostaa tuottavuuden kasvu lähelle historiallista keskiarvoa, kun moni kuiternkin näyttää povaavan digimurroksesta aika isoa teknologista harppausta (kuvaavasti Pohjolan tuoreempi raportti keskustelee siitä, miten Suomi investoi digityökaluihin paljon vähemmän kuin Ruotsi), ja rahoittaa tällä vapaa-ajan kasvua kuten ennenkin. Mut en mä edelleenkään tiedä, ovatko SDP:n keinot ihan tätä päivää. Näyttää, että siellä missä työajan lyhentäminen on mahdollista, se on tapahtunut 1970-luvun jälkeenkin ilman noita koko yhteiskunnan suur-uudistuksia, eikään kuin markkinamekanismin kautta:

[Vagabondo]

Verottaja haluaa omansa joten tässä kuviossa verot eivät laskisi niin paljon kuin mitä yksilöllisessä järjestelyssä tänä päivänä laskisivat.

Mä en usko yleiseen 6h työpäivään päästävän, jos verotus ei laske
Firmat ei pysty lähtemään maksajiksi, enkä usko ammattiliittojenkaan siihen pyrkivän, joten tuskin hyväksyvät palkansaajan joutuvan maksumieheksi.

[Vagabondo]

Aivan kammottava ajatus on, että työssäkäyvän väestön tulonsiirtoja lisättäisiin. Niitä pitäisi karsia ja laskea verotusta. Siksi ainoa mahdollisuus työajan lyhentymiseen on se, että kevyemmät verot sallivat ihmisten tehdä vähemmän työtä. Se taas vaatii, että myös työssä käymättömien tulonsiirtoja pitää karsia rajusti. Siihen ei ole poliittista valmiutta.

Mun spekulaation pohja on, että tulonsiirrot vähenisi niitä tarvitsevien vähenemisen kautta, kun suurempi osa väestöstä olisi töissä.

Siitä olen samaa mieltä, etten usko löytyvän poliittista valmiutta ja yhteisymmärrystä jonka kautta muutos olisi mahdollinen vaikka se teoriassa olisikin jotenkin toteutettavissa.

[James Potkukelkka]

Demareiden visiossa siis palkansaajan ansiotaso pysyy ennallaan. Toisaalta mielestäni automaattisena oletuksena on, että demarit eivät kannata pienempää valtiota eli pienempiä veroja. Työantaja ei tule eo. asiaa maksamaan. Eli ainoaksi mahdollisuudeksi saavuttaa visio on tuottavuuden kasvu.

[Vagabondo]

Eli ainoaksi mahdollisuudeksi saavuttaa visio on tuottavuuden kasvu.

No sitä ei ole ollut eikä ole näköpiirissä.

Päädytäänkö nyt siihen, että tämä on demareille tyypillistä vappusatasen tyyppistä populistista hölinää, jolla vaan kalastellaan suosiota. Pohjustaako Marin jo vaaliasetta tuleviin koitoksiin?

[sivustahuutaja]

hyvää settiä urpsulla!

Minusta demareiden ajattelu kiteytyy tähän "Duunari tekee mitä käsketään. Jos hommat muuttuu, työnantaja kurssittaa". Ei tuossa oikein näy eväitä tuottavuuden kehitykselle. Vaikka duunari ei itse innovoisi, niin pitäisi olla halukas omaksumaan uutta. Toki tuossa on ihan tutkittuja eroja ihmisissä. Yleensä tuotannossa pärjäävät ahkerat ja rutiineista tykkäävät.

Jotenkin meidän pitäisi lisätä innovaatioita ja niiden leviämistä. En ole ihan vakuuttunut, että länsimaiden jäykimmät työmarkkinat ovat se oikea ratkaisu.

[James Potkukelkka]

Aivan kammottava ajatus on, että työssäkäyvän väestön tulonsiirtoja lisättäisiin. Niitä pitäisi karsia ja laskea verotusta. Siksi ainoa mahdollisuus työajan lyhentymiseen on se, että kevyemmät verot sallivat ihmisten tehdä vähemmän työtä. Se taas vaatii, että myös työssä käymättömien tulonsiirtoja pitää karsia rajusti. Siihen ei ole poliittista valmiutta.

Mun spekulaation pohja on, että tulonsiirrot vähenisi niitä tarvitsevien vähenemisen kautta, kun suurempi osa väestöstä olisi töissä.

Jos 6h:ssa tehdään 7,5h työt (jotta palkka pysyisi ennallaan), ei nykytyöttömille ole nykyistä enempää töitä?

Jos 6h:ssa tehdään vähemmän töitä, kuin nykyään 7,5h:ssa, pitäisi palkan laskea (demareiden tavoite, että ei laske) tai sitten verojen laskea. Esität, että verojen lasku olisi mahdollinen, koska osa nykyään työvoiman ulkopuolella olevista pääsisi töihin, koska nyt töissä olevat tekisivät vähemmän töitä. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että veroja pystyttäisiin paremman työllisyyden ansiosta laskemaan 20% (jotta nettoansiot
eivät laskisi). En usko sen olevan mahdollista.

[sivustahuutaja]

Mun spekulaation pohja on, että tulonsiirrot vähenisi niitä tarvitsevien vähenemisen kautta, kun suurempi osa väestöstä olisi töissä.

Työn kysyntä on rajatonta. Kysyntä kuitenkin laskee hinnan noustessa. Työntekijän pitää tuottaa työnantajalle enemmän kuin mitä palkkana joutuu maksamaan.

Jotta duunit voitaisiin jakaa tasan, pitäisi meillä olla riittävän tuottavaa reserviä työttöminä. Ei taida olla. Niinpä nämä pitäisi pystyä palkkaamaan halvemmalla.

Aika nopeasti tämä 6h kuvio menee vaikeaksi. Fiksumpaa olisi maksaa kansalaispalkkaa ja poistaa vapaa-aika kansalaispalkkaa saavilta työkykyisiltä.

[Vagabondo]

Jos 6h:ssa tehdään 7,5h työt (jotta palkka pysyisi ennallaan), ei nykytyöttömille ole nykyistä enempää töitä?

Jos 6h:ssa tehdään vähemmän töitä, kuin nykyään 7,5h:ssa, pitäisi palkan laskea (demareiden tavoite, että ei laske) tai sitten verojen laskea. Esität, että verojen lasku olisi mahdollinen, koska osa nykyään työvoiman ulkopuolella olevista pääsisi töihin, koska nyt töissä olevat tekisivät vähemmän töitä. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että veroja pystyttäisiin paremman työllisyyden ansiosta laskemaan 20% (jotta nettoansiot
eivät laskisi). En usko sen olevan mahdollista.

Ei ympärivuorokauden toimivassa teollisuudessa tai aukioloaikojen mukaan toimivassa yritystoiminassa voida lyhentää paikallaolovelvoitetta. Lyhyempi työpäivä olisi korvattava lisäämällä henkilökuntaa. Koska ei talouskasvua ole näkyvissä, niin yritys ei voi maksaa korkeampaa tuntipalkkaa. Verotus on ainoa vaihtoehto pitää nettotulot entisellään.

Toki tulotason entisellään pysymisen ehto ei estä kulutus- ja haittaverojen korotuksia leikkaamaan ansiotuloverojen laskua...

En usko että tulee tapahtumaan.

[Vagabondo]

Aika nopeasti tämä 6h kuvio menee vaikeaksi. Fiksumpaa olisi maksaa kansalaispalkkaa ja poistaa vapaa-aika kansalaispalkkaa saavilta työkykyisiltä.

Joo, minäkin pidän kansalaispalkkaa todennäköisempänä kuin tätä Marinin visiota. Ihmeellisen tiukkaa sillekin tuntuu olevan saada kannatusta, kun asiaa vastustetaan ideologisista syistä oikein edes ymmärtämättä kokonaisuutta.

[urpiainen]

Minusta demareiden ajattelu kiteytyy tähän "Duunari tekee mitä käsketään. Jos hommat muuttuu, työnantaja kurssittaa". Ei tuossa oikein näy eväitä tuottavuuden kehitykselle. Vaikka duunari ei itse innovoisi, niin pitäisi olla halukas omaksumaan uutta. Toki tuossa on ihan tutkittuja eroja ihmisissä. Yleensä tuotannossa pärjäävät ahkerat ja rutiineista tykkäävät.

Jotenkin meidän pitäisi lisätä innovaatioita ja niiden leviämistä. En ole ihan vakuuttunut, että länsimaiden jäykimmät työmarkkinat ovat se oikea ratkaisu.

Mä ajattelen kyllä vähän tuon demarimallisi mukaan! En toki ole koskaan käynyt lähelläkään mitään oikeaa tehdasta, tai tehnyt oikeita duunaritöitä, mutta mun ennakkoluuloinen käsitykseni on nimenomaan, että se suomalainen duunari on erinomaisen kyvykäs oppimaan ja omaksumaan uutta sekä käymään niillä kursseilla. Jossain Briteissä, esimerkiksi, perusduunarilta ei vieläkään oikein edellytetä mitään koulutusta, ja sitä myöten kurssitus- ja oppimispotentiaali on aika heikossa. Suomalainen duunari pärjää kyllä. Mutta sen sijaan, että johto kasvattaisi työn tuottavuutta, ne mussuttaa jostain kikytunneista pääluottamusmiehen kanssa. Ehkä mä ajattelen tosi alentuvasti ja holhoavasti, että se innovointitaakka ei tosiaan ole duunarin harteilla. Tehkööt mitä käsketään, ja koettakoot puolustaa etujaan ay-liikkeen kautta minkä kerkeää. Ne tärkeät asiat tuottavuuden suhteen tehdään muualla.

Vaikka tuossa siis olenkin paljon armollisempi demarien ja duunarien suhteen, niin isossa kuvassa olen kyllä samaa mieltä, että innovaatiopolitiikasta tässä on kyse. Ja just se tökkii, ja mä kyllä vähän katson syyttävästi ei-työväenpuolueiden suuntaan siinä asiassa. Ehkä osin juuri siksi, koska minusta sen tavallaan pitäisi kuulua niille enemmän kuin vaikkapa demareille tai vasureille. Mut meillä kepu erikoistuu kuppaamaan säilyttävää tukea kilpailukykynsä menettäneille tuotantomuodoille erityisesti maa- ja metsätaloudessa, ja kokoomus toistelee jotain Saarikankaan viime vuosituhannen heittoa siitä, että hevosta pienempää härpäkettä ei täällä kannata tehdä. Molemmat siis melkeinpä jarruttavat innovaatioita. Jopa Matti Apunen otti lopputilin EVAsta kun koki, että suomalainen liike-elämäeliitti on niin anti-market ja pro-business, eli haluaa tukea vanhoja tuotantomuotoja ja vastustaa luovaa muutosta, siis disruptio-uhan tuovia innovaatioita.

Ja aika hankalaa on tietysti TKI-politiikka. OECD, EU ja ties ketkä suoltavat arvioraporttia Suomelle siitä, että osaaminen rapautuu ja se vähäinenkin osaaminen hajautetaan niin jumalattoman pieniin yksiköihin niin ihmeellisiin periferioihin, että ei niistä ole kv-tuotekehitysinvestointeja houkuttelemaan, mutta kepulainen aluepolitiikka sen kun jatkuu. Ja vaikka kuinka raahataan kansainvälisten teknologiafirmojen pamppuja Suomeen kertomaan, että eivät he enää aikoihin ole menneet Aasiaan halpojen työvoimakustannusten perässä, vaan korkeasti koulutetun talentin saatavuuden perässä - sieltä kun löytyy niin isoja osaamiskeskittymiä, että niiden yhteyteen kelpaa tki-investoinnit tehdä - niin jo tilaisuuden ulko-ovella suomalaisen klubin jampat antaa lausuntoja, että suomalainen duunari se vaan on kallis kiinalaiseen verrattuna.

[sivustahuutaja]

... mun ennakkoluuloinen käsitykseni on nimenomaan, että se suomalainen duunari on erinomaisen kyvykäs oppimaan ja omaksumaan uutta sekä käymään niillä kursseilla.

Noinhan se todellisuudessa onkin. Suurin osa tehtaista toimii nykyään niin dynaamisessa kilpailussa, että paikallisella tasolla eletään toista todellisuutta kuin hakaniemessa.

Joissain isoissa tehtaissa maailma liikkuu niin hitaasti, että niissä on vielä tulipunaista ajattelua duunareilla. Sitten meneekin tehdas kiinni.

[James Potkukelkka]

^ jos pois jäävät tunnit olisivat vähemmän tuottavia ja jostain löytyisi työvoimaa palkattavaksi tuottavemmilla tunneilla, niin 6 tuntiin siirtymisellä olisi ehkä saavutettavissa suhteellisen isokin tasohyppy. Jos 1,5h olisi 7,5h päivässä tehty -30% teholla, niin täystehoksi muuttamalla saataisiin 6% tuottavuusloikka.

Jos palkka menisi tuotannon mukasn, niin 6h siirtyjällä palkka tippuisi 14%. 4000 palkka tippuisi 3440 egeen. Verottaja haluaa omansa joten tässä kuviossa verot eivät laskisi niin paljon kuin mitä yksilöllisessä järjestelyssä tänä päivänä laskisivat. Veikkaisin nettopalkan tippuvan enemmän kuin 14%. Kelle maistuisi 18% pienempi netto ja 7,5h lyhyempi viikkotyöaika?

Varmistan, että ymmärrän, mitä tarkoitat.
Eli laskelman oletuksena nyt 7½h menee siten, että 6h 100 teholla ja 1½h 70 teholla eli saadaan työn määräksi 705 7,5h:ssa
Jatkossa työntekijä A tekisi 6h edelleen 100 teholla ja sitten lähtisi kotiin. Työntekijä B tekisi 1,5h myös 100 teholla, eli tehdyn työn määrä 750, eli nousua nykytilaan 6,4%.

Jos työntekijä A saisi 6/7,5 osuuden tehdystä 750:stä, hän saisi 600, eli nykytilaan nähden 105 vähemmän eli 14,9% vähemmän. Työntekijä B saisi puolestaan 1,5/7,5 osuuden 750:stä eli 150.

Tässä on se ongelma, että jotta systeemi toimisi työpaikan näkökulmasta, pitäisi nyt työttämänä olevan B:n pystyä antamaan 100% se 1,5 h, jos hänen tuntiansionsa olisi sama kuin A:lla (tai hänen pitäisi olla pidempään kuin 1,5 h töissä A:ta huonommalla tuntipalkalla, eo. ei tietenkään AY-väelle käy). Tod. näk. työttömänä olevien työteho ei ole yhtä hyvä kuin töissä olevilla. Lisäksi B tarvisi edelleen yhteiskunnan tukea (tod. näk. 1,5h_n palkka ei riittäisi elämiseen, toki hän tarvisi vähemmän kuin nyt kun on täysin työtön).

Mutta kaikki tuo kaatuu ensisijaisesti siihen, että Marinin versiossa A:n ansio ei saa laskea.

[Homeboy65]

^ en edelleen.ymmärrä? Väitätkö näiden henkilöiden hakeneen kaikki tuet, joihin ovat oikeutettuja ja ottaneet kaiken opiskeluun tarjolla olevan lainan ja silti joutuneen tekemään opinnot estävän määrän duunia saadakseen ruokaa?
https://lukio.fi/lukiolaisopas/toimeentulo/

Mä oon käynyt lukion 90-luvulla, joten tuo linkki ei välttämättä päde juuri heidän tilanteeseen. Mutta lukiossahan ollaan aika pitkään alaikäisiä, ja jos kotoa a) ei tule taloudellista tukea ja b) on jotain sellaista tuloa minkä vuoksi se alaikäinen ei saa tukea, niin aika ohuet ovat vaihtoehdot. Lisäksi tietenkin tuo eri tukien kartoittaminen ja hakeminen on 16-18-vuotiaalle melkoinen suo yksin.

Suurin kynnys lienee kuitenkin kulttuurinen, eli ei ole tapana ottaa lainoja, hakeutua lukioon/ korkeakouluun jne. Itsekin hyvin köyhän kodin kasvattina olen tehnyt paljon töitä läpi lukion ja korkeakoulujen, koska tuntui vain täysin mahdottomalta ajatukselta ottaa demonisoitu laina talouden vakaamiseksi. Mun eka laina on ollut yhdessä aviomiehen kanssa otettu asuntolaina, sekin tulotasoon nähden niin pieni että pankki ei hyväksynyt meidän maksusuunnitelmaa kun oltaisiin maksettu se liian nopeasti suhteessa ASP-lainan ehtoihin. Ei tuollaista "koulutus sijoituksena" - ajattelua opeteta missään jämälähiön peruskoulussa tai edes lukiosta. Itseasiassa lukion opo suositteli mulle amista lukion jälkeiseksi kouluksi, vaikka mulla yli yli 8 keskiarvo ja kirjoitin M:n paperit. Luulin pitkälle aikuisuuteen että ne on ihan sikahuonot. Olin sekä isän että äidin puolen suvun eka ylioppilas, niin ei ollut kauheasti vertailupintaa.

Suomessahan opiskelijoilla on sellaiset edut joita muualla maailmassa ei_osata_edes_haaveilla. Mutta heillä on vaan omasta mielestä niin kurjaa...

[James Potkukelkka]

Suomessahan opiskelijoilla on sellaiset edut joita muualla maailmassa ei_osata_edes_haaveilla. Mutta heillä on vaan omasta mielestä niin kurjaa...

En ole seurannut tätä osaa keskustelusta ajanpuutteen vuoksi, mutta komppaan, että noinhan se on. Suurimmassa osassa maailmaa pidetään aivan absurdina ajatuksena, että ilmaisen koulutuksen lisäksi yhteiskunta _maksaa_ opiskelijalle opiskelusta.

Toki Suomessa myös maksetaan vanhemmille siitä, että he hoitavat kotona omia lapsiaan, mikä myös on suurimmalle osalle maailman ihmisistä absurdi ajatus.